https://journal.fi/maaseutututkimus <p>Lehti maaseudun tutkijoille ja tutkimustiedon käyttäjille.</p> Maaseudun uusi aika ry fi-FI Maaseutututkimus 2670-2347 https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/119984 <p>Resilientti ruokajärjestelmä kykenee turvaamaan jatkuvasti ravitsemuksen siitä riippuvaisille ihmisille. Tarkastelemme tutkimuksessamme Suomen ruokajärjestelmän kehitysdynamiikkaa resilienssin näkökulmasta aikavälillä 1334–2022. Tunnistimme analyysissä kuusi regiimiä: laajentumisregiimi, edistysregiimi, karjatalousregiimi, esimoderni regiimi, modernisaatioregiimi ja globalisaatioregiimi. Regiimit ovat olleet polkuriippuvaisia ja vaihtuneet vain kriisien myötä, mutta samalla kriisit ovat johtaneet järjestelmän resilienssin menetykseen eri mittakaavoissa. Kussakin regiimissä ovat toistuneet uudelleenorganisoitumisen, kasvun, kangistumisen ja purkautumisen vaiheet. Kukin regiimi on vuorollaan ajautunut sisäisten kestävyysongelmien ajamana hauraaseen ja häiriöherkkään tilaan, jolloin ulkoiset tekijät ovat johtaneet regiimin luhistumiseen ja resilienssin menetykseen, mutta samalla mahdollistaneet järjestelmän suuntautumisen kokonaan uudelle polulle. Suurimmissa murroksissa tämä suunta on löytynyt edellisen regiimin kääntöpuolelta. Systeemisen muutoksen – kuten kestävyysmurroksen – hallitseminen siten, että järjestelmä kykenee myös murrosvaiheessa täyttämään tehtävänsä, on historian esimerkkien valossa haastava tehtävä. </p> Tuomas Kuhmonen Irene Kuhmonen Copyright (c) 2023 Maaseutututkimus https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi 2023-06-01 2023-06-01 31 19 53 10.51807/maaseutututkimus.119984 https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/119733 <p>Artikkelissa tarkastellaan poronhoidon sopeutumista ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin poronhoitoon kiinteästi kytkeytyvän yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tarkastelussa keskeistä on yhteisöllisyys muutoksen voimavarana ja siten poronhoidon resilienssin ydintekijänä. Artikkelin aineisto kerättiin haastattelemalla poronhoitoa harjoittavia perheitä sekä yksittäisiä poronhoitajia kahdeksasta eri paliskunnasta. Haastateltavia oli yhteensä 43, joista naisia oli 20 ja miehiä 23. Haastattelut olivat kehykseltään väljiä, ja haastateltavat saivat vapaasti kertoa näkemyksiään ja kokemuksiaan poronhoidon parissa toimimisestaan. Keskeisinä keskustelunaiheina olivat poroelinkeinon nykyinen tilanne sekä poronhoidon yhteisöllinen luonne. Haastattelujen mukaan poronhoito ja poronhoidon työkäytännöt kiinnittävät poronhoitotyön tekijät ja heidän perheensä usein ylisukupolvisesti vahvan yhteisöllisen toiminnan, elämäntavan ja kulttuurin varaan. Nämä kiinnittymät rakentavat vahvan perustan myös poronhoidon resilienssille ja kyvylle sopeutua ympäristön muutosvaatimuksiin sekä selviytyä muutosten aiheuttamista haasteista. </p> Pirjo Oinas Copyright (c) 2023 Maaseutututkimus https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi 2023-06-01 2023-06-01 31 55 79 10.51807/maaseutututkimus.119733 https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/119985 <p style="font-weight: 400;">Ruoantuotanto on yksi keskeisimmistä maaseutujen toimialoista. Kiristyneet tehokkuusvaatimukset ja kallistuneet tuotantopanokset asettavat uusia vaatimuksia kotieläintuottajille jo olemassa olevien haasteiden lisäksi. Myös ruokateknologioihin liittyvät innovaatiot kyseenalaistavat tavanomaista tuotantoa. Yksi näistä tulevaisuuden teknologioista on solumaatalous, jolla tarkoitetaan ruoan tuottamista soluviljelmäteknologioita hyödyntäen bioreaktoreissa. Kartoitamme tässä tutkimuksessa 22 suomalaisen kotieläintuottajan näkemyksiä solumaataloudesta. Analysoimme teemahaastatteluin kerättyä tutkimusaineistoa maatalouden muutosjoustavuuden (resilience) arviointikehyksen avulla. Tulokset kuvaavat solumaatalouden mahdollisesti luomia muutoksia maaseutuihin ja niihin liittyviä joustavuusvaatimuksia kotieläintuottajien näkökulmasta. Muutoksista keskeisimmiksi koettiin kotieläinten muuttuva asema, teknologian mahdollisuudet ja uhat sekä kotieläintuottajien muuttuvat asemat teknologioiden kehittyessä. Kotieläintuottajat epäilivät solumaa­talouden tuottaman laajamittaisen murroksen mahdollisuutta. Solumaatalouden koettiin tarjoavan kotieläintuottajille haasteiden lisäksi myös aiemmin tuntemattomia mahdollisuuksia.</p> Niko Räty Toni Ryynänen Copyright (c) 2023 Maaseutututkimus https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi 2023-06-01 2023-06-01 31 81 110 10.51807/maaseutututkimus.119985 https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/129441 Karoliina Rimhanen Kalle Aro Pasi Rikkonen Linda Rosengren Copyright (c) 2023 Maaseutututkimus https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi 2023-06-01 2023-06-01 31 111 119 10.51807/maaseutututkimus.129441 https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/129443 Kari Koppelmäki Copyright (c) 2023 Maaseutututkimus https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi 2023-06-01 2023-06-01 31 121 129 10.51807/maaseutututkimus.129443 https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/129402 Toimittajat Copyright (c) 2023 Maaseutututkimus https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi 2023-06-01 2023-06-01 31 7 7 10.51807/maaseutututkimus.129402 https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/129419 Katriina Soini Torsti Hyyryläinen Kaisa Schmidt-Thomé Kaarina Tervo-Kankare Seija Tuulentie Copyright (c) 2023 Maaseutututkimus https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi 2023-06-01 2023-06-01 31 9 17 10.51807/maaseutututkimus.129419