Matkailututkimus

Matkailualan verkostoyliopisto osana matkailualan opetuksen ja tutkimuksen kehitystä

Antti Honkanen — 2024-05-10

Matkailualan verkostoyliopisto perustettin vuonna 1994 antamaan matkailualan korkeakouluopetusta yliopistojen välisenä yhteistyönä. Yliopistolain (558/2009) muutos ja yliopistojen välisen kilpalun koveneminen kuitenkin johtivat toiminnan lakkauttamiseen muutama vuosi sitten. Matkailualan verkostoyliopistolla on ollut merkittävä rooli yliopistollisen matkailukoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä Suomessa.

Liiketaloustieteellinen matkailututkimus Suomessa

Nelli Heiskanen — 2024-05-10

Tässä katsauksessa tarkastellaan liiketaloustieteellisen matkailututkimuksen teemoja Suomessa 2000-luvulla. Katsaukseen on otettu mukaan suomalaisissa instituutioissa tuotettua liiketaloustieteen tutkimusperinteeseen tukeutuvaa matkailututkimusta siten, että esiin nostetaan tutkimusteemoja, joiden piirissä on julkaistu eniten suomalaista tutkimusta. Toisaalta kiinnitetään huomiota myös tutkimusaukkoihin. Katsaus osoittaa, että suomalaista liiketaloustieteellistä tutkimusta hallitsee markkinoinnin tieteenalaan kuuluva tutkimus, kun taas tieteenaloista ’johtaminen ja organisaatio’ sekä ’laskentatoimi ja rahoitus’ tutkimusta ei suomalaisessa matkailututkimuksessa juuri esiinny. Matkailumarkkinoinnin suosituimpia tutkimusteemoja ovat asiakasymmärrys, asiakasarvo, elämys, matkailupalvelujen kehittäminen, imago ja brändi, markkinointiviestinnän ja digitaalisen liiketoiminnan tutkimus sekä matkakohteen johtaminen ja yhteistyö. Jonkin verran tutkimusta on tehty myös yrittäjyystutkimuksen alalla. Liiketaloustieteelliselle matkailututkimukselle on ominaista, että teoreettisen kontribuution lisäksi tutkijat esittävät myös liikkeenjohdollisia suosituksia.

Kriittinen yhteiskuntatieteellinen matkailututkimus Suomessa

Outi Rantala — 2024-05-10

Tässä katsausartikkelissa Lapin yliopiston matkailututkijat tarkastelevat teemoja, joiden voidaan katsoa sijoittuvan suomalaisen kriittisen yhteiskuntatieteellisen matkailututkimuksen keskiöön. Uuden työn, matkailun vastuullisen talouden, hitauden ja läheisyyden, monilajisuuden, osallisuuden ja kulttuurisensitiivisyyden teemojen kautta on viime vuosina rakennettu aktiivisesti tutkimusta, jota voisi kuvailla Matkailututkimuksen pohjoista koulukuntaa (Nordic School of Tourism Research) edustavaksi tutkimukseksi – tutkimukseksi, joka pyrkii muun muassa purkamaan vastakkainasetteluita (kuten me ja toiset, luonto ja kulttuuri) ja ottaa aktiivisesti kantaa siihen, millaisia matkailun maailmoja tutkijat ovat tutkimuksen kautta luomassa. Kriittinen yhteiskuntatieteellinen tutkimusote näkyy käsillä olevan katsauksen teemoissa myös siinä, että useampi teemoista tuo esiin myös muiden kuin ihmistoimijoiden roolin yhteiskuntatieteellisiä kysymyksiä käsiteltäessä.

Kestävä matkailu: katsaus tutkimusteemoihin ja -tarpeisiin

Jarkko Saarinen — 2024-05-10

Kestävyys on yksi matkailututkimuksen keskeisistä tutkimusteemoista ja matkailutalouden kehittämisen tavoitteista. Tämä tekee kestävän matkailun tarkastelusta sekä akateemisesti että matkailupoliittisesti tärkeää. Tässä katsauksessa tarkastellaan kestävän matkailun tutkimuksen keskeisiä teemoja erityisesti Matkailututkimus -lehdessä vuosina 2005–2023 julkaistujen artikkelien perusteella. Tavoitteena on luoda yleiskuva kestävän matkailun tutkimuksen teemoista suhteessa alan kansainväliseen tutkimuskenttään, ja tunnistaa sen avulla nykyisiä ja tulevaisuuden tutkimustarpeita. Matkailututkimus -lehdessä julkaistujen artikkelien perusteella keskeisiä kestävän matkailun tutkimusteemoja ovat olleet: (1) Luonnonsuojelualueiden kestävä matkailu ja sen hallinta; (2) Kestävä matkailu ja lähi-ilmiöt; (3) Kulttuuri, paikallisuus ja yhteisöt kestävässä matkailussa; (4) Ilmastonmuutos ja matkailun kestävyys; ja (5) Maaseutumatkailu ja kestävyys. Näiden teemojen perusteella Matkailututkimus -lehden kestävän matkailun tutkimus on seurannut hyvin aikaansa, ja se on pysynyt temaattisesti kiinni alan kansainvälisessä tutkimuskentässä. Toisaalta Matkailututkimus -lehdessä julkaistujen teemojen osalta on havaittavissa katvealueita suhteessa kestävän matkailun kansainväliseen tutkimukseen. Keskeisin näistä on kestävän matkailun kehittämisen tutkimus luonnonsuojelualuekontekstin ulkopuolella. Lisäksi kansainväliseen kestävän matkailun hallinnon tutkimukseen olennaisesti liittyvät kestävyyden indikaattorien, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja matkailun globaaliin vastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät tarkastelut pääosin puuttuvat. Tulevaisuudessa matkailun, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen poleemisen suhteen lisätutkimukselle on myös tarvetta. Tässä mielessä matkailun kasvun irtikytkentä hiilidioksidipäästöjen kasvusta muodostaa tärkeän tutkimustarpeen.

Luontomatkailun tutkimus Suomessa – historiasta tulevaisuuden tutkimussuuntiin

Liisa Tyrväinen — 2024-05-10

Tämän katsausartikkelin tavoitteena on tarkastella luontomatkailututkimuksen kehitystä Suomessa kahdenkymmenen vuoden ajalta. Katsauksessa tutkimusteemojen tarkastelu on jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Aluksi kuvataan, miten tutkimuksessa on lähestytty luontomatkailua osana ympäristöä ja alueiden käyttöä, sekä millaisia tietotarpeita on noussut esiin luontomatkailun kasvun myötä muihin maaseudun elinkeinoihin ja maankäyttöön liittyen. Seuraavaksi tarkastellaan luontomatkailun kysyntään liittyviä tutkimusaiheita, johon liittyviä teemoja ovat esimerkiksi luontomatkailun motiivit, asiakkaiden luontoon ja palveluihin liittyvät toiveet. Lopuksi tarkastellaan luontomatkailua liiketoimintana ja sen erityispiirteitä luontoympäristöjen hyödyntämisessä. Lisäksi kuvataan luontomatkailu-palvelujen kehittämiseen ja yritysten ympäristövastuuseen liittyvää tutkimusta.

Luonnon vetovoimaisuus matkailussa tulee todennäköisesti vahvistumaan tulevaisuudessa, koska luonto tarjoaa mahdollisuuksia matkailijoiden arvostamiin kokemuksiin ja hyvinvointihyötyihin. Niihin kuuluvat mahdollisuudet kokea autenttisia luontoelämyksiä, rentoutua, kehittää itseään sekä vahvistaa terveyttä ja sosiaalisia suhteita. Luontomatkailu-tutkimukset Suomessa ovat painottuneet tähän saakka matkailijoiden näkökulmaan, jossa on tarkasteltu matkailumotiiveja, ympäristöjen sopivuutta aktiviteetteihin ja palvelujen kysyntää. Selvästi vähemmän on tutkittu millaisia yrityksiä luontomatkailuyritykset ovat, millaisia palveluita ne tarjoavat matkailijoille tai millaisia ovat yrittäjien asenteet ja arvot. Luontomatkailun kasvu asettaa haasteita kansallispuistojen ja muidenkin luontoalueiden käytön suunnittelulle ja kehittämiselle. Luontomatkailun haitalliset ekologiset vaikutukset, kuten maaston kuluminen ja roskaantuminen tulevat lisääntymään, jonka vuoksi ennakoivaa tutkimusta kasvavan käytön vaikutuksista tarvitaan.

Vastuullisuus, ympäristötietoisuus ja kestävyyden huomioiminen tulevat todennäköisesti näkymään jatkossa yhä vahvemmin myös matkailussa ja matkailuvalinnoissa. Ajantasainen tutkimustieto voi merkittävästi tukea luontomatkailun kehittämistä ja pyrkimyksiä kohti kestävyyttä. Kestävyyden tavoittelussa korostuvat tuotteiden ja palvelujen laadun parantaminen, ympäristövastuullisuuden vahvistuminen yritystoiminnassa ja asiakkaiden ohjaaminen kestäviin kulutusvalintoihin. Näistä teemoista tarvitaan tutkimuksen kautta nykyistä parempi ymmärrys, jotta luontomatkailusektoria voidaan ohjata paremmin kohti kestäviä toimintamalleja.

Mökkitutkimuksesta monipaikkaisuuteen ja etätyömatkailuun: vapaa-ajan asumisen tutkimus 2000-luvulla

Kati Pitkänen — 2024-05-10

Vapaa-ajan asuminen on merkittävä osa suomalaisten vapaa-ajan viettoa ja matkailua. Suomessa on yli puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa ja on arvioitu, että jopa 2,4 miljoonaa suomalaista viettää aikaa vapaa-ajan asunnoilla vuosittain. Teemme tässä artikkelissa katsauksen vapaa-ajan asumisen tutkimukseen Suomessa. Tämä katsaus perustuu kirjallisuuslähteiden ohella omakohtaiseen kokemukseemme vapaa-ajan asumisen tutkimuksen alalta, jota on kertynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana lukuisista erilaisista tutkimushankkeista, kotimaisista ja kansainvälisistä tapahtumista, tutkijavaihdoista, mediahaastatteluista sekä osallistumisesta alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämistoimintaan ja päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen. Lyhyen vapaa-ajan asumisen tutkimuksen historian jälkeen esittelemme viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyä tutkimusta ja keskeisiä vapaa-ajan asumisen tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Tämän jälkeen arvioimme viime vuosien globaalien kriisien vaikutuksia vapaa-ajan asumisen tutkimukseen. Johtopäätösluvussa pohdimme matkailututkimuksen ja Matkailututkimus-lehden merkitystä vapaa-ajan tutkimuksen keskustelukenttänä ja edistäjänä ja nostamme esiin havaintojamme tutkimusaukoista ja -tarpeista.

Suomalainen matkailun historiantutkimus 2004–2023

Mikko Manka — 2024-05-10

Katsauksessa käydään läpi suomalainen, matkailuilmiön menneisyyteen kohdistuva tutkimus ja tutkimuksellinen kirjallisuus vuosilta 2004–2023. Tutkimuksia etsittiin tekemällä hakuja Finnassa, Google Scholarissa ja tiedejatutkimus.fi-tietokannassa. Tuloksista suodatettiin pois aihealueeseen liittymättömät hakutulokset. Viimeisen vajaan kahdenkymmenen Suomessa on tehty suhteellisen vähän suoraan matkailun historiaan liittyvää tutkimusta. Esimerkiksi Matkailututkimus-lehden olemassaolon ajalta matkailun historiaa koskevia artikkelia on kaikkiaan kuusi. Määrällisesti suurin yksittäinen matkailun historiantutkimuksen teema-alue viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta on matkakertomusten ja -kuvausten tutkimus, jolla on muutenkin pitkä traditio. Muita esiinnousseita tutkimusteemoja olivat muun muassa matkailun kehittämisen historia; identifikaatiot, kansallisvaltio ja kulttuuriperintö matkailussa. Lisäksi Suomessa on tehty muuta, teemoiltaan hyvin vaihtelevaa matkailun historian tutkimusta monella eri tieteenalalla.

Katsauksen valossa suomalaisessa matkailun historiantutkimuksessa ei ole yhtä dominoivaa teemaa. Esimerkiksi tutkijoiden eläköityminen tai tutkimusintressien vaihtuminen rahoitusinstrumenttien vaateiden tai yhteiskunnan tarpeiden muuttuessa voi näkyä nopeasti matkailuun liittyvän historiantutkimuksen määrässä ja aihevalinnoissa. Matkailun historiasta tehtyjen opinnäytteiden määrä näyttää aikakaudella hieman laskeneen. Uusille matkailun historian tutkimusavauksille olisi Suomessa hyvin tilaa: esimerkiksi ajankohtaiset teemat, kuten kestävyys tai vähemmistökysymykset, huomioivalle matkailun historian yleisesitykselle olisi tarvetta. Lisäksi historiantutkimuksessa yleisesti tapahtuneet muutokset, kuten ylirajainen käänne tai digihistorian nousu, tarjoavat mahdollisuuksia uusille tulkinnoille koko matkailun historiasta.

20 vuotta suomalaista matkailututkimusta

Raija Komppula — 2024-05-10

Matkailututkimus-lehden toiminta tilastojen valossa vuosina 2018–2023

Sanna-Mari Renfors — 2024-05-10

Tässä pääkirjoituksessa keskitymme tarkastelemaan Matkailututkimus-lehden toimintaa vuosina 2018–2023 Journal.fi-alustan keräämien tietojen avulla. Kyseisellä ajanjaksolla lehdessä julkaistiin 92 artikkelia, joista 60 % julkaistiin suomeksi ja 40 % englanniksi. Lehdessä julkaistut, latauksiltaan suosituimmat artikkelit pitävät sisällään sekä vertaisarvioituja artikkeleita ja katsausartikkeleita että puheenvuoroja. Suosittuja teemoja ovat olleet erityisesti vapaa-ajan asuminen, lähimatkailu sekä kestävän ja vastuullisen matkailun erilaiset ulottuvuudet ja näkökulmat. Lähestulkoon kaikki suosituimmat artikkelit on julkaistu sen jälkeen, kun lehti siirtyi Journal.fi alustalle vuoden 2017 lopussa. Lehden suosio ja merkitys ovat nousseet erityisesti koronapandemian alkamisen jälkeen.