Tulevat artikkelit

  • Kalastusmatkailuelämyksen asiakasarvo (2020-02-18)
    Lari Turunen Itä-Suomen yliopisto Raija Komppula Itä-Suomen yliopisto Jarno Suni Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0003-0640-1692

    Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten kalastusmatkailuelämyksen arvo muodostuu ja millaisia sisältöjä arvon eri ulottuvuudet edustavat. Tavoitteena on myös tunnistaa erilaisia kalastusmatkailijatyyppejä sen perusteella, mitkä arvokomponentit koetaan tärkeimmiksi kalastusmatkailuelämyksen muodostumisessa. Tutkimuksen kohteena ovat suomalaiset vakavasti harrastukseensa suhtautuvat kalastuksen harrastajat, jotka tekevät säännöllisesti kalastusmatkoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin narratiivista haastattelua, jossa haastateltavia rohkaistiin kertomaan esimerkkejä ikimuistoisista kalastusmatkoistaan. Haastateltavat valittiin lumipallo-otannalla. Kolmentoista haastattelun aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla Shethin, Newmanin ja Grossin (1991) kulutusarvoteorian viitekehyksessä, täydennettynä Komppulan ja Gartnerin (2013) esittämällä yhteisöllisyyden arvolla. Tulosten mukaan kalastuselämyksen muodostuminen oli vahvasti kytköksissä neljään tekijään: 1) kalastamiseen ja saaliin saamiseen (funktionaalinen arvo), 2) luontoon ja luonnonläheisyyteen (emotionaalinen arvo), 3) ystävien ja/tai oman perheen kanssa vietettyyn aikaan (yhteisöllinen arvo) sekä 4) henkiseen hyvinvointiin (emotionaalinen arvo). Yhteisöllisyyden arvo, emotionaalinen arvo ja elämyksen dimensioihin liittyvät aistihavainnot olivat kaikilla haastatelluilla tärkeitä elämysarvoa tuottavia asioita. Yhdessä oleminen ja tekeminen oli sidoksissa henkiseen hyvinvointiin. Kaveriporukassa kalastavat olikin aineistossa yleisin kalastusmatkailijatyyppi. Toiseksi eniten haastatelluissa oli luonnosta nauttijoita, jotka arvostavat luontoa ja kohteen autenttisuutta. Uutuusarvoa arvostavilla tutkimusmatkailijoilla kalastuselämyksen ydin rakentuu tuntemattomissa kohteissa saavutettaviin uusiin kokemuksiin. Harvinaisin tyyppi, jota edusti vain yksi henkilö, oli harrastukseen sitoutunut kalastusmatkailija. Hänelle elämyksen ydin on suurten kalojen saaminen. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että Shethin, Newmanin ja Grossin (1991) malli, täydennettynä yhteisöllisyyden kaksiulotteisella (perheyhteisö, kaveriyhteisö) arvolla, soveltuu aiempia matkailuelämyksen viitekehyksiä paremmin harrastuspohjaisen matkailuelämyksen tarkasteluun. Vaikka monissa harrasteissa itse suoritus tapahtuu yksin, kokemusten jakaminen jonkin yhteisön kanssa voi olla tärkeää.