Media & viestintä

Tieteellisiä ja arktisia toivonkipinöitä

2018-12-20T12:31:57+02:00

Tulevaisuuden kuvitteleminen journalismissa: Journalismin tulevaisuustyö, tulevaisuustieto ja tulevaisuusvastuu

2019-02-17T12:03:38+02:00

Artikkeli kysyy, miten tutkia tulevaisuutta kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä myöhäismodernissa ajassa. Kysymykseen vastataan esittelemällä analyyttinen viitekehys, joka käsitteellistää tulevaisuuden kuvittelemisen esittämiseksi, toiminnaksi ja eettiseksi harkinnaksi. Kysymykseen, minkälaista on journalistinen tulevaisuusmielikuvitus, vastataan tarkastelemalla journalismin tietoteoriaa, institutionaalista roolia ja eettistä ideologiaa tulevaisuuden kuvittelemisen näkökulmasta. Kehiteltyä viitekehystä havainnollistetaan tarkastelemalla Helsingin Sanomien vuodelle 2018 nimittämän tulevaisuuskirjeenvaihtajan toimintaa ja kirjeenvaihtajan nimittämistä perustelevaa metapuhetta. Analyysin perusteella tulevaisuuskirjeenvaihtajan tulevaisuustieto perustui valtaosin ajatukselle, jonka mukaan tulevaisuus toteutuu eritahtisesti ja edelläkävijöitä havainnoimalla on mahdollista saada tietoa siitä, mihin maailma on menossa. Koko projektia kehysti myöhäismodernin läpäisevää epävarmuuden tunnetta vastaan asemoitu kehitysoptimismi, jossa journalismin rooliksi tuli vakuutella lukijoille, että asiat ovat itse asiassa hyvin ja yhä paremmiksi muuttumassa. Tulevaisuuskirjeenvaihtaja suhtautui tulevaisuuden ennustamiseen hyvin epäilevästi mutta vakuutteli samalla lukijoille, että menneisyys todistaa tulevaisuuden olevan valoisa. Journalismin asema tulevaisuuden tekijänä tai journalismin vastuu tulevaisuuksista eivät nousseet tulevaisuuskirjeenvaihtajaan liittyvässä journalistisessa metapuheessa pohdinnan kohteiksi.

Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä

2018-12-29T17:24:24+02:00

Digitaalisten teknologioiden ja erilaisten medioiden varaan rakentuvilla osallisuuden kulttuureilla on keskeinen merkitys nuorten yleiselle hyvinvoinnille, osallisuuden kokemuksille sekä tulevaisuuden kansalaistaitojen, työelämävalmiuksien ja digitaalisen osallistumisen taitojen kehittymiselle. Digitaalisten teknologioiden erilaisilla käyttötavoilla on merkitystä; nuoret eivät ole digitaalisten medioiden käyttäjinä samankaltaisia ja nuorten erilaiset käyttötottumukset tuottavat erilaista ja erilaatuista osallistumista ja osaamista. Artikkelissa selvitämme millaisia ovat nuorten käyttäjäprofiilit, miten sukupuoli ja kouluaste vaikuttavat nuorten jakautumiseen erilaisiin käyttäjäprofiileihin ja miten ne yhdistyvät nuorten digitaaliseen osaamiseen. Klusterianalyysin perusteella aineistosta (N = 8 661) erottuu neljä toisistaan merkitsevästi eroavaa käyttäjäryhmää: normikäyttäjät, poikavoittoiset monipuoliset aktiivit ja tyttövoittoiset sosiaaliset aktiivit sekä yksipuoliset käyttäjät. Toiselle asteelle siirtymisen todetaan lisäävän nuorten digitaalista osallisuutta. Yleisesti nuorten digikäytössä korostuvat henkilökohtainen viihtyminen ja sosiaalisuus näyttäytyvät tuloksissa nimenomaan oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin lähteinä.

Ulkomaanuutiset toivoa täynnä: Menetelmällinen näkökulma suomalaisten ja yhdysvaltalaisten uutisartikkelien vertailuun

2018-12-29T17:38:19+02:00

Tässä artikkelissa esittelen kehittämäni menetelmän uutiskehysten suhteellisen laajuuden mittaamiseksi. Tutkimustani on inspiroinut aluetutkimus, jossa eri tieteenalojen muodostamia näkymiä yhdistetään ja integroidaan kaukaisten maiden kompleksisten todellisuuksien tulkitsemiseksi kokonaisvaltaisesti. Menetelmälläni haluan selvittää, miten ja missä määrin toimittajat yhdistelevät ja integroivat uutiskehyksiä kompleksisten todellisuuksien tulkitsemiseksi ulkomaanuutisissa. Sovellan menetelmää tutkimuksessa, jossa vertailin suomalaisia ja yhdysvaltalaisia ulkomaanuutisartikkeleita, jotka käsittelevät Etelä-Afrikkaa ja Brasiliaa. Tutkimukseni osoittaa, että suomalaiset ja yhdysvaltalaiset toimittajat ovat taitavasti yhdistelleet eri laajuisia kehyksiä ja niiden positiivisia ja negatiivisia ulottuvuuksia Globaalin Etelän kompleksisten todellisuuksien kuvaamiseksi. Havaitsin myös, että kehystäjiin lukeutuu erityisesti eteläisiä lähteitä, köyhimmät kansalaiset mukaan lukien. Tutkimukseni haastaakin käsityksen länsimaisten Globaaliin Etelään liittyvien ulkomaanuutisten yksipuolisuudesta ja kapea-alaisuudesta. Tällä artikkelilla osallistun keskusteluun journalismin tulevaisuudesta väittäen, että journalistien potentiaali ja mahdollisuudet tehdä laaja-alaista monipuolista uutisointia kehittyvästä maailmasta ovat paremmat kuin tutkijat ovat tähän mennessä havainneet; havainnot selittyvät osin uudella metodillani. Nostan esiin myös vertailevan kansainvälisen mediatutkimuksen tarpeen ja hyödyt.

Urheilujournalismi vallan vahtikoirana? Tapauskohtaisessa tarkastelussa huippu-urheilun muutostyötä käsittelevä uutisointi suomalaisissa sanomalehdissä

2018-12-29T18:29:46+02:00

Artikkelin tutkimuskohteena on suomalaisen sanomalehdistön uutisointi vuosina 2010–2012 tehdystä huippu-urheilun muutostyöstä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 2,6 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen vallan vahtikoira urheilujournalismi on. Tutkimusaineisto koostuu levikiltään kolmen Suomen suurimman päivälehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat) ja maan molempien iltapäivälehtien (Iltalehti ja Ilta-Sanomat) kaikesta muutostyötä käsittelevästä uutisoinnista lehtien painetuissa versioissa. Tarkasteluajanjakso on rajattu Huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) loppuraportin julkistamista (5.12.2012) seuranneelle puolen vuoden ajalle (6.12.2012–5.6.2013). Analyysissä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Määrällisen tarkastelun avulla esitetään yleiskuva juttujen määristä, laajuudesta ja ajallisesta jakautumisesta. Laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen selvitetään, mistä ja miten uutisoinnissa on puhuttu.

Kaikki tutkitut lehdet uutisoivat huippu-urheilun muutostyöstä. Tutkimusperiodin pituus, muutostyöstä paljastuneet epäkohdat ja tutkimusaineiston ulkopuolinen julkinen keskustelu huomioiden uutisointi oli kuitenkin määrällisesti melko vähäistä ja laadullisesti hyvin kesyä. Toimittajien kirjoittamia kyseenalaistavia juttuja julkaistiin lehdissä vähän ja nekin vasta kuukausia loppuraportin julkistuksen jälkeen, kun työn epäkohtia oli ensin paljastettu muiden toimesta. Kriittisimpiä juttuja olivat lukijoiden ja muiden toimitusten ulkopuolisten henkilöiden mielipidekirjoitukset. Tutkimus osoittaa, että huippu-urheilun muutostyötä käsittelevän uutisoinnin perusteella suomalaisten sanomalehtien urheilujournalismi on hampaaton vallan vahtikoira.

Ihannoitu ja henkiin herätetty menneisyys: Autenttisuus ja nostalgia sanomalehden luomu- ja lähiruokateksteissä

2018-12-29T17:32:35+02:00

Artikkeli pureutuu luomu- ja lähiruokaa legitimoiviin diskursseihin Helsingin Sanomissa. Hyödynnän aineiston tekstien tutkimuksessa aiempaa ruokajournalismin ja kulttuurisen maun tutkimusta sekä autenttisuuden ja nostalgian käsitteisiin liittyviä teoretisointeja. Selvitän, minkälaisin diskursiivisin keinoin ruoka määritellään luomu- ja lähiruokateksteissä kulttuurista arvostusta ansaitsevaksi, ja miten erityisesti autenttisuuden ja nostalgian diskurssit kietoutuvat aineiston teksteissä kulttuuriseen pääomaan. Käytän aineiston analyysissa kriittisen diskurssianalyysin työkaluja. Analyysin perusteella Helsingin Sanomien tekstit nojaavat luomu- ja lähiruokaa ja siihen kytkeytyviä merkityksiä legitimoidessaan 1) autenttisuuden kontekstissa perinteeseen, historiaan, käsityöhön, henkilökohtaisuuteen ja yksinkertaisuuteen sekä 2) nostalgian kontekstissa menneisyyden henkiin herättämiseen ja ylellisyyteen. Lisäksi lehtitekstien näkökulmat kietoutuvat hyvään makuun sekä kulttuuriseen pääomaan, jossa ruuan ja kuluttamisen poliittisuus jää oletetun hyväosaisuuden ja rahan näkymättömäksi tekevien puhetapojen varjoon.

Media & viestintä aikakauslehtenä, tiedelehtenä ja kulttuurilehtenä 1978–2018

2018-12-29T21:49:17+02:00

Arvotonta infomarxismia

2018-12-30T12:20:50+02:00

Kirjoittajat Media & viestintä 4/2018

2018-12-29T18:58:43+02:00

Kirsi Cheas, FT, tutkijatohtori
Kirsi Cheas on filosofian tohtori, joka on väitellyt vuonna 2018 Helsingin yliopistosta. Hänen intresseihinsä lukeutuvat tieteidenvälisyys, kansainvälinen uutismedia ja vertaileva tutkimus. Cheas on viettänyt vuoden vierailevana tutkijana New York Universityn mediatutkimuksen laitoksella. Hän aloittaa tammikuussa 2019 tutkijatohtorina Turun yliopistossa John Morton Center for North American Studiesissa tutkimusprojektissa, jossa vertaillaan suomalaisia ja yhdysvaltalaisia uutisia kouluampumisiin liittyen

Meri-Tuulia Kaarakainen, KM, FM, tohtorikoulutettava
Meri-Tuulia Kaarakainen on tohtorikoulutettava Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa. Hänen asiantuntemusalueitaan ovat digitaalinen osaaminen sekä siihen liittyvät eriarvoistumisen ja osallisuuden kysymykset.

Suvi-Sadetta Kaarakainen, FM, projektitutkija, tohtorikoulutettava
Suvi-Sadetta Kaarakainen työskentelee projektitutkijana Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen kanssa toteutettavassa Digiajan peruskoulu -hankkeessa selvitetään koulujen digitalisaation nykytilaa ja kehitystä (2016–2019). Omassa kulttuurihistorian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan hän tutkii äitien teknologisen toimijuuden mahdollisuuksia Suomessa 1980-luvulta 2010-luvulle. Hänen tutkimusintressejään ovat teknologian kulttuurinen ja historiallinen tutkimus, digitaaliset mediakulttuurit, äitiystutkimus, digitaalinen hyvinvointi sekä populaarikulttuuri.

Ville Kumpu, YTT, tutkija
Ville Kumpu on tutkija Tampereen yliopiston Viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on kiinnostunut uutismuodon ja yhteiskunnan suhteesta.

Antti Laine, LitT, yliopistotutkija
Antti Laine työskentelee liikunnan yhteiskuntatieteiden yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän vertaili väitöskirjassaan (2011) suomalaista ja ruotsalaista urheilujournalismia. Laine on tehnyt urheilumediatutkimusta myös väitöskirjansa jälkeen jäljittäen muun muassa sukupuolen ja yleisön urheilumediarepresentaatioita. Viime vuosina hän on lisäksi keskittynyt tutkimaan koko yksityisen sektorin asemaa suomalaisessa liikunta- ja urheilujärjestelmässä.

Tarmo Malmberg, YTT, dosentti, tutkija
Tarmo Mamberg on tiedotusopin dosentti (Tampereen ja Helsingin yliopisto) sekä media- ja kulttuuritutkimuksen dosentti (Turun yliopisto). Hän työskentelee vapaana tutkijana, jonka päätutkimusaiheet ovat: mediatutkimuksen oppihistoria, tieteenfilosofia ja metodologia, moderni yhteiskunta ja joukkoviestintä sekä julkisuus- ja demokratiateoria.

Kaisa Tiusanen, YTM, väitöskirjatutkija
Kaisa Tiusanen työskentelee väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän tutkii väitöskirjassaan ruuan merkityksellistämistä ja ruokaan kytkeytyviä kulttuurisen erottautumisen tapoja mediassa.

Sami Torssonen, VTM, väitöskirjatutkija
Sami Torssonen työskentelee Turun yliopiston valtio-opin oppiaineessa. Hän kehittää väitöskirjassaan ideologiateoreettista luentaa yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden ajatuksesta ja käytännöistä. Hän on julkaissut myös muun muassa tuotantoeläinten hyvinvoinnin tuotteistamisesta, videopelitutkimuksesta poliittisen taloustieteen välineenä sekä uusmaterialismin soveltamisesta kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa.

Riikka Turtiainen, FT, yliopistonlehtori
Riikka Turtiainen toimii digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa (2012) käsitteli mediaurheilun digitalisoitumista. Turtiainen on kiinnostunut liikunta- ja urheilukulttuurin mediavälitteisistä ilmiöistä ja vallankäytöstä laajasti. Hän on tutkinut muun muassa sosiaalisen median roolia urheilussa, naisurheilurepresentaatioita ja liikunnan pelillistämistä. Artikkeli on Turtiaisen osalta valmistunut osana Suomen Akatemian rahoittamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö -hanketta.

Abstracts

2018-12-29T18:46:56+02:00

Ville Kumpu
The future imaginary of journalism
Knowledge, action and ethics as the basic dimensions
of journalistic futures imagination

This article asks how to study future as a cultural object in late modernity. For this purpose, an analytical framework that conceptualizes futures imagination as a three-dimensional practice involving representing futures, transforming futures through action and taking responsibility for futures through ethical contemplation is presented. Journalistic futures imagination is then investigated in relation to journalism’s epistemology, institutional role and ethical ideology and conceptualized as journalistic futures knowledge, futures work and futures responsibility. The theoretical analysis is illustrated with a case study of a specific futures correspondent appointed by Helsingin Sanomat for the year 2018.

Key words: Journalism, futures imagination, future imaginary

Suvi-Sadetta Kaarakainen & Meri-Tuulia Kaarakainen
Tomorrow's brightest stars -
Young people's digital media usage as a source of
participation and competence

Participatory cultures, which build upon diverse technologies and media, are of key importance to general well-being, experience of inclusion and development of skills for future citizenship, working life and digital participation among young people. Differences in digital technology usage are significant; young people are not homogenous digital media users and the different usage habits produce diverse kind of participation and competencies. In this article, we examine which kind are the user profiles of young people, how gender and education level affect the distribution of youngters across different user profiles, and how the user profiles associate with their digital skills. Based on the cluster analysis, we identified four distinct user groups among 8 661 examined youngsters: Average users, male-dominant versatile users, female-dominant social users and limited users. The transition to the secondary education level was found to increase the digital inclusion of young people. In general, based on the results of this study, the use of digital technologies among young people, dominated by personal entertainment and social use, should be seen especially as a source of learning, participation and general well-being.

Key words: Digital media, user profiles, young people, participatory cultures

Kirsi Cheas
Foreign news filled with hope:
A methodological comparative approach to Finnish
and American news articles

This article presents a new method to measure the relative breadth of news frames. The method has been inspired by area studies – an approach which combines and integrates viewpoints of different disciplines to understand complex realities of distant regions in a holistic manner. The purpose is to understand ways in and extent to which journalists combine and integrate diverse perspectives to explain complex realities in foreign news. I apply my method to a comparison of Finnish and American news articles focusing on South Africa and Brazil. My research demonstrates that Finnish and American journalists have excelled in their efforts to combine frames with different positive and negative dimensions to illustrate the complex character of realities in the Global South. My research also demonstrates that the frames were sponsored mostly by Southern sources, including underprivileged citizens. Thus, my work challenges researchers’ claims that Western news on the Global South is one-sided and narrow. I attribute these surprising findings at least partly to my method. With this article I participate in the discussion concerning the future of journalism while arguing that the journalists have great capacity to cover the so-called developing world in a multifaceted manner. My paper also sheds light to the fruitfulness of cross-national comparative research.

Key words: Frame analysis, foreign news, cross-national comparative research, Global South, area studies

Antti Laine & Riikka Turtiainen
Sports journalism as society’s watchdog?
A case-specific study of the news on the development project
of high-level sports in Finnish newspapers

In this article the research subject is news on the development project of high-level sports in Finnish newspapers. The project was carried out from 2010 to 2012 and was funded by the Finnish Ministry of Education and Culture with 2.6 million euros. The aim of the study is to analyse how sports journalism fulfils the role of society’s watchdog. The research material consists of all the articles published about the project in the print versions of the three Finnish daily newspapers with the largest circulation numbers (Aamulehti, Helsingin Sanomat and Turun Sanomat) and both Finnish tabloid newspapers (Iltalehti and Ilta-Sanomat). The time period is limited to the six months (06.12.2012–05.06.2013) following the publication of the final report of the project (5.12.2012) by the work group (HuMu). The analysis combines both quantitative and qualitative research methods. Quantitative examination gives a general overview of the total number and volume of the articles published as well as the time of their publication. Qualitative content analysis is used to determine which subject matters were handled in the news and how they were depicted.
All newspapers involved in the study published news on the development project. However, considering the length of the time period, the controversies that arose in relation to the development project and other public discussions about the controversies, there were relatively few news articles and they were also quite docile in nature. Very few critical articles were written by journalists, and even then, they appeared months after the publication of the final report – once the controversies in the group’s work had been brought to light by other persons. The most critical articles were opinion pieces by readers and other people who were not part of the newspaper staff. The study revealed that based on the news concerning the development project of high-level sports, the sports journalism of Finnish newspapers is society’s toothless watchdog.

Key words: sports journalism, development project of high-level sports, HuMu, society’s watchdog, content analysis

Kaisa Tiusanen
Celebrating and resurrecting the past:
Authenticity and nostalgia in newspaper texts legitimating
organic and local food

This article investigates the discourses legitimating organic and local food in the newspaper Helsingin Sanomat. The article utilizes previous research on food journalism and on cultural taste, and employs theories relating to the concepts of authenticity and nostalgia. The analysis aims to identify the discursive ways in which food is described as legitimate, and how, in particular, the discourses of authenticity and nostalgia intertwine with cultural capital in the studied newspaper texts. I employ the method of critical discourse analysis. The analysis suggests the following: Newspaper texts legitimating organic and local food rely on 1) tradition, history, artisanship, personality, and simplicity in the context of authenticity and on 2) luxury and the revival of the past in the context of nostalgia. In addition, the analysed texts touch on cultural capital, and the politics of food are overshadowed by privileged discourses and the invisibility of wealth.

Key words: Discourse analysis, journalism, food culture, authenticity, nostalgia