Media & viestintä

Murtumia talousostastolla

Laura Saarenmaa — 2024-10-28

Laskeva kotimainen kysyntä on lisännyt lihateollisuuden intoa panostaa Aasian maihin suuntautuvaan vientikauppaan. Lihaviennin taloudellisesta kannattavuudesta ja eettisestä kestävyydestä on kuitenkin esitetty julkisuudessa epäilyksiä. Tässä kirjoituksessa käymme läpi argumentteja, joilla kotimaisen lihan kaukomaille suuntautuvaa vientikauppaa alan eri toimijoiden taholta perustellaan. Analyysin kohteena on aiheeseen syventyvä, Helsingin Sanomissa huhtikuussa 2022 julkaistu haastatteluartikkeli. Analyysimme osoittaa, että artikkeli koostuu useista keskenään ristiriitaisista ja sisällöllisesti epäselvistä lausumista. Analyysimme perusteella lihan vientiä perustelevat argumentit eivät ole erityisen vakuuttavia, eivätkä artikkelissa haastatellut toimijat onnistu vastaamaan tyhjentävästi kysymykseen viennin taloudellisesta kannattavuudesta. Sen sijaan esiin nousee useita jatkokysymyksen paikkoja ja uusia epäilyksiä lihaviennin tosiasiallisesta mielekkyydestä liiketoimintana.

Uutismedian tietopyyntöongelmia voisi ratkaista kehittämällä kuntien vuorovaikutusosaamista

Aleksi Koski — 2024-10-28

Katsaus käsittelee julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen ongelmia erityisesti Suomen kuntien viranomaistoiminnassa. Vaikka julkisuuslain uudistustyötä tehdään parhaillaan, tutkimus osoittaa, että pelkästään lainsäädännöllisin keinoin ei voida ratkaista tietopyyntöongelmia. Tulosten perusteella tietopyynnön onnistuminen edellyttää tiedon pyytäjän ja asiankäsittelijän keskinäistä vuorovaikutusta ja toimivaa viestintää organisaation sisällä.

Ehdotuksena on hyödyntää viranomaisten viestinnän ammattilaisia ja kehittää viranomaisten vuorovaikutusosaamista. Avuksi ilmiön hahmottamiseen tarjotaan tietopyyntöjen vuorovaikutusmallia. Mallin avulla voitaisiin parantaa viranomaisorganisaatioiden vuorovaikutusosaamista eri tasoilla ja siten mahdollisesti ratkaista tietopyyntöongelmia.

Englanniksi:

The review examines the challenges related to requests for information under the Finnish Act on the Openness of Government Activities, particularly in the context of municipal authorities. Despite ongoing efforts to reform the legislation, the research indicates that solely relying on legislative measures cannot solve the problems associated with information requests. Based on the findings, the success of an information request requires mutual interaction between the requester and the handler of the matter, as well as effective communication within the organization.

The suggestion is to utilize communication professionals within government agencies and enhance the communication competence of government officials. To aid in understanding this phenomenon, a model for the interaction of information requests is proposed. This model could improve the communication competence of government organizations at various levels and thus potentially address the challenges related to information requests.

Yle Triplet – journalismi medialukutaidon opetusvälineenä

Mari Vesanummi — 2024-10-28

Yle Triplet on jokaisena koulupäivänä päivittyvä opettajalle tarkoitettu uutisvideopalvelu. Se on tehtäväpaketteineen opettajan työkalu, joka tuo journalismia peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppitunneille ja samalla päivittää opetusta ajankohtaissisällöillä. Journalismia ei ole mainittu nimeltä opetussuunnitelmassa, vaikka monilukutaito käytännössä vaatii myös vahvaa medialukutaidon opettamissa läpi aineiden. Yle Triplet tarjoaa eri aineiden opettajille mahdollisuuden päivittää opetusta ajankohtaisilla uutisvideoilla, jotka samalla opettavat journalistisia periaatteita. Tämä palvelu tukee opettajia monilukutaidon opetuksessa tarjoten yli 5 000 videota ja niihin liittyviä tehtäviä eri oppiaineisiin. Yle Tripletin kehitystyössä on panostettu palvelun helppokäyttöisyyteen ja tekstitysten lisäämiseen, jotta se olisi entistä saavutettavampi myös suomea toisena kielenä opiskeleville. Haastattelujen ja käyttäjäpalautteiden perusteella palvelussa on tehty käyttäjien toiveita vastaavia muutoksia, kuten tekstitettyjen videoiden määrän lisääminen ja niiden eriyttäminen omaksi osastokseen. Yle Tripletin tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten medialukutaitoa ja rohkaista heitä seuraamaan yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti ja kriittisesti. Palvelun kehitys jatkuu opettajien ja oppilaiden tarpeiden mukaisesti, ja sen potentiaali mediakasvatuksen työkaluna on merkittävä.

Lapsi ruudun takaa

Rasmus Kyllönen — 2024-10-28

Suomalaiset mediatalot ovat alkaneet tuottaa suomen- ja ruotsinkielisille lapsille suunnattuja uutissisältöjä viime vuosina. Tässä analyysissa käsitellään haastatteluaineistoon pohjaten, millaisia käsityksiä lasten uutisohjelmien tuottajilla on lapsista ja lapsuudesta. Analyysissa osoitetaan, miten nämä käsitykset ohjaavat lasten uutisten tuotantoa.

Tuhoon tuomittu

Juha Raipola — 2024-10-28

Julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeiden epäonnistumiset ovat nousseet merkittäväksi uutisaiheeksi viime vuosikymmenten aikana. Tutkimme tässä artikkelissa Uudenmaan alueella käyttöönotetun asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin kielteisen mediakertomuksen kehittymistä kertomuskäytäntöjen ja mallitarinoiden näkökulmasta. Tutkimus pohjautuu vuosien 2012–2021 väliseen verkkomedia-aineistoon, jonka avulla hahmotamme uudistushankkeen muodostumista julkiseksi kertomukseksi epäonnistuneesta tietojärjestelmähankinnasta. Apotin tapaustutkimuksen tarkastelu kognitiivisen kertomusteorian pohjalta nostaa esiin, kuinka tietojärjestelmäuutisoinnin kielteinen sävy rakentuu käytännössä. Artikkelissa pohditaan myös kertomusteoreettisia syitä mediakertomuksen rakentumiseen alusta saakka ennen kaikkea kriittisten ja ongelmanäkökulmaa painottavien kehystysten varaan.

lltalehden toimituksen ja yleisön pelillistynyt suhde analytiikan aikakaudella

Pauliina Penttilä — 2024-11-01

Artikkeli tarkastelee, millaisia pelillisiä piirteitä yleisöanalytiikan hyödyntäminen tuo iltapäivälehden toimitustyöhön, miten yleisö suhtautuu niihin ja millaiseksi tämä muovaa journalismin ja yleisön suhdetta. Artikkeli perustuu Iltalehden toimituksessa kerättyyn etnografiseen aineistoon sekä 21 Iltalehden lukijan ryhmähaastatteluihin ja ryhmächat-keskusteluihin. Artikkelin teoreettinen viitekehys rakentuu journalismin ja yleisön suhdetta koskevasta tutkimuksesta. Tarkastelemme tätä suhdetta pelillisyyden näkökulmasta. Tulosten mukaan toimituksen ja yleisön pelillinen toiminta pohjasi jaettuun käsitykseen siitä, että Iltalehti tuottaa puheenaiheita. Toimitus avasi vuorovaikutuksen otsikoilla ja käytti runsaasti resursseja, jotta ne houkuttelisivat yleisöä. Lukijat puolestaan olivat oppineet tulkitsemaan otsikoita ja päättelemään niistä, kannattiko juttu lukea. Toimitus suunnitteli julkaisurytmiä analytiikkatiedon perusteella ja reagoi yleisön käyttäytymiseen minuuteissa. Lukijat vastasivat syntyneeseen runsauteen kehittämällä taktiikoita juttujen valikoimiseen. Vaikka analytiikan tuottama algoritminen yleisökäsitys hallitsi toimituksen ja yleisön suhdetta, se hämmensi etenkin lukijoita ja askarrutti myös toimitusta, joka joutui arvailemaan sisältöjen kulutuksen syitä. Toimituksen ja yleisön pelillistynyt suhde kiteytyi viiteen piirteeseen: se oli vastavuoroinen ja nopeatempoinen mutta myös epätasapainoinen, jännitteinen ja välineellinen.

Portinvartijuus muuttuvassa mediamaisemassa

Margareta Salonen — 2024-10-28

Tämä väitöskirja tarkastelee uutismedian, yleisöjen ja sosiaalisen median alustojen välistä vuorovaikutteista suhdetta portinvartijateorian valossa hyödyntäen julkaisun jälkeisen portinvartijuuden teoriaa. Tutkimus siis tarkastelee sitä, mitä tapahtuu uutisille niiden julkaisemisen jälkeen, ja kuinka yleisöt ja uutismedia ovat vuorovaikutuksessa digitaalisessa uutisympäristössä. Työ on laadullisesti orientoitunut artikkeliväitöskirja joka muodostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta. Väitöskirjatutkimuksen perusteella esitetään, että nykyisessä digitaalisessa uutisympäristössä tulisi puhua jaetusta portinvartijuuden vallasta sekä julkaisun jälkeisestä portinvartijuudesta. Tutkimus osoittaa ettei uutismedia ole enää ainoa portinvartija digitaalisessa uutisympäristössä, vaan se jakaa portinvartijuuden valtaa iteratiivisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen median alustojen ja yleisöjen kanssa. Uutisia ja portinvartijuutta muovaavat julkaisemisen jälkeen useat erilaiset tekijät, kuten yleisöt, sosiaalisen median alustat, regulaatio (laki ja etiikka), sekä erilaiset käytännöt kuten esimerkiksi vuorovaikutuskäytännöt. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että uutismedioilla ja yleisöillä on molemmilla mahdollisuus vuorovaikutuksen keinoin huolehtia sosiaalisen median keskusteluista niin, että vihapuhe ja muu negatiivinen keskustelu jäisi vähäiseksi. Lisäksi tutkimus nostaa esiin sen, että uutismedioiden kannattaisi huomioida sosiaalisen median alustoja ja niillä tapahtuvaa toimintaansa myös visuaalisesta näkökulmasta, sillä uutiset saavat yhä useammin visuaalisia muotoja. Lainsäädännön näkökulmasta tutkimus nostaa esiin, että uutismedioiden olisi tärkeää huomioida EU:n digisäädöksien kehitystä ja sovellettavuutta omalla toimintakentällään. Tällä väitöskirjatyöllä on ollut vaikutusta myös journalismin etiikan saralla, sillä sen tuloksia koskien journalismin toimintaa sosiaalisen media alustoilla on hyödynnetty Journalistin ohjeiden päivitystyössä (2023–2024).

Lehteen vaiko ei?

Henrik Rydenfelt — 2024-10-28

Pääkirjoitus 3/2024.