Kun woke-sota Suomeen tuli
Politiikan remedioituminen hybridin median aikakaudella?
DOI:
https://doi.org/10.23983/mv.160031Avainsanat:
woke, populismi, kelluva merkitsijä, politiikan medioituminen, hybridi mediaympäristöAbstrakti
Artikkelissa tutkitaan, kuinka woke-termi tuli suomalaiseen poliittiseen keskusteluun, ketkä siitä ovat julkisuudessa puhuneet ja minkälaisia merkityksiä sille on annettu. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomienverkkoarkistoista. Lehdissä ilmestyi yhteensä 260 woken maininnutta artikkelia vuosina 2018–2024. Termin käyttö yleistyi vuoden 2021 aikana ja se tuli toimittajille ja lukijoille tutuksi viimeistään vuonna 2023. Helsingin Sanomissawokea käsiteltiin useammin ja lyhyesti yhdysvaltalaisen politiikan yhteydessä, kun taas Ilta-Sanomissa se oli yleisemmin keskeinen aihe ja liittyi suomalaiseen viihteeseen. Suuri osa uutismedian woke-keskusteluista kumpusi sosiaalisesta mediasta ja sitä hallitsi äärioikeiston aggressiivinen woken vastainen kampanjointi. Journalismi kehysti woken useimmiten osaksi konservatiivien liberaaleihin kohdistamaa kulttuurisotaa. Woke-analyysi osoittaa, että perinteinen ajatus politiikan medioitumisesta uutismedian logiikan tunkeutumisena politiikkaan ei toimi hybridin mediaympäristön huomiotaloudessa, jossa agendavalta on sosiaalisen median algoritmeilla ja provokatiivisilla toimijoilla. Sosiaalisen median sisältöjen ja muotojen kierrättäminen woke-uutisissa kertoo pikemminkin politiikan julkisuuden remedioitumisesta, jossa keskiössä ovat julkista huomiota herättävät aiheet ja viestinnän syklit.
