Media & viestintä
https://journal.fi/mediaviestinta
<p>Media & viestintä on <a href="https://mediaviestinta.fi/">Media- ja viestintätieteellinen seura Mevin</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta.</p>Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ryfi-FIMedia & viestintä2342-477X Kuka näin on väittänyt?
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/144401
<p style="font-weight: 400;">Suomalaiseen tieteelliseen kirjoittamiseen on vakiintunut viittauskäytäntöjä, joiden vuoksi usein jää epäselväksi, kuka on tekstissä todetun takana ja missä määrin. Pahimmillaan käsillä on merkittävä eettinen ongelma: toisten tutkijoiden suuhun asetetaan väitteitä, joita he eivät ole esittäneet. <em>Media & viestintä </em>on uusinut kirjoittajan ohjeitaan näiden ongelmien välttämiseksi.</p>Henrik RydenfeltLauri Haapanen
Copyright (c) 2024 Henrik Rydenfelt, Lauri Haapanen
2024-03-272024-03-27471i–ivi–iv10.23983/mv.144401Saavutettavan viestinnän uranuurtaja
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/144337
<p style="font-weight: 400;">Saksalainen professori Christiane Maaß kertoo haastattelussa saavutettavan viestinnän tutkimuksesta ja nykytilanteesta Saksassa.</p>Pia Karasjärvi
Copyright (c) 2024 Pia Karasjärvi
2024-03-272024-03-2747171–7471–7410.23983/mv.144337Aika parantaa?
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/131178
<p style="font-weight: 400;">Artikkeli analysoi suomalaisten päätoimittajien näkemyksiä toimitusten etnisestä monimuotoisuudesta. Artikkelissa monimuotoisuutta lähestytään konstruktiivisen professiokäsityksen ja diskursiivisuuden näkökulmista. Artikkelia varten on haastateltu kymmentä suomalaista päätoimittajaa touko–elokuussa 2022. Analyysissa esitetään erilaisia päätoimittajien haastatteluista esiin nousseita tulkintarepertuaareja. Tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että päätoimittajat haluavat lisätä etnistä monimuotoisuutta toimituksissaan, koska se liitetään ajatukseen journalismin tavoitteesta edustaa koko yhteiskunnan kirjoa. Etnisen monimuotoisuuden vahvistamisella vaikuttaa kuitenkin olevan kaksi estettä: etnisyyteen liittyvän sanaston hapuilevuus sekä journalistin ammatin ja siihen liittyvän osaamisen tiukka määritelmä. Keskeisiksi ongelmiksi mielletään muualta Suomeen tulleiden journalistien puutteellinen kielitaito, suomalaisen koulutuksen ja toimituskulttuurin tuntemuksen puute sekä toimitusten rajalliset resurssit ja yksilökeskeiset toimintatavat. Päätoimittajat eivät kuitenkaan tunnu olevan halukkaita aktiivisesti ratkomaan näitä ongelmia, vaan ajattelevat, että toimitukset monimuotoistuvat sitä mukaa, kun ympäröivä maailma muuttuu.</p>Reetta NousiainenLaura AhvaKari Koljonen
Copyright (c) 2024 Reetta Nousiainen, Laura Ahva, Kari Koljonen
2024-03-272024-03-274711–221–2210.23983/mv.131178Kehopositiivisuusaktivistien strategioita vihapuhetta vastaan
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/136894
<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Vihapuhe on sukupuolittunut ja intersektionaalinen ilmiö, joka kohdistuu erityisesti vähemmistöihin ja pyrkii näiden vaientamiseen ja ulossulkemiseen julkisesta keskustelusta. Tarkastelemme artikkelissamme Instagramissa toimivien suomalaisten kehopositiivisuusaktivistien keinoja vastustaa vihapuhetta ja tuottaa vastapuhetta. Suhteutamme tunnistamiamme strategioita vallitsevaan vastapuhetutkimukseen ja tutkimukseen niin kehopositiivisuusaktivistien käyttämistä kuin feministisistä verkkotaktiikoista. Hyödynnämme etenkin bell hooksin vastaan puhumisen (<em>talking back</em>) käsitettä, joka korostaa syrjinnän – tässä vihapuheen – kohteeksi joutuvien ihmisten omaa toimijuutta. Haastattelututkimusta, sosiaalisen median analyysia ja kanssakulkijuustutkimusta hyödyntävän tutkimuksemme perusteella ehdotamme, että tarkastelemiemme aktivistien vastapuhestrategioiksi on tunnistettavissa vihapuheen julkinen haltuunotto, huolenpito turvallisesta sometilasta ja vastarepresentaation tuottaminen. Nämä strategiat ulottuvat paitsi vihapuheeseen myös syrjiviin normeihin, joiden ylläpitämiseen sosiaalisen median alustat osallistuvat.</p> </div> </div> </div> </div>Heidi KosonenSusi Mikael Nousiainen
Copyright (c) 2024 Heidi Kosonen, Susi Mikael Nousiainen
2024-03-272024-03-2747123–4623–4610.23983/mv.136894TikTok-journalismi Suomessa
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/137083
<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Tässä artikkelissa luodaan yleiskuva suomalaisesta journalismista videonjakoalusta TikTokissa. Tarkastelua varten on kerätty 3 795 videon suuruinen aineisto vakiintuneiden mediatoimijoiden tileiltä. Analysoimme tässä tutkimuksessa videoihin liittyvää metadataa määrällisin ja laadullisin menetelmin. Tavoitteemme on selvittää, millaista suomalainen, journalistiseksi ymmärrettävissä oleva sisältö TikTokissa on tällä hetkellä, ja mitä sen aiheista ja toimivuudesta on pääteltävissä hashtagien ja eri sitouttavuusindikaattorien (katsomiskerrat, tykkäykset, kommentit, jaot) avulla. Peilaamalla metadatasta tehtyjä havaintoja TikTokin yleisiin toimintaperiaatteisiin ja algoritmisiin reunaehtoihin saadaan selville, millaisia menestymisen mahdollisuuksia (suomalaisilla) journalistisilla sisällöillä ylipäätään on alustalla. Lopuksi luomme katsauksen siihen, mitä journalismin ja somealustojen yhteenkietoutuminen tarkoittaa laajemmassa teoreettisessa kontekstissa, ja millaista metodologiaa aiheen tutkimus vaatii.</p> </div> </div> </div> </div>Tanja SihvonenVille Manninen
Copyright (c) 2024 Tanja Sihvonen, Ville Manninen
2024-03-272024-03-2747147–7047–7010.23983/mv.137083Mediasta oppiminen ei ole enää vain ihmisen etuoikeus
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/143851
<p>The New York Times haastoi joulukuussa OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista. Tämä ja muut tapaukset kielivät siitä, että oppimisen ajatellaan kuuluvan vain ihmisille. ChatGPT:n ja vastaavien työkalujen takaa löytyvät laajat kielimallit kuitenkin haastavat tätä käsitystä ja laittavat kysymään onko oppimisen käsitettä laajennettava kattamaan myös erilaiset oppivat koneet ja järjestelmät. Kun kielimalleja verrataan aivojen toimintaan havaitaan, ettei oppiminen ole enää ihmisaivoille varattu kyky.</p>Timo Nurmi
Copyright (c) 2024 Timo Nurmi
2024-03-272024-03-2747175–7775–7710.23983/mv.143851Tasapainon löytäminen
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/143046
<p>Jatkuvasti kehittyvällä digitaalisella aikakaudella sosiaalisen median rooli yritysten, erityisesti mikroyrittäjien, viestintästrategioiden kehittämisessä on tärkeämpää kuin koskaan. Mikroyrittäjien ulkoinen viestintä usein lähtee liikkeelle yrityksen tarpeista, tahdosta ja suunnittelusta. Laadukkaan viestinnän tulisi sisältää kahdensuuntaista vuorovaikutusta potentiaalisten asiakkaiden kanssa, sillä sosiaalinen media altistaa yrityksen julkisuudelle. Hallinnan puute ja yksisuuntainen viestintä ilman selkeää strategiaa altistavat yritykset resurssien tuhlaamiselle.</p>Hanna Saarinen
Copyright (c) 2024 Hanna Saarinen
2024-03-272024-03-2747178–8078–8010.23983/mv.143046Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain teknologista
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/142839
<p>Väitöskirjan "Journalism made different: Continuity and change in contemporary newsrooms" (9.1.2024) lektio.</p>Minna Koivula
Copyright (c) 2024 Minna Koivula
2024-03-272024-03-2747181–8681–8610.23983/mv.142839