Media & viestintä https://journal.fi/mediaviestinta <p>Media &amp; viestintä on tieteellinen julkaisu, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta. Media &amp; viestintä on koko mediakenttää tutkiva tieteellinen aikakauslehti.</p> fi-FI toimitussihteeri@mediaviestinta.fi (Auli Harju) toimitussihteeri@mediaviestinta.fi (Auli Harju) la, 28 maalis 2020 16:40:16 +0200 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Tieteen talkoolaiset https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91077 Jenni Mäenpää Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91077 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Aihemallinnus hybridin mediatapahtuman ja merkitysten kierron tutkimuksessa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91078 <p>Laskennallisten menetelmien käyttö viestintätieteissä on viime vuosina herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Menetelmien soveltaminen vaatii kuitenkin sekä osaamista että materiaalisia resursseja, kuten palvelimia ohjelmien suorittamiseen. Tarkastelemme tässä artikkelissa Twitter-aineiston laskennallista keruuta sekä erityisesti sen analyysiä erään ohjaamattoman koneoppimismenetelmän, aihemallinnuksen avulla. Keräsimme artikkelin empiirisen aineiston maaliskuussa 2019 twiiteistä, jotka liittyivät Uuden-Seelannin Christchurchissa moskeijoihin suunnattuihin terrori-iskuihin. Tarkastelemme tässä artikkelissa, mitä ohjaamaton koneoppiminen voi antaa hybridin mediatapahtuman monimenetelmälliselle tutkimukselle, jossa mediaetnografinen tutkimusote on lähtökohta. Toteutimme empiiriselle aineistollemme aihemallinnuksen sen yleisten vaiheiden eli aineiston esikäsittelyn, mallinnuksen sekä tulosten tulkinnan mukaisesti. Aihemallinnuksen avulla tunnistimme 15 Christchurch -aineistosta nousevaa aihetta 148 816 twiitistä. Aihemallinnus tarjosi tavan tiivistää suurta aineistoa ja lähtökohtia tutkimuksen seuraavalle, laadulliselle vaiheelle. Käsittelemme artikkelissa aihemallinnuksen lisäksi myös laskennallisten menetelmien käyttöön sekä aineistonkeruuseen liittyviä rajoitteita.</p> Pihla Toivanen, Jukka Huhtamäki, Katja Valaskivi, Minttu Tikka Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91078 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Monilukutaito koodin purkajana: Ehdotus laaja-alaiseksi ohjelmoinnin pedagogiikaksi https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91079 <p>Tässä artikkelissa esitetään malli laaja-alaisesta ohjelmoinnin pedagogiikasta. Digitalisaation myötä algoritmit lävistävät yhä useampia elämänalueita ja sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaita hallitaan, ohjataan ja kontrolloidaan koodin ja algoritmien avulla. Tätä valta-asetelmaa ei kuitenkaan käsitellä perusopetuksessa vaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ohjelmointi tarjotaan oppilaille näennäisen arvovapaina päättelyharjoituksina. Tilanne on ristiriidassa osallistumista, demokratiaa ja vaikuttamista korostavien opetussuunnitelmaperusteiden linjausten kanssa. Artikkelissa esitämme, että ohjelmoinnin moniulotteisempi käsittely onnistuu laajentamalla ymmärrystä ohjelmoinnista laajan tekstikäsityksen mukaisesti tekstitapahtumana ja koodista sosiomateriaalisena tekstinä, jolla on aina yhteiskunnallisia ja sosiaalisia seuraamuksia. Teoreettisesti artikkeli tukeutuu erityisesti monilukutaidon pedagogiikkaan, joka tarjoaa sekä pedagogisen viitekehyksen että konkreettisia välineitä siihen, miten ohjelmointiin liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten kriittistä toimijuutta algoritmisessa ja dataistuneessa mediaympäristössä voidaan käsitellä osana perusopetusta.</p> Pekka Mertala, Lauri Palsa, Tomi Slotte Dufva Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91079 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Hyvä, paha deadline: Mediatyön intensiivisyys pelinkehittäjien ja toimittajien deadline-puheessa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91080 <p>Artikkelissa tarkastellaan ajanhallintaan ja erityisesti deadlineen liittyviä käsityksiä ja käytäntöjä suomalaisessa pelistudiossa ja paikallislehden toimituksessa. Tutkimuksen aineistona on 11 asiantuntijahaastattelua. Analyysimenetelmänä käytetään kehysanalyysia, jota täydennetään vuorovaikutuksen sekventiaalisuuden analyysilla, jotta saadaan ajanhallinnan kehysten hienovaraiset merkitykset esiin. Tutkimuksen perusteella ajanhallinta ja oman työtahdin säätely suhteessa deadlineen osana mediatyötä otetaan itsestäänselvyytenä, joka limittyy työlle asetettuihin organisatorisiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ihanteisiin. Artikkelissa osoitetaan, että journalistit ja pelinkehittäjät merkityksellistävät deadlinen vastuunkannon, rajojen asettamisen ja tehokkuuden kehyksien kautta. Nämä kehykset tuotetaan haastattelun vuorovaikutuksessa tavoilla, joilla haastattelija nostaa deadlinen topiikiksi ja joilla haastateltava kategorisoi, selittää tai arvottaa deadlinea haastattelijan toimintaan peilaten. Haastateltavat liittävät deadlinen asiakkaista ja lukijoista, omasta työyhteisöstä ja riittävästä laadusta huolehtimiseen. Sen kautta mediatyötä lähestytään myös rajojen asettamisena normi- ja ylityöajan tai työelämän ja vapaa-ajan välille. Lisäksi deadline-puhetta kehystetään tehokkuuden näkökulmasta, esimerkiksi henkilökohtaisena tai organisaation tasolla tapahtuvana suhtautumisena työn tehokkuuden vaatimuksiin. Pelinkehittäjille deadline on pääsääntöisesti työnteon taustalla häämöttävä lähitulevaisuuden projektikohtainen kiintopiste, kun taas toimittajille deadline on päivittäistä työtä rytmittävä ja tiettyihin kellonaikoihin kiinnittyvä tekijä. Tulosten pohjalta mediatyön intensiivisyys ja ajanhallintakysymysten keskeisyys on yhteistä pelinkehitys- ja toimitustyölle, mutta suhteessa työnteon rytmiin, ylitöihin ja tehokkuuden ihanteeseen ne saavat kohdeorganisaatioissa erilaisia painotuksia.</p> Anne Soronen, Liisa Kääntä, Merja Koskela Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91080 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Strateginen viestintä ja organisaation tavoitteet: Mihin viestinnällä pyritään? https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91081 <p>Strateginen viestintä on 2000-luvun viestinnän tutkimuksessa noussut PR:n, yhteisöviestinnän, viestinnän johtamisen ja integroidun viestinnän rinnalle sekä osittain korvaamaan niitä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten organisaatiot määrittelevät viestinnän tavoitteitaan ja millaisia strategisen viestinnän näkemyksiä ne kuvastavat. Tarkastelemme kysymystä sekä tutkimuskirjallisuuden että empiirisen aineiston valossa. Erittelemme tutkimuskirjallisuuden käsityksiä strategisen viestinnän käsitteestä ja sen kytköksestä organisaation tavoitteisiin sekä strategisen viestinnän ongelmista. Empiirisen aineiston osalta tutkimme, miten organisaatiot itse määrittelevät viestintänsä tavoitteet ja mikä viestinnän tavoitteiden suhde on organisaation strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin.</p> Elisa Juholin, Henrik Rydenfelt Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91081 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Kuulumisen tasoja ja tasanteita: Läheisyyden luomisen reittejä suomen- ja ruotsinkielisessä aikakausmediassa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91082 <p>Artikkeli tarkastelee kuulumisen käsitteen kautta kolmea aikakauslehti­paria, joista kussakin on ruotsin­ ja suomenkielinen lehti. Lehtiparit koh­dentuvat samoihin aihepiireihin, kulttuuriin ja yhteiskuntaan, talouteen sekä feminismiin. Tarkoituksena on saada selville laadullisen analyysin kautta, onko ruotsinkielisissä lehdissä vahvempaa kannustusta kuulumi­seen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että ruotsinkielinen kulttuurilehti Nya Argus luo selkeästi kotipesää tunnepohjaisen, elitistisen raportoinnin kautta, kun taas talouslehti Forum ja feministinen Astra pitävät ehdotto­masti aihepiiriä tärkeämpänä kuin ruotsinkieliseen vähemmistöön kuulumista. Analyysissä kuulumista tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta, ’kotona olemisena’ tai kuulumisen politiikkana, muutoksena. Muutoskan­nustusta ei tutkituissa välineissä juurikaan havaittu.</p> Ullamaija Kivikuru Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91082 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa 4: Määrällinen sisällön erittely ja vertaileva ulkomaanuutistutkimus https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91083 <p>Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa -sarjassa esitellään tekijänsä uran tai alan kehityksen kannalta merkille pantavia töitä. Tarkoitus on samalla herättää kiinnostusta kotimaisen tutkimuksen historiaan, jonka kokonaisesitys on edelleen laatimatta: Raino Vehmas. <em>Sanomalehtiemme ulkomaanaineisto.</em> Turku: Turun Yliopisto, sosiologian laitos, 1964.</p> Tarmo Malmberg Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91083 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Verkkotilastojen valossa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91084 <p>Media &amp; viestinnän vuosikirjan 2019 pääkirjoitus</p> Laura Ahva, Jenni Mäenpää Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91084 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 Kirjoittajat Media & viestintä 1/2020 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91085 Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91085 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200 English abstracts Media & viestintä 1/2020 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91086 Copyright (c) https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/91086 la, 28 maalis 2020 00:00:00 +0200