Lastenhoidon käytännöt ja arvostukset suomalaisella maaseudulla

Kirjoittajat

• Maarit Sireni Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan alle kouluikäisten lasten päivähoitoa ja siihen liittyviä arvostuksia suomalaisella maaseudulla. Tavoitteena on selvittää, vaikuttaako maaseutumaisuus lasten hoitomuotoa koskeviin valintoihin ja äitiyttä koskeviin odotuksiin. Aineistona käytetään 6-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattua kyselyä kolmessa maaseutumaisessa kunnassa. Tulkinnassa hyödynnetään maaseutumaantieteen alaan kuuluvia analyysejä lastenhoitopalvelujen tarjonnan ja kysynnän alueellisesta erilaistumisesta. Suomalaisella maaseudulla ei ole yhtä hallitsevaa lastenhoitomallia, vaan lapsen päivähoitohistoria koostuu tavallisesti sekä kotihoidosta että julkisesta päivähoidosta. Epävirallisten verkostojen ja suvun merkitys päivähoidossa on marginaalinen. Maaseudulla lastenhoito on ydinperheen asia ja äidin rooli lastenhoitajana on keskeinen. Äitien tulkinnat omasta roolistaan lastenhoitajana sisältävät samoja aineksia kuin yleensä suomalaisten naisten näkemykset: lasten kotihoidosta puhutaan valintana ja vanhemmuudesta jaettuna toimintakenttänä.