https://journal.fi/mediaviestinta/issue/feed 2021-06-27T23:18:04+03:00 Auli Harju toimitussihteeri@mediaviestinta.fi Open Journal Systems <p>Media &amp; viestintä on <a href="https://mediaviestinta.fi/">Media- ja viestintätieteellinen seura Mevin</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta.</p> https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109857 2021-06-27T21:52:34+03:00 Henrik Rydenfelt henrik.rydenfelt@gmail.com Lauri Haapanen lauri.m.haapanen@jyu.fi Tuukka Lehtiniemi tuukka.lehtiniemi@helsinki.fi

<p>Läpinäkyvyyden käsite on noussut keskeiseksi viestinnän, median ja politiikan tutkimuksessa sekä viestinnän ja politiikan käytäntöjen eettisessä arvioinnissa. Läpinäkyvyyttä on esitetty keinoksi ylläpitää ja kasvattaa luottamusta journalistista työtä ja sen tuotteita kohtaan interaktiivisessa media- ja viestintäympäristössä. Tiedontuotannon ja päätöksenteon perustuessa yhä enemmän dataan ja sen prosessointiin läpinäkyvyys on noussut keskeiseksi käsitteeksi myös algoritmisen päätöksenteon kohdalla. Tässä artikkelissa tarkastelemme läpinäkyvyyden roolia dataa ja algoritmeja sekä journalismia koskevassa keskustelussa ja esitämme mahdollisuuksia dataan ja algoritmeihin tukeutuvan journalismin läpinäkyvyyskäytännöiksi. Dataa hyödynnetään digitaalisessa journalismissa sekä informaation lähteenä manuaalisissa ja automatisoiduissa tuotantoprosesseissa että sisällön jakelussa ja kohdentamisessa yleisöille. Miten journalismi voisi tuoda läpinäkyväksi datan käyttöä, dataa koskevia valintoja ja niihin vaikuttavia tarpeita, tarkoituksia ja arvoja?</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109858 2021-06-27T22:01:30+03:00 Liisa Niemi niemiliisae@gmail.com Minna Koivula minna.r.h.koivula@jyu.fi Salla-Maaria Laaksonen salla.laaksonen@helsinki.fi Mikko Villi mikko.villi@jyu.fi

<p>Sosiaalisen median alustat ovat muovanneet media-alan prosesseja ja käytäntöjä merkittävästi. Alustayritysten toimintaa ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet kuin mediaorganisaatioita, mikä aiheuttaa toimijoiden välille ristiriitaa. Toimintatavoistaan ja arvoistaan sosiaalisessa mediassa joutuvat neuvottelemaan erityisesti julkisen palvelun mediayhtiöt, joiden peruskivenä ovat julkisen palvelun arvot. Tarkastelemme tässä artikkelissa suomalaisen julkisen palvelun mediayhtiön Yleisradion alustasuhdetta laadullisen haastatteluaineiston avulla. Kysymme, miten Yleisradiossa kuvataan ja perustellaan suhdetta sosiaalisen median alustoihin ja minkälaiseen arvopuheeseen suhteen kuvaaminen kytkeytyy. Analyysimme perusteella Ylen alustasuhde näyttäytyy tasapainotteluna. Ylen toiminta sosiaalisen median alustoilla pohjautuu sen oman legitimiteetin varmistamisen lisäksi eettisyyteen ja vahvaan julkisen palvelun eetokseen. Arvopuheen osalta nousevat esiin ennen kaikkea universaaliuteen, riippumattomuuteen ja yhteiskunnan palvelemiseen liittyvät arvot. Alustasuhteen tasapainotteleva, neuvotteleva olemus korostuu niin puheessa kuin haastateltavien kuvaamissa työkäytännöissä. Alustat eivät vain yksipuolisesti muuta media-alan prosesseja, vaan osin myös olemassaolollaan ohjaavat arvopohjaiseen keskusteluun ja pohdintaan.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109859 2021-06-27T22:08:51+03:00 Maarit Jaakkola maarit.jaakkola@gu.se Tiina Räisä tiina.m.raisa@jyu.fi

<p>Kulttuurituotteita eivät sosiaalisen median aikakaudella enää arvostele julkisesti vain perinteisen median ammattikriitikot, vaan myös tavalliset ihmiset osallistuvat teosten julkiseen arvottamiseen erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Tarkastelemme tässä artikkelissa kirjallisuusarvosteluja osana alustoitunutta kulttuurituotantoa esimerkkinämme käyttäjälähtöiset kirja-arvostelut erityisesti kuvasovellus Instagramissa. Instagramiin on vakiintunut kirjallisuuskeskusteluyhteisö, jota kutsutaan maailmanlaajuisesti nimellä Bookstagram mutta jolla on myös paikallisia tai alueellisia muotoja, kuten suomalainen Kirjagram. Kysymme, miten käyttäjäarvostelijat esiintyvät niissä arvostelulle määritellyissä funktionaalisissa rooleissa, jotka on aiemmassa tutkimuksessa havaittu perinteisten kriitikoiden toiminnassa. Erilaisten asemoitumisten perusteella hahmottelemme eroa kulttuurisen intermediaation ja kulttuurisen intramediaation käsitteiden välillä, joiden väitämme keskeisimmin kuvaavan eroa institutionaalisen ja käyttäjälähtöisen kirja-arvostelun välillä sekä samalla kuvaavan alustoituneen kirjallisuusarvostelun erityislaatuisuutta.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109860 2021-06-27T22:13:03+03:00 Julius Hokkanen julius.hokkanen@tuni.fi Anne Soronen anne.soronen@tuni.fi Karoliina Talvitie-Lamberg karoliina.k.talvitie-lamberg@jyu.fi Sanna Valtonen sanna.valtonen@tuni.fi

<p>Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä haavoittuvuudelle on annettu datavetoista yhteiskuntaa ja digitaalista subjektia koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Artikkeli perustuu kirjallisuuskatsaukseen, joka on tehty vuosina 2015–2020 ilmestyneistä haavoittuvuutta datafikaation kontekstissa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista. Kirjallisuushaut tehtiin yhteiskuntatieteiden alojen keskeisistä tietokannoista ja digitaalisista kirjastoista. Hakujen pohjalta tutkimuskirjallisuus järjestettiin neljään teemakokonaisuuteen: 1) datavalvonnan tuottamat haavoittuvuudet, 2) data tietämisen tapana ja osallisuutena, 3) digitaalisten subjektien kategorisointi ja näkyvyyden säätely sekä 4) haavoittuvuus suhteessa autonomiaan ja ontologiaan. Kartoitetun tutkimuskirjallisuuden perusteella datan kerääminen ja digitaaliset toimintaympäristöt tuottavat haavoittuvuutta, joka ilmenee niin subjektien muotoutumisessa, näkyvyydessä, kategorisoinnissa, osallisuudessa, suhteissa kuin digitaalisen olemassaolon ontologisessa luonteessa. Artikkelissa esitetään, että haavoittuvuuden käsitettä olisi hyvä hyödyntää teoreettisena työkaluna, jonka avulla tutkia datafikaatioon liittyviä mahdollisuuksia ja toiminnan ehtoja. Haavoittuvuuden kokemuksellisuutta datasuhteissa voitaisiin lähestyä tunnerakenteena ja eettisenä resurssina.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109865 2021-06-27T22:34:24+03:00 Outi Puukko outi.m.puukko@helsinki.fi 2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109873 2021-06-27T23:04:37+03:00 A H toimitussihteeri@mediaviestinta.fi 2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109863 2021-06-27T22:28:44+03:00 Kaarina Nikunen kaarina.nikunen@tuni.fi 2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109871 2021-06-27T22:59:42+03:00 Minttu Tikka minttu.mt.tikka@helsinki.fi Noora Kotilainen noora.kotilainen@helsinki.fi Jukka Huhtamäki jukka.huhtamaki@tuni.fi 2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109866 2021-06-27T22:39:33+03:00 Ritva Leino ritva.leino@yle.fi

<p>Ritva Leino kirjoittaa Yleisradion ja Reilu Data -hankkeen yhteistyöstä vuosina 2018–2020. Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushanketta.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109861 2021-06-27T22:21:22+03:00 Heikki Hellman heikki.hellman@tuni.fi

<p>Sanomalehdistön on 2000-luvulla havaittu ketjuuntuneen ja keskittyneen enenevästi muutamien lehtitalojen käsiin. Niin tutkimuksessa, viestintäpolitiikassa kuin julkisessa keskustelussa käsitykset lehdistön keskittymisen asteesta kuitenkin vaihtelevat riippuen tarkastelijasta ja tarkastelutavasta. Artikkeli nojaa omistuksen keskittymistä tutkineeseen perinteeseen ja analysoi sanomalehdistön keskittymistä valtakunnallisella tasolla Suomessa vuosina 2009–2019. Empiria hyödyntää MediaAuditFinlandin ja Sanomalehtien Liiton kokoamaa dataa sekä keskittymisen tutkimuksessa yleisesti käytettyjä tunnuslukuja. Lehdistön keskittymistä on perinteisesti tutkittu levikin perusteella, mutta koska yhä harvempi lehti tarkistaa enää levikkinsä, tiedot ovat käyneet epäluotettaviksi. Ongelman ratkaisemiseksi artikkeli ensinnäkin estimoi lehtien levikkikehitystä puuttuvien tietojen osalta sekä toiseksi nostaa lehtien nettomyynnin tarkastelu-ulottuvuudeksi levikin rinnalle. Koska estimoituja levikkejä ja nettomyyntiä ei ole aiemmin käytetty laajasti kuvaamaan suomalaisen lehdistön keskittymistä, tutkimus kehittää myös keskittymisen tutkimuksen metodologiaa.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109862 2021-06-27T22:24:52+03:00 Teemu Oivo teemu.oivo@uef.fi

<p>Länsimaiselle demokratialle tärkeiden rakenteiden on esitetty kohtaavan haasteita liittyen Venäjän levittämään disinformaatioon sekä näiden maiden omien viestimien valmiuteen levittää sitä. Tavoite kamppailla epäoikeudenmukaisena pitämäänsä länsimaista mediahegemoniaa vastaan luo kosketuspintaa Venäjän ja useiden länsimaiden sisäisten toimijoiden välille, vaikka niiden toimikentät ja taustavoimat ovat huomattavan erilaisia. Mitä Venäjän hallinnon strategisia narratiiveja välittyy kansainvälisten tietovirtaverkostojen välityksellä kansallisten kielimuurien taakse ja millä tavoin? Tässä artikkelissa selvitän näitä kysymyksiä sisällönanalyysin avulla, keskittyen kuuden suomalaisen vastamedian kuratoimiin kansainvälisten uutistoimistojen RT:n (Russia Today) ja Sputnikin aineistoihin. Näiden aineistojen määrällinen ja laadullinen käyttötapa vaihteli eri vastamedioiden välillä huomattavasti. Vähiten RT:n ja Sputnikin aineistoja muokattiin lyhyissä raporteissa aseellisista kansainvälisistä konflikteista ja eniten liittyen länsimaiden sisäisiin jännitteisiin, jotka usein esitettiin etnisten jännitteiden näkökulmasta.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109864 2021-06-27T22:30:49+03:00 Tarmo Malmberg tarmo.malmberg@tuni.fi

<p>Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa -sarjassa esitellään tekijänsä uran tai alan kehityksen kannalta merkille pantavia töitä. Tarkoitus on samalla herättää kiinnostusta kotimaisen tutkimuksen historiaan, jonka kokonaisesitys on edelleen laatimatta. Pertti Hemánus.<em> Joukkotiedotus piilovaikuttajana</em>. Helsinki: Otava, 1973</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109872 2021-06-27T23:03:03+03:00 A H toimitussihteeri@mediaviestinta.fi 2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109867 2021-06-27T22:42:08+03:00 Jonne Arjoranta jonne.arjoranta@jyu.fi

<p>Arvio teoksesta: Zuboff, Shoshana. 2019. The Age of Surveillance Capitalism: The Fight for the Future at the New<br>Frontier of Power. Lontoo: Profile Books, 704 s.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109868 2021-06-27T22:46:38+03:00 Elina Tolonen elina.tolonen@tuni.fi Paula Haara paula.haara@tuni.fi Mikko Hautakangas mikko.hautakangas@tuni.fi Timo Kylmälä tkylmala@hotmail.com Kaarina Nikunen kaarina.nikunen@tuni.fi Esa Sirkkunen esa.sirkkunen@tuni.fi Anne Soronen anne.soronen@tuni.fi Karoliina Talvitie-Lamberg karoliina.k.talvitie-lamberg@jyu.fi

<p>Arvio teoksesta: Andrejevic, Mark. 2020. Automated Media. New York &amp; London: Routledge, 172 s.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109869 2021-06-27T22:54:25+03:00 Minna Aslama Horowitz minna.aslama@helsinki.fi

<p>Arvio teoksesta: Jørgensen, Rikke Frank, toim. 2019. Human Rights in the Age of Platforms. Cambridge,<br>Massachusetts: MIT Press, 342 s.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/109870 2021-06-27T22:56:50+03:00 Carl-Gustav Lindén carl-gustav.linden@helsinki.fi

<p>Arvio teoksesta: Nick Diakopoulos. 2019. Automating the news: how algorithms are rewriting the media.<br>Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 322s.</p>

2021-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021