Media & viestintä

Kirjoittajat Media & viestintä 2/2022

2022-06-21T17:33:13+03:00

Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen

2022-06-21T17:04:39+03:00

Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä: esimerkiksi keskustelemalla sisäisesti viestinnän toimintatavoista ja sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, joiden katsotaan toimivan mediassa liian aktiivisesti ja valiokunnan käytäntöjen vastaisesti. Tavoitteena on suojata valiokuntaa ja sen harjoittamaa oikeudellista harkintaa mediahuomion kiihdyttämältä politisoitumiselta. Median kasvava vaikutus yhteiskunnassa näkyy paitsi julkisuuden tavoitteluna myös defensiivisyytenä, kun instituutiot pyrkivät suojaamaan työskentelyään julkisuuden ja median paineelta. Esitämme, että Suomessa julkisuuden ja median vaikutus perustuslain tulkintaan on erityisen tärkeä kysymys, jonka kehitystä on hyvä tutkia ja seurata myös jatkossa.

Paperittomien maahanmuuttajien digitaaliset kuilut Suomessa

2022-06-21T17:11:25+03:00

Tutkimme Suomessa ilman viranomaisten lupaa asuvien maahanmuuttajien internetin ja sosiaalisen median käyttöä ja tähän liittyvää viestintää: kenellä näistä paperittomista oli mahdollisuus käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, mihin he niitä käyttivät ja mitä vaikutuksia niiden käytöllä oli aiemmassa kotimaassa (eli asuinmaassa, jossa he vakituisesti oleskelivat), matkalla Suomeen ja Suomessa. Samalla tutkimme eroja näiden käytöissä eli digitaalisia kuiluja paperittomien keskuudessa. Aineisto perustuu Suomessa vuonna 2019 olleiden paperittomien keskuudessa toteutettuun kyselyyn (n=100) sekä havainnointiin ja keskusteluihin heidän kanssaan. He käyttivät internetiä ja sosiaalista mediaa aiemmassa kotimaassaan matkan valmisteluun. Monilla käyttö yleistyi siirryttäessä lähtömaasta Suomeen. Suomessa käytännössä kaikki käyttivät internetiä ja kolme neljästä myös sosiaalista mediaa. Käytön mahdollisuuksia ja taitoa koskeva digitaalinen kuilu paperittomien välillä kapeni, mutta vaikutukset eivät olleet samat kaikille. Tutkimukseen osallistuneet käyttivät Suomessa internetiä ja sosiaalista media rakentaakseen ja ylläpitääkseen sosiaalisia suhteitaan, pitääkseen yhteyttä perheeseensä ja tukeakseen jokapäiväisten tarpeiden täyttymistä (kuten työ, ruoka, vaatetus ja asunto). Huhut, virheellinen informaatio ja valvonta internetissä ja sosiaalisessa mediassa toivat lisähaasteita paperittomille Suomessa.

English abstracts Media & viestintä 2/2022

2022-06-21T17:36:56+03:00

Digitaalinen media yksilöllistää ja yhdistää vapaa-ajan liikkujia

2022-06-21T17:23:41+03:00

Palasiko propaganda?

2022-06-21T17:00:38+03:00

Journalistien painostus ja uhkailu Suomessa: yleisyys ja vaikutukset

2022-06-21T17:16:16+03:00

Turkistarhausta koskevaa yhteiskunnallista keskustelua herättelemässä

2022-06-21T17:20:13+03:00