Media & viestintä https://journal.fi/mediaviestinta <p>Media &amp; viestintä on tieteellinen julkaisu, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta. Media &amp; viestintä on koko mediakenttää tutkiva tieteellinen aikakauskirja.</p> Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry fi-FI Media & viestintä 2342-477X Uuden ja (vanhan) edessä https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67777 Mari Maasilta ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Totuus totuuden jälkeisenä aikana - mediatutkimuksen tieteenfilosofiaa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67794 <p>Vuosi 2016 teki suosituksi puheen totuuden jälkeisyydestä (post-truth), kun tarkoitetaan perättömien tietojen levittämistä. Totuuden jälkeisyydestä voidaan puhua myös mediatutkimuksen kohdalla, koska 1970-luvun jälkeen totuuden käsitteen oikeutuksen periaatteessakin kiistävät kannat ovat alalla olleet vahvoja. Artikkeli käsittelee kysymystä neljässä vaiheessa. 1) Yleisen taustan muodostaa uuden ajan tieteenfilosofian tarkastelu. 2) Mediatutkimuksen epistemologisten kantojen 1900-luvun historiaa käsitellään keskittyen erityisesti kahteen tekijään, Walter Lippmanniin ja Roland Barthes’iin. 3) Kysymyksen systemaattisessa tarkastelussa pohditaan tunnetuimpien totuusteorioiden soveltamista mediatutkimukseen. 4) Esitetään kantoja sen puolesta, miksi totuudesta puhuminen säilyy hankalana mediatutkimuksen tapaisessa empiirisessä tieteessä.</p> Tarmo Malmberg ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 10.23983/mv.67794 Turvetta tupaan: faktat, valheet ja affektiivinen vastaanotto Turveinfo-mainoskampanjassa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67795 <p>Turpeen energiakäyttöä lobannut Turveinfo-kampanja näkyi laajasti eri medioissa alkuvuodesta 2017. Se herätti kiivaan ja tunnepitoisen vastareaktion. Kampanjan väitteitä pidettiin yksinkertaistavina, valheellisina ja joiltain osin myös loukkaavina. Tässä artikkelissa analysoimme mainoskampanjan sisältöä ja vastaanottoa sekä sen aiheuttamia reaktioita. Tarkastelemme erityisesti affektiivisuuden ja faktuaalisuuden suhdetta kampanjassa. Miten nykykulttuurissa käyty keskustelu vaihtoehtoisista totuuksista näkyy median moninaista kenttää hyväkseen käyttävän, lobbaajien tilaaman mainoskampanjan tulkinnoissa ja ehkä laajemminkin median tulkitsemisessa? Analyysimme viitekehyksenä toimivat affektiteoriat ja käsitys mediasta hybridisinä systeemeinä. Tarkastelemme kampanjaa lopuksi myös laajemmassa energiapoliittisessa kontekstissa.</p> Jonne Arjoranta Irma Hirsjärvi Urpo Kovala Tuija Saresma Maria Ruotsalainen ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 10.23983/mv.67795 Valheen lähteillä – Valemedian lähteistö ja sen luotettavuus https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67796 <p>Artikkeli analysoi erään keskeisen suomalaisen valemedian – MV-lehden (MV-lehti, 2017) – käyttämiä lähteitä lähdeanalyysin avulla. Aineisto koostuu ajanjaksolla 13.–26.2.2017 lehdessä julkaistuista verkkokirjoituksista lähteineen (N=525). Tutkimuksessa lähteet tyypiteltiin ja niiden luotettavuutta sekä käyttötapaa analysoitiin niin määrällisesti kuin laadullisesti. Verkkokirjoitusten suosiota analysoitiin lukukertojen sekä kirjoitusten sosiaalisessa mediassa saamien jakokertojen perusteella. MV-lehti käyttää lähteenään vain sähköisessä muodossa olevaa materiaalia. Joka seitsemännessä kirjoituksessa lähteistöä ei ole lainkaan merkitty näkyviin. Kun lähdeviitteet oli merkitty, viittaukset olivat usein puutteellisia tai epätäsmällisiä. Kirjoituksissa käytettyjen valokuvien yhteydessä lähde oli merkitty kymmenesosaan kuvista ja videoiden yhteydessä kolmeen neljäsosaan. Käytetty lähdemateriaali oli tasoltaan hyvin vaihtelevaa. Sosiaalisen median palvelujen, etenkin Facebookin, käyttö oli runsasta. Lähteinä käytettiin myös voimakkaasti asenteellisia ja jopa rasistisia sivustoja sekä valemediaa. Viranomaislähteiden ja valtamedian käytössä havaittiin myös tiettyä tarkoitushakuisuutta: MV-lehti käytti näitä lähteitä valikoiden oman maahanmuuttovastaisen agendansa pönkittämiseksi. MV-lehden lähteiden käytössä havaittiin tekijänoikeudellisesti ja eettisesti kyseenalaisia ratkaisuja. Esimerkiksi rikoksesta epäiltyjen kuvia ja nimiä julkaistiin vastoin journalistista käytäntöä ja yksityishenkilöiden Facebook- profiilissa olleita kuvia oli kopioitu verkkokirjoitusten kuvitukseksi. Aiempi tutkimus ei ole kiinnittänyt huomiota siihen, miten lähteiden käyttö voi mahdollistaa disinformaation: sen sijaan informaation totuusarvoa ja oikeellisuutta on pohdittu. Uutena näkökulmana tuomme esiin disinformaation näennäisen reliabilisoinnin, joka tehdään epäkorrektin, mutta uskottavalta näyttävän lähteiden käytön avulla.</p> Ari Haasio Anu Ojaranta Markku Mattila ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 10.23983/mv.67796 Välineen käsite ja välinemääräisyys 2010-luvulla https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67782 Jarkko Toikkanen ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Journalistisen työprosessin jäljillä https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67783 Heikki Kuutti ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Faktantarkistuksen opetuksessa kaiken perusta on kontekstin taju https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67787 Anne Leppäjärvi ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Relationaalinen minuus suhteiden verkossa: Toiveminän piirtyminen medioituneessa kulutusyhteiskunnassa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67788 Anu Harju ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Julkinen keskustelu ydinvoimalasta https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67789 Pertti Vehkalahti ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Propagandan vivahteikas historia https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67790 Janne Matikainen ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Viestinnäntutkijat populismintutkimuksen aukkoja osoittamassa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67792 Niko Hatakka ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Poliittiset kuplat totuudenjälkeisessä ajassa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67793 Niina Uusitalo ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Väitöskirjoja https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67779 <p>8.9.2017 Lundahl, Outi (2017). <em>From a Moral Consumption Ethos to an Apolitical Consumption Trend: The Role of Media and Celebrities in Structuring the Rise of Veganism. </em>Vaasa: Vaasan yliopisto. (Acta Wasaensia, 381). Sähköinen väitöskirja löytyy: <a href="http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?sarja=4">http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?sarja=4</a></p> <p>8.9.2017 Caspers, Anja (2017). <em>Persuasive trust building in oral financial presentations: An analysis of a narrative Investor Relations genre</em>. Helsinki: Aalto-yliopisto. (Aalto University publication series,&nbsp;Doctoral dissertations 141/2017).</p> <p>29.9.2017 Ruggiero, Aino (2017). <em>Crisis communication and terrorism: Mapping challenges and co-creating solutions.</em> Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (Jyväskylä studies in humanities, 324). Permanent link: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7172-4">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7172-4</a></p> <p>7.10.2017 Heikka, Taneli (2017). <em>Dialogic Journalism: How Can Journalists Participate in the Networks of Social Innovation</em>. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (Jyväskylä studies in humanities, 327). Permanent link: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7168-7">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7168-7</a></p> <p>13.10.2017 Rahmani, Diyako (2017). <em>Minorities’ Communication Apprehension and Conflict: An Investigation of Kurds in Iran and Malays in Singapore</em>. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (Jyväskylä studies in humanities, 331). Permanent link: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7191-5">http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7191-5</a></p> <p>13.10.2017 Martinviita, Annamari (2017). Online community as experience and discourse: a nexus analytic view into understandings of togetherness online. Oulu: Oulun yliopisto. (<a href="http://jultika.oulu.fi/Search/Results?lookfor=%22Acta+Universitatis+Ouluensis.+B%2C+Humaniora%22&amp;type=Series">Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora</a>, 156). Permanent link: <a href="http://urn.fi/urn:isbn:9789526216430">http://urn.fi/urn:isbn:9789526216430</a></p> <p>11.11.2017 Vehkalahti, Pertti (2017). <em>Pohjoisen ydinmylly: Julkinen keskustelu Fennovoiman ydinvoimalasta 2007-2013. </em>Tampere: Tampereen yliopisto. (<a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0541-3">Acta Electronica Universitatis Tamperensis, 1819</a>). Permanent link: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0541-3">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0541-3</a></p> <p>12.12.2017 Tammi, Maija (2017). <em>Sick Photography. Representations of Sickness in Art Photography.</em> Helsinki: Aalto-yliopisto. (Mahdollisesti tulossa verkkojulkaisuna myöhemmin).</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Koonnut Eija Poteri 28.11.2017 mennessä tiedossa olevista.</em></p> Eija Poteri ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Kirjoittajat Media & viestintä 3-4/2017 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67776 <p><strong>Jonne Arjoranta, </strong>FT, tutkijatohtori<br>Jonne Arjoranta on tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin laitoksella. Hän on tutkinut pelejä, leikkiä ja verkkokulttuuria.</p> <p><strong>Ari Haasio</strong>, FT, yliopettaja<br>Ari Haasio työskentelee yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on julkaissut yli 40 tietokirjaa ja tutkii parhaillaan verkkorikoksia, vihapuhetta sekä hikikomori-ilmiötä.</p> <p><strong>Anu A. Harju, </strong>FT, tutkijatohtori<br>Anu Harju on kiinnostunut sekä itsen että yhteisön rakentumisesta sosiaalisessa mediassa esimerkiksi kollektiivisen suremisen tuottamien yhteisöjen näkökulmasta. Häntä kiinnostaa myös kuoleman ja elämän eriarvoisuus ja arvottaminen mediassa, sekä miten tämä linkittyy yksilön identiteettiin. Harju työskentelee postdoc -tutkijana Helsingin yliopistossa konsortiohankkeessa, jossa terroristista väkivaltaa tarkastellaan globaalin mediatapahtuman näkökulmasta.</p> <p><strong>Niko Hatakka, VTM, väitöskirjatutkija<br></strong>Niko Hatakka työskentelee Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa, jossa hän viimeistelee verkon oikeistopopulistisia vastajulkisuuksia käsittelevää väitöskirjaa.</p> <p><strong>&nbsp;</strong><strong>Irma Hirsjärvi, </strong>FT, yliopistotutkija<br>Irma Hirsjärvi on yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hän on tutkinut fanikulttuuria ja tieteis- ja fantasiakirjallisuutta. Hänellä on myös laaja kokemus poliittisesta aktivismista rasismia vastaan.<strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Urpo Kovala, </strong>FT, yliopistotutkija<br>Urpo Kovala on yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hänen tutkimuksensa käsittelee merkityksen muodostumiseen liittyviä kysymyksiä ja sen nykyinen pääpaino on populismiin ja aktivismiin liittyvien kulttuuristen diskurssien tutkimuksessa. Hän johti mm&nbsp;&nbsp;Suomen Akatemian tutkimushanketta Populismi liikkeenä ja retoriikkana (2012-2016) ja johtaa parhaillaan Koneen säätiön rahoittamaa hanketta Mediakohut: tunnemyrskyt, (dis)informaatio ja vuorovaikutuksen kulttuurit internetissä sekä Mainstreaming Populism –SA-konsortion osaprojektia.</p> <p><strong>Heikki Kuutti</strong>, FT<br>Heikki Kuutti työskentelee journalistiikan tutkimuskoordinaattorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät tutkivaan ja datajournalismiin, julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen käyttöön toimitustyössä sekä journalismin juridisiin ja eettisiin kysymyksiin.</p> <p><strong>Anne Leppäjärvi<br></strong>Anne Leppäjärvi on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman johtajana syksystä 2010 lähtien. Hänet palkittiin työstään Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla keväällä 2016. Aiemmin Leppäjärvi on työskennellyt muun muassa Turun Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien toimituksissa eri tehtävissä. Syksyllä 2017 hän on toiminut myös vapaaehtoisten toimittajien Faktana, kiitos! -koulukiertueen vastaavana tuottajana.</p> <p><strong>Tarmo Malmberg</strong>, YTT, dosentti<br>Tarmo Mamberg on tiedotusopin dosentti (Tampereen ja Helsingin yliopisto) sekä media- ja kulttuuritutkimuksen dosentti (Turun yliopisto). Hän työskentelee vapaana tutkijana, jonka päätutkimusaiheet ovat: mediatutkimuksen oppihistoria, tieteenfilosofia ja metodologia, moderni yhteiskunta ja joukkoviestintä sekä julkisuus- ja demokratiateoria.</p> <p><strong>Janne Matikainen, </strong>VTT, yliopistonlehtori<br>Janne Matikainen työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteen laitoksella. Hän on viestinnän (Helsingin yliopisto) ja tiedotusopin (Tampereen yliopisto) dosentti. Hän on tutkinut internetin ja sosiaalisen median sosiaalisia ulottuvuuksia, kuten luottamusta, vuorovaikutusta, sisällön tuottamisen ja jakamisen motiiveja sekä mediasukupolvia.</p> <p><strong>Markku Mattila</strong>, FT, erikoistutkija<br>Markku Mattila on Suomen historian dosentti (Tampereen yliopisto) ja työskentelee Siirtolaisuusinstituutissa erikoistutkijana. Hänen mielenkiintonsa nykyisiä kohteita ovat muun muassa suomalainen yhteiskunta, vähemmistöt historiallis-sosiologisena ilmiönä ja muuttoliikkeet sekä niihin liittyvät seikat.&nbsp;</p> <p><strong>Anu Ojaranta</strong>, FM, väitöskirjatutkija<br>Anu Ojaranta on kirjastonhoitaja, kouluttaja ja informaatiotutkimuksen tutkija Åbo Akademissa. Hänen keväällä 2018 valmistuva väitöskirjansa käsittelee informaatiolukutaidon merkitystä 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa.<strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Maria Ruotsalainen, </strong>FM, tohtorikoulutettava<br>Maria Ruotsalainen on tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hänen väitöskirjansa käsittelee digitaalisia pelejä. Lisäksi hän on tutkimuksessaan tarkastellut populismia ja vihapuhetta.<strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Tuija Saresma, </strong>FT, dosentti, yliopistotutkija<br>Tuija Saresma on yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hän työskentelee Suomen Akatemian konsortioissa Rajojen yli - Taiteelliset keinot kuulumisen esittämisessä (jossa hän johtaa Mutku-laitoksen osaprojektia) ja Populismin valtavirtaistuminen ja johtaa Koneen säätiön tutkimushankkeita Kuulumisen kulttuurisuus sekä Risteävät liikkuvuudet.</p> <p><strong>Jarkko Toikkanen</strong>, FT, dosentti, yliopistotutkija<br>Jarkko Toikkanen työskentelee yliopistotutkijana Suomen Akatemian konsortiohankkeessa "The Literary in Life: Exploring the Boundaries between Literature and the Everyday" (2015–2019) Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa, jossa hän on aikaisemmin toiminut yliopistonlehtorina alanaan englanninkielinen kirjallisuus. Toikkasen poikkitieteellisen tutkimuksen avainsanat ovat intermediaalinen kokemus ja välinemääräisyys.</p> <p><strong>Pertti Vehkalahti,</strong> YTL (väit.), tutkija<br>Pertti Vehkalahden tutkimusintresseihin kuuluvat ydinvoima, ilmastonmuutos sekä arktiset asiat. Tällä hetkellä hän tutkii Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa ilmastonmuutokseen liittyviä suomalaisia politiikkaverkostoja Suomen Akatemian&nbsp;<em>Mediatization of Governance -</em>hankkeessa.</p> Niina Uusitalo ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4 Abstracts https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/67780 <p><em>Tarmo Malmberg</em></p> <p><em>&nbsp;</em><em>&nbsp;</em><strong>Truth in the Age of Post-Truth&nbsp;</strong><strong>– Media Studies and Philosophy of Science</strong></p> <p>&nbsp;In 2016, the concept of post-truth, in the sense of spreading disinformation, caught wide public attention. The concept can be applied to media studies itself, because since the 1970s it has been popular in the field to deny, even in principle, the relevance of truth as a norm. To study the issue, the paper advances four perspectives on the philosophy of science of media studies. 1) As a general background, aspects of philosophy of science in the modern era are portrayed. 2) The development of epistemological positions assumed in media studies in the 20<sup>th</sup> century is characterised especially by the work of Walter Lippmann and Roland Barthes. 3) In the systematic part, the applicability of well-known truth-theories to media studies is assessed. 4) Different reasons supporting the conclusion that the discourse on truth remains intricate in empirical disciplines like media studies, are presented.</p> <p>&nbsp;<strong>Keywords</strong>: <em>media studies, philosophy of science, epistemology, truth-theories</em></p> <p><em>&nbsp;</em></p> <p><em>&nbsp;</em><em>Jonne Arjoranta, Irma Hirsjärvi, Urpo Kovala, Maria Ruotsalainen &amp; Tuija Saresma</em></p> <p>&nbsp;<strong>Peat info ad campaign&nbsp;</strong><strong>- Facts, lies, and affective reception</strong></p> <p>&nbsp;The campaign lobbying the energy usage of peat was visibly present as a topic in different media in Finland in the early part of 2017. The claims put forth in the rather provocative campaign were regarded in the reactions as simplifying, false, and sometimes insulting. This article looks into the contents and reception of the campaign. The focus is on the interplay between factuality, affectivity, and the role of the hybrid media environment. Our theoretical framework consists of affect theories and the notion of hybrid media environment. At the end we also look at the wider energy political context.</p> <p>&nbsp;<strong>Keywords</strong>: <em>affect, media storm, peat energy, alternative facts, hybrid media system</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>&nbsp;</em><em>Ari Haasio, Anu Ojaranta, Markku Mattila</em></p> <p><em>&nbsp;</em><strong>Searching for lies: Use of sources in false media,&nbsp;</strong><strong>case MV-lehti</strong></p> <p>This research investigates the sources used by one particular fake media, MV-website, with the help of a source analysis. The empirical research material comprises of writings published in the MV-website during a two week period, 13.–26.2.2017. The total number of writings published during that period was 525. In this research the used sources were typified and classified. In addition, the credibility and style of usage were analysed quantitatively and qualitatively. The popularity of the writings were analysed by the number of times each writing was read and how many times it was shared in Facebook.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp;The website uses entirely sources of electronic form. Every seventh writing is missing a source. When the source was named, the reference was inadequate or inaccurate. Only every tenth picture used in writings had a reference while three out of four videos had a reference. The source material used in the writings varied significantly. The use of social media was substantially common, Facebook in particular. Some used sources were also strongly biased; false media and even racist sources were used. While using official material published by authorities (administration, police etc.) as well as mainstream media, there were also signs of purposeful use. The MV -website used these sources in a selective way to reinforce their anti-immigration agenda.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp;The use of sources was inadequate concerning copyright issues as well as ethical issues and represents therefore questionable solutions in source use. For example, suspects of criminal activities had their pictures published against the common journalistic practice. Facebook pictures of private persons were copied to be used as illustrations.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp;Earlier research has not paid attention to how the use of sources can enable disinformation: instead, the truth value and correctness of information have been considered. Disinformation could look as reliable information, if it seems to base on sources. However, sources could be used in such a way that is incorrect even though it looks solid at the first glance.</p> <p>&nbsp;<strong>Key words</strong>: <em>fake media, source analysis, MV-website, disinformation</em></p> Niina Uusitalo ##submission.copyrightStatement## 2017-12-06 2017-12-06 40 3-4