Alustojen valta, käyttäjien vastuu

Sosiaalinen media ongelmana kansanedustajien puheessa

Kirjoittajat

• Markus Ojala
• Elis Karell Helsingin yliopisto
• Mervi Pantti Helsingin yliopisto
• Kari Karppinen Helsingin yliopisto
• Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopisto
• Niko Hatakka

DOI:

https://doi.org/10.23983/mv.176375

Avainsanat:

sosiaalinen media, sosiaalisen median haitat, alustojen sääntely, diskurssi, ongelmanmäärittelyt, WPR-analyysi

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee, miten suomalaiset kansanedustajat hahmottavat sosiaalisen median yhteiskunnallisia haittoja ja millaiset ongelmanmäärittelyt heidän puheessaan korostuvat. Aineistona ovat kansanedustajien sosiaalista mediaa koskevat puheenvuorot eduskunnan täysistunnoissa vuosina 2006–2024. Teoreettinen lähestymistapamme kytkeytyy sosiaalisten representaatioiden teoriaan, ja analyyttisena kehikkona toimii WPR-lähestymistapa, joka erottelee kansanedustajien puheesta ratkaisuja vaativaa ongelmaa koskevia järkeilyjä. Analyysimme osoittaa, että sosiaalisesta mediasta on eduskuntakeskustelussa rakentunut 2010-luvun loppupuolelta lähtien julkista hallintaa edellyttävä yhteiskunnallinen ongelma, joka kytkeytyy erityisesti demokraattisen julkisuuden rapautumiseen ja väärinkäytöksiin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kansanedustajien tavat määritellä ongelmia korostavat pääosin käyttäjien vastuuta ja sivuuttavat lähes kokonaan sosiaalisen median alustat omistavien yhtiöiden vastuun. Vastaavasti heidän esittämänsä toimenpiteet ongelmiin puuttumiseksi rajoittuvat pitkälti rikoslainsäädännön tiukentamisen, medialukutaidon edistämisen ja yleisen viestintäkulttuurin parantamisen kaltaisiin keinoihin. Esityksiä sosiaalisen median alustojen toimintaan puuttumisesta ei eduskunnassa esiinny juuri lainkaan. Tutkimus osoittaa, että samalla kun sosiaalisesta mediasta on muodostunut yhä yleisemmin jaettu käsitys yhteiskunnallisena ongelmana, kansanedustajat ovat määritelleet siihen kytkeytyviä ongelmia tavoilla, jotka sulkevat ulos tehokkaita tapoja puuttua niihin.