Hiljentyvät kansalaiset

Kokemuksia kärjistyneestä keskusteluilmapiiristä ja median roolista

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.23983/mv.178430

Avainsanat:

yhteiskunnallinen keskustelu, polarisaatio, moniäänisyys, journalismi, hankalat aiheet

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten keskustelukulttuurin polarisoitumisen vaikutuksia kansalaisten halukkuuteen osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin sekä median roolia keskustelujen ylläpitäjänä. Aineisto kerättiin valtakunnallisella kansalaiskyselyllä (N=1 000), joka toteutettiin kesäkuussa 2025. Kysely sisälsi väittämät osallistumisen esteistä ja median toimintatavoista sekä avoimen kysymyksen hankaliksi koetuista aiheista perusteluineen. Analyysissa kvantitatiivinen tarkastelu yhdistettiin laadullisen sisällönanalyysin. Tulokset osoittavat, että merkittävimmät osallistumista heikentävät tekijät ovat kärjistynyt keskusteluilmapiiri sekä pelko leimautumisesta tai arvostelun kohteeksi joutumisesta. Hankaliksi koettuja aiheita ovat erityisesti politiikka, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, elämänkatsomus sekä maahanmuutto. Sosiaalinen media korostaa vastakkainasettelua ja lisää väärinymmärryksen riskiä, vaikka se tarjoaa myös matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Toimittajien rooli nähdään keskeisenä: vastaajat odottavat moniäänisyyttä, puolueettomuutta ja tutkittuun tietoon perustuvaa journalismia, mutta kritisoivat median yksipuolisuutta, poliittista värittyneisyyttä ja huonolaatuisuutta, kuten kohu-uutisointia. Tulokset viittaavat siihen, että heikentyvä keskustelukulttuuri ja median toimintatapojen haasteet polarisoituneissa aiheissa voivat kaventaa demokraattista vuoropuhelua. Tulosten pohjalta nousee tarve kehittää rakentavaa keskusteluilmapiiriä ja vahvistaa median vastuullisuutta polarisoituneessa keskusteluilmapiirissä.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2026-06-16

Numero

Osasto

Analyysit

Viittaaminen

Mäkinen, M., & Pienimäki, M. (2026). Hiljentyvät kansalaiset: Kokemuksia kärjistyneestä keskusteluilmapiiristä ja median roolista. Media & Viestintä, 49(2), 33–51. https://doi.org/10.23983/mv.178430