Media & viestintä
https://journal.fi/mediaviestinta
<p>Media & viestintä on <a href="https://mediaviestinta.fi/">Media- ja viestintätieteellinen seura Mevin</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta.</p>Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ryfi-FIMedia & viestintä2342-477XViraalista marginaaliin
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/146473
<p style="font-weight: 400;">Tarkastelemme artikkelissa verkkokulttuureihin liittyvää kuolemaa ja kuolemanjälkeisen uuden kulttuurin rakentumista kahden tapausesimerkin, videoalusta Vinen ja suomalaisen IRC-Gallerian, avulla. Hyödynnämme näiden tapausesimerkkien suosion, muistamisen ja säilymisen tarkastelussa viraalin ja marginaalin käsitteitä. Käsitämme viraalina erityisesti suositut ja laajalle nopeasti levinneet verkkokulttuuriset sisällöt ja ilmiöt, kun taas marginaaleja ovat sellaiset sisällöt ja ilmiöt, jotka jäävät pienemmän piirin tietoon ja ovat siten vaarassa kadota ja unohtua. Tarkastelemme verkkokulttuureja media-arkeologisesta viitekehyksestä käsin ymmärtäen, ettei kuolleeksi hahmotettu media katoa, vaan se hakeutuu uusiin käyttötarkoituksiin ja konteksteihin. Median kehitys ei myöskään ole lineaarista, vaan täynnä katkoksia ja unohdettua mediaa. Artikkeli on teoreettinen, ja sen tavoitteena on hahmotella, miten viraalien ja marginaalien verkkokulttuuristen objektien kuolemanjälkeiset elämät eroavat toisistaan ja miten tämän kahtiajaon hahmottaminen vaikuttaa verkkokulttuureihin liittyvään kriittiseen, historialliseen ymmärtämiseen. Havaitsimme, että viraalina tarkastelemamme Vine jatkaa verkkokulttuurista elämäänsä laajasti muisteltuna ja yhteisöllisesti kaivattuna, kun taas lokaalimman ja marginaalimman IRC-Gallerian säilyminen on selkeämmin yksittäisten käyttäjien varassa. Artikkelin antina on käsitteellinen kehys, jota voidaan hyödyntää verkon historiakulttuurisessa tutkimuksessa.</p>Elina VaahensaloLilli Sihvonen
Copyright (c) 2024 Elina Vaahensalo, Lilli Sihvonen
2024-12-202024-12-204741–271–2710.23983/mv.146473Koulutuslupaus-kampanjan tunnesäännöt Twitterissä
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/145544
<p style="font-weight: 400;">Vuoden 2015 Koulutuslupaus-kampanja nousee yhä esiin julkisessa keskustelussa, mikä viestii kampanjan jättämästä pitkäkestoisesta tunnejäljestä. Tunnesäännöt ovat sosiaalisia normeja, jotka ohjaavat tunteiden ilmaisua tietyissä tilanteissa. Tämä tutkimus selvittää tunnesääntöjen ilmentymiä Koulutuslupaus-kampanjan Twitter-viestinnässä ja lisää ymmärrystä siitä, miksi kampanja jätti syvän tunnejäljen koulutuskeskusteluun. Tutkimuksen aineisto koostuu satunnaisotannalla valituista 996 tviitistä, jotka on analysoitu teema-analyysilla. Teema-analyysi mahdollistaa tunnesääntöjen ilmentymien ja kehityskulkujen järjestelmällisen tarkastelun tviiteissä. Aineisto on jaettu kahteen ajanjaksoon: ennen ja jälkeen eduskuntavaalien vaalipäivän 19.4.2015, mikä mahdollistaa tunnesääntöjen ja tunneilmaisujen tarkastelun keskustelun eri vaiheissa. Kampanjassa esiintyi kaksi kehittyvää teemaa, jotka kuvaavat siirtymistä yhteisöllisestä toiveikkuudesta pettymykseen sekä yksilöiden kokemaa ristiriitaa odotusten ja todellisuuden välillä.</p>Jani Henrik Timonen
Copyright (c) 2024 Jani Henrik Timonen
2024-12-202024-12-2047428–5228–5210.23983/mv.145544Terveydenhuollon muuttuvat viestintäkäytännöt
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/130759
<p style="font-weight: 400;">Tutkimuksessa selvitetään, miten sairaalan hoitajat ja lääkärit käyttävät sosiaalista mediaa ammatillisesti ja miten he arvioivat potilaiden internetin ja sosiaalisen median kautta hankkiman informaation vaikuttavan potilaiden hoitoon ja vuorovaikutukseen hoidon antajan ja saajan välillä.</p> <p style="font-weight: 400;">Kyselytutkimukseen vastasi 490 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastyötä tekevää asiantuntijaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat terveydenhuollon asiantuntijoilla olevan ristiriitainen suhde sosiaaliseen mediaa. Yhtäältä suomalaiset terveydenhuollon asiantuntijat näkevät sosiaalisen median mahdollisuutena hankkia tietoa ja saada tukea sekä ammattilaisille itselleen, mutta ennen muuta hoidon saajille. Toisaalta asiantuntijat arvioivat sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa leviävän dis- ja misinformaation vaarantavan lääketieteellisesti oikean informaation jakamisen hoidon saajille ja heikentävän luottamusta terveydenhuollon asiantuntijoihin. Ristiriitainen suhde sosiaaliseen mediaan selittää käytännöllisten, työhön ja ammattietiikkaan liittyvien syiden rinnalla sairaalan terveydenhuollon asiantuntijoiden vähäistä sosiaalisen median ammatillista käyttöä.</p> <p style="font-weight: 400;">Asiantuntijoiden kokemukset sosiaalisen potilaiden sosiaalisen median käytöstä ovat sekä myönteisiä että kielteisiä: kyselyyn vastanneista kokemukset ovat hyviä 40 prosentilla, huono 31 prosentilla sekä hyviä ja huonoja 30 prosentilla. Myönteisinä puolina vastaajat pitävät sosiaalisen median tarjoamaa vertaistukea ja oikeaa informaatiota. Kielteisen puolena vastaajat pitävä väärää informaatiota, jonka he katsovat heikentävän potilaiden hoitoa ja äärimmillään aiheuttavan ristiriitoja hoitosuhteessa</p> <p style="font-weight: 400;">Tutkimus osoittaa, miten sosiaalinen media osana viestinnän virtualisoitumista muuttaa terveydenhuollon asiantuntijoiden viestintää ja ennakoi muutoksia sekä lääkäreiden että hoitajien työtehtävissä että terveydenhuollon viestinnässä.</p>Sinikka TorkkolaPäivi TyniJaana ParviainenAnna Sendra
Copyright (c) 2024 Sinikka Torkkola, Päivi Tyni, Jaana Parviainen, Anna Sendra
2024-12-202024-12-2047453–7853–7810.23983/mv.130759Journalismia opiskelleiden uraorientaatiot ja liikkuminen median ammattikentällä
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/148524
<p style="font-weight: 400;">Median ammattikentän on sanottu muuttuneen rajoiltaan ja muodoltaan niin joustavaksi, että sillä työskentelevien ammatillisista urista on tullut entistä sirpalemaisempia ja yksilöllisempiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme tilannetta vastikään journalistikoulutuksen saaneiden näkökulmasta. Kuvaamme 43 suomalaisen korkeakouluopiskelijan uraorientaatioita valmistumisen kynnyksellä, ja seuraamme heidän ammatillisia polkujaan vuoden 2020 lopusta vuoden 2023 loppuun. Tarkastelemme myös sitä, millaisessa suhteessa orientaatiot ovat liikkumiseen median ammattikentällä. Aineisto koostuu teemahaastatteluista ja kyselyistä. Teoreettinen viitekehys yhdistää Bourdieun klassista kenttäteoriaa median ammattikentän nykyisiin piirteisiin sekä uratutkimuksen käsitteisiin. Tutkimuksemme osallistujat tunnistivat mahdollisuuden vaihtaa median ammattikentällä ammatista toiseen, esimerkiksi journalismista viestintään, mutta silti osallistujat yleisimmin hakeutuivat vain tietyn ammattialan tehtäviin. Palkkatyö osoittautui selvästi yrittäjyyttä tai freelanceriutta suositummaksi. Vaikka ammatillisia polkuja tyypillisesti luonnehti prekaarius, monet etenivät median ammattikentällä yllättävänkin nopeasti kohti sen arvostettua ja vakaata ydintä. Sillä, millainen osallistujan uraorientaatio oli valmistumisen kynnyksellä, ei ollut suurta yhteyttä liikkumiseen ammattikentän hierarkiassa.</p>Esa ReunanenLaura AhvaKari KoljonenMilla JärvipetäjäSamuel Raunio
Copyright (c) 2024 Esa Reunanen, Laura Ahva, Kari Koljonen, Milla Järvipetäjä, Samuel Raunio
2024-12-202024-12-2047479–10479–10410.23983/mv.148524Journalismin moniäänisyys osana median monimuotoisuuden ilmiötä
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/148569
<div><span lang="fi">Moniäänisyys on perinteisesti käsitetty journalismin demokratiatehtävään läheisesti liittyvänä hyveenä, mutta viime aikoina siitä on tullut yhä kiistellympi aihe. Moniäänisyyden ympärille syntyvissä erimielisyyksissä on osittain kyse käsitesekaannuksesta, jota journalismin tutkimus ei ole pystynyt riittävästi selkiyttämään. Suomalaista keskustelua mutkistavat sekä moniäänisyyteen kohdennetun tutkimuksen vähäisyys että erityinen sana – moni<em>äänisyys</em> – jota ei englannin kielestä sellaisenaan löydy. Toisaalta kiistoissa on kyse suuremmasta asiasta: moniäänisyys on osa median monimuotoisuuden ja -arvoisuuden laajaa ilmiötä, jonka sisällä neuvotellaan journalismin tehtävästä, sen roolista yhteiskunnassa ja tietysti vallasta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten moniäänisyys ymmärretään journalismin ammattikentällä ja miten tämä ymmärrys liittyy laajempaan monimuotoisuuden ilmiöön. Aineisto on kerätty haastattelemalla aiheeseen perehtyneitä toimittajia ja kokoamalla aihetta käsitteleviä juttuja toimittajien ammattijulkaisuista. Tuloksena on, että alan ammattiymmärryksessä moniäänisyys jäsentyy painotetusti journalististen sisältöjen monipuolisuutena, johon vaikuttavat kokonaisvaltaisesti kaikki median monimuotoisuuden osa-alueet. Journalismin moniäänisyys on siis prosessi, joka hyvin toteutuessaan auttaa journalismia luomaan mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan monimuotoisesta maailmasta.</span></div>Matleena YlikoskiLaura Ahva
Copyright (c) 2024 Matleena Ylikoski, Laura Ahva
2024-12-202024-12-20474105–129105–12910.23983/mv.148569Viestinnällinen tutkimusmatka toimijuuteen ja tekoälyyn
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/152367
<p style="font-weight: 400;">Tämä katsaus osallistuu viestintätieteissäkin aktiivisesti käytävään tekoälykeskusteluun toimijuuden käsitteen avulla. Tarkastelemme toimijuutta uuden retoriikan teoriaan perustuvan dialektisen toimijuuskäsityksen sekä relationaaliseen ontologiaan perustuvan toimijuuskäsityksen näkökulmista. Nämä kaksi lähestymistapaa soveltuvat tekoälyn teoreettiseen ja empiiriseen tarkasteluun viestintätieteellisellä otteella.</p> <p style="font-weight: 400;">Kuten lähestymistapojen vertailumme osoittaa, tulee toimijuus määritellä huolellisesti tutkimuksessa: käsitevalintamme ohjaavat (ja rajoittavat) ymmärrystämme tarkasteltavasta ilmiöstä – tässä tapauksessa tekoälyyn liittyvästä toimijuudesta.</p>Tomi LaapottiMaria Eronen-ValliMitra Raappana
Copyright (c) 2024 Tomi Laapotti, Maria Eronen-Valli, Mitra Raappana
2024-12-202024-12-20474142–153142–15310.23983/mv.152367Antikapitalistis-vasemmistolainen journalismikritiikki Ranskassa 1800-luvulta 2000-luvulle
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/152445
<p>Tarmo Malmberg esittelee kahden tuoreen kirjan pohjalta ranskalaista vasemmistolaista journalismikritikkiä. Toinen työ keskittyy aiheen historiaan, toinen nykypäivään.</p>Tarmo Malmberg
Copyright (c) 2024 Tarmo Malmberg
2024-12-202024-12-20474154–159154–15910.23983/mv.152445Kunnianosoitus vertaisarvioinnin inhimillisyydelle
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/153333
<p style="font-weight: 400;">Miksi meidän tutkijoina pitäisi jaksaa puurtaa vertaisarvioinnin parissa, vaikka järjestelmän valuviat turhauttavat? Pohdintoja inhimillisen palautteen merkityksestä tutkimusyhteisölle.</p>Outi Hakola
Copyright (c) 2024 Outi Hakola
2024-12-202024-12-20474160–162160–16210.23983/mv.153333Yhteisellä asialla
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/153345
<p style="font-weight: 400;">Puheenvuorossa kannustetaan väitöskirjatutkijoita tekemään vertaisarvioita ja muistutetaan, että arviointien tekemiseen kannattaa ottaa yhteisöllinen näkökulma, joka palvelee lopulta parhaiten myös yksilöitä.</p>Jari Väliverronen
Copyright (c) 2024 Jari Väliverronen
2024-12-202024-12-20474163–164163–16410.23983/mv.153345Lukeminen on statuslaji
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/154836
<p>Kirja-arvio teoksesta Riie Heikkilä (2024) <em>Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta. </em></p>Heikki Hellman
Copyright (c) 2024 Heikki Hellman
2024-12-202024-12-20474165–169165–16910.23983/mv.154836Tiedonvälittäjiä, vallan vahtikoiria vai lojaaleja fasilitaattoreita?
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/152044
<p style="font-weight: 400;">Koronapandemia lisäsi ajankohtaisen ja luotettavan tiedon tarvetta niin kansalaisten arjessa kuin kriisin viranomaishallinnassa. Tiedotusvälineet asemoituivat uuteen tilanteeseen: niiden odotettiin toimivan vastuullisesti ja osaltaan hillitsevän terveyskriisin pahenemista, mutta samalla tarkastelevan viranomaisten ja muiden päättäjien toimia kriittisesti. Tilannetta mutkistivat uudet, journalismin kentän “perifeeriset” toimijat, jotka tuottavat uutismaista informaatiota mutta eivät välttämättä sitoudu journalismin eettisiin ja normatiivisiin periaatteisiin. Tässä analyysiartikkelissa valotetaan median suoriutumista koronapandemiassa analysoimalla koronauutisoinnissa ja -tiedonvälityksessä toteutuneita journalistisia rooleja vuosina 2020–2022. Tutkimuksen kohteena ovat Oulun seudulla toimivan perinteisen uutismedian ja journalismin kentän perifeeristen mediatoimijoiden koronasisällöt. Perinteistä mediaa edustavat <em>Kaleva</em> ja Yle Oulu ja perifeerisiä mediatoimijoita Oulun Kaupungin <em>Mun Oulu</em>, <em>Mustread</em>-verkkolehden ”Oulun kirjeenvaihtaja” sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan verkkojulkaisu <em>Oys Plus</em>. <em>Mustreadia</em> lukuun ottamatta kaikki tutkitut media toteuttivat tiedonvälittäjä-roolia eli uutisoivat esimerkiksi rokotusajankohdista tai uusista rajoituksista. Kriittisen vallan vahtikoira -roolin osuus oli vähäinen kaikissa tutkituissa medioissa. Perifeeriset mediatoimijat olivat myötäsukaisimpia päättäjiä kohtaan ja toteuttivat verraten usein valtaapitäviä tukevaa lojaali fasilitaattori -roolia.</p>Juho RuotsalainenJaana HujanenMikko GrönlundKatja LehtisaariSalla Tuomola
Copyright (c) 2024 Juho Ruotsalainen, Jaana Hujanen, Mikko Grönlund, Katja Lehtisaari, Salla Tuomola
2024-12-202024-12-20474130–141130–14110.23983/mv.152044Varjoissa vartioiden
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/154869
<p>Pääkirjoitus 4/2024.</p>Lauri HaapanenHenrik Rydenfelt
Copyright (c) 2024 Lauri Haapanen, Henrik Rydenfelt
2024-12-202024-12-20474i–ivi–iv10.23983/mv.154869