https://journal.fi/mediaviestinta/issue/feed Media & viestintä 2022-06-21T17:41:03+03:00 Niina Oisalo toimitussihteeri@mediaviestinta.fi Open Journal Systems <p>Media &amp; viestintä on <a href="https://mediaviestinta.fi/">Media- ja viestintätieteellinen seura Mevin</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta.</p> https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120286 Kirjoittajat Media & viestintä 2/2022 2022-06-21T17:33:13+03:00 t s toimitussihteeri@mediaviestinta.fi 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274 Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen 2022-06-21T17:04:39+03:00 Timo Harjuniemi timo.harjuniemi@helsinki.fi Maija Dahlberg maija.dahlberg@uef.fi Anu Kantola Anu.Kantola@helsinki.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukai­suuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuule­mien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslaki­valiokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä: esimerkiksi keskustelemalla sisäisesti viestinnän toimintatavoista ja sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, joiden katsotaan toimivan mediassa liian aktiivisesti ja valiokunnan käytäntöjen vastaisesti. Tavoitteena on suojata valiokuntaa ja sen harjoittamaa oikeudellista harkintaa mediahuomion kiihdyttämältä politisoitumiselta. Median kasvava vaikutus yhteiskunnassa näkyy paitsi julkisuuden tavoitteluna myös defensiivisyytenä, kun instituutiot pyrkivät suojaamaan työskentelyään julkisuuden ja median paineelta. Esitämme, että Suo­messa julkisuuden ja median vaikutus perustuslain tulkintaan on erityisen tärkeä kysymys, jonka kehitystä on hyvä tutkia ja seurata myös jatkossa.</p> </div> </div> </div> </div> 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120276 Paperittomien maahanmuuttajien digitaaliset kuilut Suomessa 2022-06-21T17:11:25+03:00 Jussi S. Jauhiainen jusaja@utu.fi Miriam Tedeschi miriam.tedeschi@utu.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Tutkimme Suomessa ilman viranomaisten lupaa asuvien maahanmuuttajien internetin ja sosiaalisen median käyttöä ja tähän liittyvää viestintää: kenellä näistä paperittomista oli mahdollisuus käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, mihin he niitä käyttivät ja mitä vaikutuksia niiden käytöllä oli aiemmassa kotimaassa (eli asuinmaassa, jossa he vakituisesti oleskelivat), matkalla Suomeen ja Suomessa. Samalla tutkimme eroja näiden käytöissä eli digitaalisia kuiluja paperittomien keskuudessa. Aineisto perustuu Suomessa vuonna 2019 olleiden paperittomien keskuudessa toteutettuun kyselyyn (n=100) sekä havainnointiin ja keskusteluihin heidän kanssaan. He käyttivät internetiä ja sosiaalista mediaa aiemmassa kotimaassaan matkan valmisteluun. Monilla käyttö yleistyi siirryttäessä lähtömaasta Suomeen. Suomessa käytännössä kaikki käyttivät internetiä ja kolme neljästä myös sosiaalista mediaa. Käytön mahdollisuuksia ja taitoa koskeva digitaalinen kuilu paperittomien välillä kapeni, mutta vaikutukset eivät olleet samat kaikille. Tutkimukseen osallistuneet käyttivät Suomessa internetiä ja sosiaalista media rakentaakseen ja ylläpitääkseen sosiaalisia suhteitaan, pitääkseen yhteyttä perheeseensä ja tukeakseen jokapäiväisten tarpeiden täyttymistä (kuten työ, ruoka, vaatetus ja asunto). Huhut, virheellinen informaatio ja valvonta internetissä ja sosiaalisessa mediassa toivat lisähaasteita paperittomille Suomessa.</p> </div> </div> </div> </div> 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120287 English abstracts Media & viestintä 2/2022 2022-06-21T17:36:56+03:00 t s toimitussihteeri@mediaviestinta.fi 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120283 Digitaalinen media yksilöllistää ja yhdistää vapaa-ajan liikkujia 2022-06-21T17:23:41+03:00 Veera Ehrlén veera.ehrlen@jyu.fi 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120273 Palasiko propaganda? 2022-06-21T17:00:38+03:00 Mats Bergman mats.bergman@helsinki.fi 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120278 Journalistien painostus ja uhkailu Suomessa: yleisyys ja vaikutukset 2022-06-21T17:16:16+03:00 Ilmari Hiltunen ilmari.hiltunen@tuni.fi Aleksi Suuronen aleksi@suuronen.org Reeta Pöyhtäri reeta.poyhtari@tuni.fi 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120280 Turkistarhausta koskevaa yhteiskunnallista keskustelua herättelemässä 2022-06-21T17:20:13+03:00 Hanna Lempinen hanna.lempinen@ulapland.fi 2022-06-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022