https://journal.fi/mediaviestinta/issue/feedMedia & viestintä2023-12-20T11:27:36+02:00Annu Perälätoimitussihteeri@mediaviestinta.fiOpen Journal Systems<p>Media & viestintä on <a href="https://mediaviestinta.fi/">Media- ja viestintätieteellinen seura Mevin</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta.</p>https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/127788Ennakointia ja seurantaa 2023-05-22T18:37:58+03:00Hanna YlöstaloHenri KoskinenMikko PoutanenTaru Lepistö<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Artikkeli tarkastelee numeroiden valtaa politiikkaa koskevassa journalismissa. Kvantifioinnista, eli numeroiden tuottamisesta ja käytöstä, on tullut keskeinen yhteiskunnallista elämää kuvaava ja tuottava käytäntö, joka toimii vuorovaikutuksessa journalismin omien episteemisten käytäntöjen kanssa. Artikkeli lähestyy numeroiden valtaa kvantifioinnin sosiologian kautta: kvantifiointi ymmärretään sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa, myös muokkaa maailmaa. Numeroiden valtaa tarkastellaan perhepolitiikan ja syntyvyyden sekä työllisyyspolitiikan kontekstissa. Aineistona on näitä politiikka-alueita koskeva, kvantifioitua tietoa hyödyntävä journalismi Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2021 (N=330). Kvantifiointi tiedon käytäntönä ohjaa tietynlaisiin tulkintoihin todellisuuden luonteesta, joita journalismi osaltaan tuottaa ja kanavoi omien episteemisten käytäntöjensä puitteissa. Analyysi tuo esiin kaksi journalistista kvantifioinnin käytäntöä: ennakoinnin ja seurannan. Molemmat suuntaavat politiikkatoimia nykyhetkessä kohti tulevaisuutta, jossa turva rakentuu työn ja talouden varaan. Vaikka käytetty kvantifioitu tieto on epävarmaa ja sidoksissa etenkin työtä ja taloutta koskeviin poliittisiin päämääriin, se sai journalismissa usein kyseenalaistamattoman ja neutraalin aseman. Numeroiden valtaa horjuttaa numeroiden lukutaito, kyky asettaa numerot niiden laajempaan kulttuuris-historialliseen kontekstiin.</p> </div> </div> </div> </div>2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Hanna Ylöstalo, Henri Koskinen, Mikko Poutanen, Taru Lepistöhttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/125728Konsensuksesta kiistoihin2023-03-14T09:19:48+02:00Elina UutelaEsa Väliverronen<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä ja tulkitsijoina oli keskeinen. Perinteisesti asiantuntijoiden ja uutismedioiden välillä vallitsee hyvä yhteistyösuhde, sillä asiantuntijat tarjoavat uutismedialle sen kaipaamaa faktapohjaisuutta ja asiantuntijat näkevät julkisen kommentoinnin osana työnkuvaansa. Artikkelissa tutkimme haastatteluaineiston avulla asiantuntijoiden ja toimittajien käsityksiä keskinäisestä yhteistyöstään pandemian aikaan Suomessa.</p> <p>Havaitsimme yhteistyössä kaksi eri vaihetta. Ensimmäisessä maalis–huhtikuuhun 2020 ajoittuneessa vaiheessa, jota kutsumme kriisimoodiksi, asiantuntijat ja viranomaiset asettuivat viestinnällisesti samalle puolelle. Erimielisyydet jätettiin taka-alalle ja asiantuntijat ja uutismedia tekivät yhteistyössä viranomaistoimintaa tukevaa tiedonvälitystä. Toukokuusta 2020 alkoi toinen vaihe, jota kutsumme nimellä julkiset kiistat. Kriisimoodiin verrattuna yhteistyö alkoi rakoilla ja jännitteet nousivat pintaan. Tämä johtui toimittajien itsereflektiosta sekä osin asiantuntijoiden keskinäisestä erimielisyydestä ja uutismedian taipumuksesta kärjistää uutisaiheita. Akuutissa kriisitilanteessa yhteistyö voi olla saumatonta, mutta asiantuntijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat myös kansalaisen tiedontarvetta palveleva voima.</p> </div> </div> </div> </div>2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Elina Uutela, Esa Väliverronenhttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/127909Media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana2023-06-09T10:25:31+03:00Minna KoivulaTuomas RouvaliJohanna RantanenTiina SaariSara VeistolaAnne ParkattiMikko Villi<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Koronaviruspandemia muovasi media-alalla tehtävää työtä perustavanlaatuisella tavalla pakottaessaan mediaorganisaatiot siirtymään etätyöhön. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä pandemian aikana ja kysymme, miten heidän kokemuksensa työstä ja työhyvinvoinnista muuttui pandemian alkuvaiheessa. Tarkastelemme näitä kysymyksiä määrällisesti ja laadullisesti Journalistiliiton jäseniltä 2019 ennen koronapandemiaa ja 2020 koronapandemian aikana kerätyn seurantakyselyaineiston (n = 355) avulla. Seurantakyselyaineiston määrälliset analyysit osoittavat, että media-alan työntekijöistä 98 prosenttia koki pandemian vaikuttaneen työhönsä, ja heistä 37 prosenttia koki muutoksen negatiivisena. Toisaalta työhyvinvoinnin indikaattorien – työn imun ja kognitiivisten stressioireiden – vertailu vuosien 2019 ja 2020 välillä osoitti, että työn imu ei heikentynyt merkittävästi vastaajajoukon keskuudessa pandemian alkamisen jälkeen ja kognitiiviset stressioireet jopa vähenivät. Seurantakyselyn sisältämien avovastausten laadullisessa analyysissa nousivat esiin toisaalta asiantuntijatyölle ominainen työn tehokkuuden paraneminen etätyössä ja toisaalta media-alalle keskeinen työyhteisön vuorovaikutuksen heikkeneminen, jonka koettiin hankaloittavan luovaa prosessia. Tulostemme perusteella etätyö koronapandemian aikana media-alalla näyttäytyi tasapainotteluna, jossa yksittäinen työntekijä kävi vaihtokauppaa työn luovuuden ja tehokkuuden välillä.</p> </div> </div> </div> </div>2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Minna Koivula, Tuomas Rouvali, Johanna Rantanen, Tiina Saari, Sara Veistola, Anne Parkatti, Mikko Villihttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/121571Toimijuuden kokemukset ikääntyvien kaupunkilaisten arjessa ilman internetiä2023-05-17T11:51:58+03:00Vilma Lehtinen<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Aiemman tutkimuksen mukaan internetin käyttämättömyys voi aiheuttaa ikääntyneille ulkopuolisuuden kokemuksia, mutta toisaalta he voivat myös hyötyä siitä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten ikääntyvien ihmisten arki<br />ilman internetiä sujuu ja miten se limittyy yksilön toimijuuden kokemuksiin. Artikkeli täydentää aihepiirin tutkimusta kysymällä, millaisin keinoin ikääntyvät, arkeaan ilman internetiä elävät kaupunkilaiset käytännössä pyrkivät ylläpitämään toimijuuttaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa sekä millaisia tuntemuksia he näihin keinoihin liittävät. Päiväkirja- ja haastatteluaineiston laadullisen analyysin pohjalta esitän, että ikääntyvien kaupunkilaisten arki ilman internetiä sisältää monenlaista toimijuutta, kuten epävarmuuden hyväksymistä sekä erilaisia yhteistyön muotoja. Toimijuus ei kuitenkaan aina määrity myönteisesti. Arjessa ilman internetiä toimijuuden kokemuksen ylläpitämisen keinot saattavat olla ristiriidassa sen kanssa, millaisena toimijana yksilö itseään pitää. Tutkimus tarkentaa kuvaa siitä, mitä kokemukset ulkopuolisuudesta merkitsevät ikääntyvien ihmisten arjessa ilman internetiä ja millaisia seurauksia pyrkimyksillä toimijuuden kokemuksen ylläpitämiseen on.</p> </div> </div> </div> </div>2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Vilma Lehtinenhttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/125651Toimittajien kokema lobbaus suomalaisessa politiikan uutisoinnissa2023-08-28T16:18:40+03:00Markus Mykkänen<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Poliittiseen vaikuttamiseen liittyvässä keskustelussa on noussut yhä useammin esille lobbaus erilaisten kanavien kautta. Keskusteluissa on kuitenkin syvennytty vain vähän uutismedian ja toimittajien rooliin sekä siihen, kuinka heihin kohdistetaan poliittista lobbausta. Tämä artikkeli tarkastelee laadullisen aineiston avulla toimittajien kokemuksia lobbaamisesta, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisen päätöksenteon uutisointiin. Tutkimuksen aineisto koostuu talouden ja politiikan uutisointiin keskittyneiden toimittajien teemahaastatteluista (n=16). Analyysi osoittaa toimittajien huomioivan ja hyödyntävän poliittista lobbausta toimitustyössä. Toimittajiin kohdistetun poliittisen lobbaamisen kasvua selittävät journalismin, käytännön työn sekä poliittisen viestinnän muutokset ja kehityskulut. Toimitusten pieneneminen, työmäärän ja kiireen lisääntyminen sekä ammattimaistunut lobbaus ovat lisänneet toimittajien kokemuksia heihin kohdistetusta poliittisesta lobbaamisesta. Varautuminen poliittiseen lobbaamiseen on heikentynyt ja on yhä useammin toimittajan oman ammattitaidon varassa. Toimittajien ja toimitusten kyvyllä huomioida nämä haasteet ja vastata niihin voi olla merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen poliittiseen journalismiin.</p> </div> </div> </div> </div>2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Markus Mykkänenhttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/142165English abstracts Media & viestintä 4/20232023-12-19T10:32:29+02:00t s2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 t shttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/142117Kiitos ja kumarrus2023-12-18T11:32:28+02:00Saila PoutiainenMats Bergman2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Saila Poutiainen, Mats Bergmanhttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/131129Mediatutkimustunnit tarjosivat mielekkään tiedeviestintäkanavan ja kehittivät toisen asteen yhteyttä2023-06-19T15:51:28+03:00Mikko HautakangasSatu Seppä2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Mikko Hautakangas, Satu Seppähttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/142159Niko Hatakka (14.4.1985–15.10.2023): In memoriam2023-12-19T10:04:33+02:00Juha Herkman2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 Juha Herkmanhttps://journal.fi/mediaviestinta/article/view/142161Kirjoittajat Media & viestintä 4/20232023-12-19T10:24:14+02:00t s2023-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 t s