Median moninaisuuden kapeneva tutkimustieto
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Suomea koskevaan tutkimukseen 2000–2023
DOI:
https://doi.org/10.23983/mv.161583Avainsanat:
Moninaisuus, media, mediatutkimus, mediapolitiikka, systemaattinen kirjallisuuskatsausAbstrakti
Median moninaisuus on merkittävä tekijä demokraattisissa yhteiskunnissa. Se vaikuttaa monella tapaa poliittisen järjestelmän tehokkaaseen, reiluun ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Tieto median moninaisuuden tilasta on siten tärkeää, ja tiedon tarvetta korostaa entisestään kuluvan vuoden aikana voimaan saatettava EU:n medianvapausasetus. Tarkastelemme tässä artikkelissa suomalaisen median moninaisuutta koskevaa tutkimusta systemaattisen, vuodet 2000–2023 kattavan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Luokittelemme tutkimuksen 11 moninaisuuden alakategoriaan, minkä lisäksi tarkastelemme tutkimuksen kohteena olevia media-alustoja, tutkimuksen alueellista kattavuutta sekä käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Tavoitteemme on arvioida suomalaisen median moninaisuutta koskevan tutkimuksen kattavuutta poliittisen järjestelmän tarpeisiin nähden. Tuloksiemme perusteella tutkimuskentällä on silmiinpistäviä tutkimusaukkoja, ja lisäksi tutkimus vaikuttaisi entisestään vähentyneen 2020-luvulla. Tutkimus keskittyy voimakkaasti vain tiettyihin median moninaisuuden alakategorioihin ja media-alustoihin. Suuri enemmistö tutkimuksesta on menetelmiltään puhtaasti määrällistä. Huomionarvoista on myös median moninaisuutta koskevan tutkimuksen keskittyminen varsin harvoille tutkijoille, vaikka moni onkin osallistunut tutkimukseen jossain määrin. Kokonaisuutena suomalaismedian moninaisuutta koskeva tutkimus ei riitä johdonmukaisen mediapolitiikan tai edes medianvapausasetuksen soveltamisen tarpeisiin.
