Media & viestintä

Mikä on mediatutkijan ekologinen jalanjälki?

2018-10-04T12:50:39+03:00

Talous ja politiikka törmäyskurssilla - Talouskurin järki The Economist-lehdessä

2018-10-20T16:25:22+03:00

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten journalismissa on historiallisesti tulkittu talouskuria, talouspoliittista ideaa, josta on tullut erityisen kiistelty finanssikriisin ja eurokriisin vanavedessä. Pohdin artikkelissa kysymystä journalismin historiallisten ammatti-ihanteiden valossa ja käytän aineistona brittiläisen talouslehden The Economistin talouskuria koskevaa kirjoittelua vuosilta 1947–2012. Tukeudun artikkelissa genealogiseen luentaan, jonka avulla tulkitsen lehden talouskurikirjoittelua journalismin historiallisia ihanteita ja tavoitteita vasten. Artikkelissa väitän, että The Economistissa talouskuri saa oikeutuksensa markkinoiden vaatimuksista ja talouden tosiasioista. Talouskuria haastavat ideat näyttäytyvät usein järjettömyytenä, jota ajavat eteenpäin poliittiset paineet tai ideologiset pyrkimykset. Väitän, että lehden tapa käsitellä talouskurin kaltaista poliittista ideaa on ominainen liberaalille ammattijournalismille, joka on historiallisesti pyrkinyt toimimaan julkisena järjen ja yhteisen hyvän äänenä. Talouspolitiikkaan liittyvässä kirjoittelussa journalismin muut arvot, kuten demokratia ja kansan palvelu, joutuvat paikoin törmäyskurssille markkinoiden ja taloudellisten pakkojen vaatimuksia korostavan järjen kanssa. Näitä ristiriitoja käsitellessään journalismi joutuu kasvotusten liberalismin demokraattisten rajojen kanssa.

Pakolaiskeskustelu MV-lehdessä: Merkityksellistämisen mekanismit ideologisissa puhuttelutavoissa

2018-10-20T16:25:13+03:00

Tässä artikkelissa tarkastelen, millaista julkista keskustelua Euroopan pakolaiskriisistä on käyty MV-lehdessä, joka on yksi Suomen tunnetuimmista ja kiistellyimmistä perinteistä mediaa vastustavista verkkojulkaisuista. Tutkin, miten julkaisu merkityksellistää pakolaiskeskustelua käyttämällä erityisiä ideologisia puhuttelutapoja. Lähestyn tutkimusasetelmaani ryhmäpolarisoitumisen näkökulmasta diskurssinarratologian keinoin. Digitaalisena aikakautena yhteiskunnan ja julkisen keskustelun on nähty polarisoituvan erityisesti pakolaisiin ja maahanmuuttoon liittyvissä aiheissa. Lähi-idästä lähteneiden pakolaisten tulo Eurooppaan on ollut otsikoissa läntisten demokratioiden medioissa syksystä 2015 lähtien. Tässä artikkelissa tutkin kahta esimerkkitapausta, joista julkaistiin juttuja MV-lehdessä syksyllä 2015. Ensimmäinen on Hennalan hätämajoituskeskuksen portilla syyskuussa 2015 sattunut mielenilmaus, jossa Ku Klux Klan -asuun pukeutunut nuorimies oli vastaanottamassa turvapaikanhakijoita kuljettanutta linja-autoa Suomen lippu kädessään. Toinen tapaus käsittää terroristijärjestö Isisin Pariisiin marraskuussa 2015 tekemät iskut Stade de France -jalkapallostadionin edustalla, Bataclan-konserttitalossa rock-konsertin aikana sekä useassa kahvilassa ja ravintolassa. Analyysini perusteella MV-lehti käyttää pakolaiskriisin käsittelyssä ideologisia puhuttelutapoja vahvistaakseen selkeän rasistista ja yleistä epäluottamusta lisäävää agendaansa, jolla se merkityksellistää suomalaista pakolaispolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Julkaisun yksiulotteisen puhetavan taustalla voi nähdä tietoisen tavoitteen johtaa samanmielisiä lukijoita kohti yhä äärimmäisempiä mielipiteitä.

Kohti yhteisluomisen televisiota: Ammattilaistiimit kansalaisia osallistamassa

2018-10-20T16:25:04+03:00

Artikkelissa tarkastellaan tv-ammattilaisten ammatillista identiteettiä, kun he osallistavat kansalaisia tuotantoihin. Tapaustutkimusten kohteena on kolme dokumentaarista ilmaisua käyttävää tv-sarjaa ja monimediatuotantoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mihin tuotantojen alueisiin tv-ammattilaisten mielenkiinto kohdistui ja miten he halusivat rakentaa osallistujakansalaisille toimijan rooleja. Samalla selvitettiin, millaisia esteitä kansalaisten osallistumisella oli ja miten tv-ammattilaiset näihin esteisiin suhtautuivat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tv-ammattilaisten etnografisia haastatteluja, joissa heitä aktivoitiin omien työkäytäntöjensä reflektointiin. Tutkimustulosten mukaan tv-ammattilaiset keskittyivät perinteisen ohjelmatyön ytimeen eli audiovisuaalisten lopputuotteiden rakentamiseen. He ammensivat kerronnan ja ilmaisun keinoja käytäntöyhteisöjensä kerrostumista. He ottivat kansalaisia esiintyjiksi tai tekijä-esiintyjiksi, valikoivat näihin rooleihin erilaisia persoonallisuuksia tavoittaakseen erilaisia yleisöjä, ja hioivat heidän yleisökontaktiaan. Tv-ammattilaiset olivat kiinnostuneita osallistujakansalaisten merkityksistä ja ilmaisutavoista, mutta mitä suositummaksi tuotanto tuli, sitä enemmän kansalaisten mukaanpääsyä rajoitettiin. Artikkelissa televisio ymmärretään ominaisuuksiltaan kestäväksi mediaksi, jolla on kyky koota erilaisia kansalaisia moniäänisen dialogin asetelmaan yhteisesti jaettuun julkisuuteen. Siirtyminen yhteisluomiseen edellyttäisi, että koko työprosessia uudistettaisiin ja tv-ammattilaiset kehittäisivät merkitysten tuottamisen toimintatapoja yhdessä osallistujakansalaisten kanssa.

Noudattaako Faktabaari faktantarkistuskriteereitä? – Kriittinen arvio

2018-10-04T12:26:31+03:00

Porvarillisen yhteiskunnan teoria julkisuusteoriana

2018-10-04T14:12:01+03:00

Avaruuden kuvien politiikkaa

2018-10-04T13:11:03+03:00

Hyvä työelämä rakentuu vuorovaikutuksessa

2018-10-04T13:38:30+03:00

Kirjoittajat Media & viestintä 3/2018

2018-10-04T12:34:28+03:00

Timo Harjuniemi, VTM, väitöskirjatutkija
Timo Harjuniemi työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hänen väitöskirjansa käsittelee talouskurin käsitettä finanssi- ja eurokriisin mediajulkisuudessa. Hän on kirjoittanut talouspoliittisten eliittien ja instituutioiden asemasta eurokriisin mediajulkisuudessa sekä kriisin vaikutuksesta eurooppalaiseen julkisuuteen.

Olli Kleemola, VTT, post doc -tutkija
Olli Kleemola on valtiotieteiden tohtori, joka toimii post doc -tutkijana Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa. Hänen tutkimusintresseihinsä lukeutuvat muun muassa kuvien käyttö historiallisina lähteinä sekä niin kutsuttu uusi sotahistoria.

Tarmo Malmberg, YTT, dosentti, tutkija
Tarmo Mamberg on tiedotusopin dosentti (Tampereen ja Helsingin yliopisto) sekä media- ja kulttuuritutkimuksen dosentti (Turun yliopisto). Hän työskentelee vapaana tutkijana, jonka päätutkimusaiheet ovat: mediatutkimuksen oppihistoria, tieteenfilosofia ja metodologia, moderni yhteiskunta ja joukkoviestintä sekä julkisuus- ja demokratiateoria.

Sakari Nieminen, VTM, tohtoriopiskelija
Sakari Nieminen on tohtoriopiskelija Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, valtio-opin oppiaineessa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat faktantarkistus sekä politiikan kontekstissa tapahtuva kielenkäyttö ja argumentaatio.

Tiina Rautkorpi, YTT, tutkija
Tiina Rautkorpi työskentelee apurahatutkijana Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on toiminut tv- ja radio-ilmaisun koulutussuunnittelijana ja moniammatillisen projektiopetuksen kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Hän on tutkinut vanhan työkulttuurin uudistumista av-alan digitaalisessa murroksessa. Viimeisimpänä mielenkiinnon kohteena on ollut tv-ammattilaisten suhtautuminen kansalaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Salla Tuomola, YTM, väitöskirjatutkija
Salla Tuomola valmistelee mediatutkimuksen väitöskirjaansa Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän tutkii väitöskirjassaan Euroopan pakolaiskriisistä ja sen seurauksista käytyä julkista keskustelua sekä perinteisessä mediassa että sitä vastustavissa verkkojulkaisuissa.

Sanna Ketonen-Oksi, väitöskirjatutkija
Sanna Ketonen-Oksi toimii tulevaisuuden tutkijana strategisen johtamisen konsultointi- ja valmennuspalveluja tarjoavassa Talent Vectia Oy:ssa. Lisäksi hän on jatko-opiskelijana Tampereen teknillisellä yliopistolla (tietojohtaminen). Juuri valmistuneessa väitöskirjassaan Ketonen-Oksi on tutkinut erityisesti sosiaalisen median aikaansaamia muutoksia yritysten arvonluonnissa. Ketonen-Oksi on kiinnostunut arvonluonnin yhteiskehittämisestä, innovaatioekosysteemeistä sekä yritysten tulevaisuusorientoituneisuuden kehittämisestä.

Matti Wiberg, VTT, professori
Matti Wiberg on valtio-opin professori Turun yliopistossa ja dosentti, Åbo Akademissa, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Hän on julkaissut yli 50 teosta ja yli 300 tieteellistä artikkelia tai kirjan lukua. Hän johtaa Faktat politiikassa-hanketta.

English abstracts

2018-10-04T13:45:58+03:00

Timo Harjuniemi
When economics and politics collide:
Austerity and reason in The Economist

In the aftermath of financial crisis and the euro crisis, journalism scholarship has been active in examining the journalistic representations of austerity. This article, however, takes a historical approach and investigates journalistic austerity debates in the light of the ideals and values characteristic of professional journalism. Building on a genealogical approach, the article analyses how the influential business magazine The Economist has addressed austerity from 1947 to 2012. The Economist legitimizes austerity by appealing to market demands or economic facts whereas ideas that challenge the politics of austerity are often deemed as irrational, driven by ideological goals or political pressure. The article argues that this is typical of professional liberal journalism which has positioned itself as the proponent of reason and common good. When it comes to issues of economic policy, other journalistic values, such as democracy, collide with economistic reasoning and market demands. The article argues that when dealing with these conflicts, journalism is faced with the democratic limits of liberalism.

Key words: journalism, reason, austerity, economic policy, liberalism, The Economist

Salla Tuomola
Refugee coverage in MV-lehti:
Signifying mechanisms of ideological parlances

This paper investigates the European refugee crisis coverage in Finnish MV-lehti (WTF magazine). MV-lehti is one of best known, yet still controversial, online journals that is objecting to the traditional mainstream media in Finland. This effort examines the ideological parlances in the MV-lehti. The research takes the perspective of group polarization and utilizes the discourse narratology method. In today’s digital age, public discussion can become polarized especially on topics like refugees and immigration. Since autumn 2015, the immigrant exodus from the Middle East to Europe has been headlined all over the Europe and in Finland. This research investigates two news cases in MV-lehti. The first is the racist manifestation found on the gate of a Finnish emergency accommodation center in the autumn of 2015. The second examines the terrorist attacks of Isis in Paris in the autumn of 2015. According to the analysis, MV-lehti, with its ideological parlances, strengthens an intensive one-sided agenda. It is justifiable to argue that behind this one-sided rhetoric one can see a willful aim to create a strong polarization that tends to exaggerate the extreme perspective among like-minded readers.

Key words: MV-lehti, refugee coverage, group polarization, ideological parlance

Tiina Rautkorpi
Towards co-creation in television:
The television professionals’ current practices in using citizen voluntaries

The article investigates the television professionals’ identities and challenges in their professional development when they carry out audience activating television productions by utilizing reality genre and documentary means. The case study data was collected from three multi-platform productions for Finnish television, and the television professionals and teams were interviewed by using ethnographic and stimulated recall interviews and asked to reflect their working practices. The research focus was on how the television professionals wanted to show and use the voluntary citizens’ activity in these productions. When using citizens as performers in their programmes, the television professionals drew collectively on their traditional skills and tacit knowledge in creating dialogic narration and expression and in addressing the audience. On the other hand, the television professionals had tensions in organizing the actual co-operative production process with the citizen voluntaries. The article argues, that in the way to co-creative society, television is a pioneering and sustainable media form, capable to build multivocal presentations. According to the developmental framework of the article, the television professionals’ practices in promoting citizen engagement and co-operation form a continuum: the television professionals’ new skills in co-creation with the citizens are to be built on the relevant strata of their traditional craft skills.

Key words: Television production studies, professional development, citizen participation, reflection, co-creation