Kadonneet ryhmäkylät ‒ maatilatonttien muuttojen eteneminen Lounais-Suomessa 1750‒1920
DOI:
https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.159690Avainsanat:
maatilat, kylät, isojako, uusjako, historiaAbstrakti
Suomessa ryhmäkylissä sijainneet maatilat kuuluvat tyypillisesti Lounais-Suomen peltoviljelyalueen historiaan. Ryhmäkylien purkautuminen yksittäisiksi viljelmiksi on yhdistetty maanjakoihin ja erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa toteutettuihin uusjakoihin. Tässä artikkelissa vallitseva kuva ryhmäkylien hajoamisesta luodaan uudelleen kahteen lounaissuomalaiseen suurpitäjään kohdistuvalla systemaattisella tutkimuksella sekä historiografisella pohdinnalla vääristyneen kuvan syistä. Tutkimus perustuu laajaan kartta-aineistoon ja sen perusteella luotuun paikkatietokantaan tonttien sijainneista eri aikoina sekä noin 500 muuton muuttotilanteen ja muuttoajankohdan analysointiin. Tulokset osoittavat, että ryhmäkylien hajoaminen oli pitkä ja hidas tapahtumasarja, joka oli pääsääntöisesti seurausta viljelijöiden omaehtoisista muuttopäätöksistä.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Maaseutututkimus

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
