Media & viestintä https://journal.fi/mediaviestinta <p>Media &amp; viestintä on tieteellinen julkaisu, jossa ilmestyy artikkeleita median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alalta. Media &amp; viestintä on koko mediakenttää tutkiva tieteellinen aikakauskirja.</p> fi-FI toimitussihteeri@mediaviestinta.fi (Niina Uusitalo) toimitussihteeri@mediaviestinta.fi (Niina Uusitalo) to, 22 maalis 2018 14:01:09 +0200 OJS 3.1.0.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Arkistojen aarteita 1970-luvulta- Media & viestintä täyttää 40 vuotta https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69919 Mari Maasilta ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69919 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Kyberturvallisuus valtiollisena toimintaympäristönä ja siihen kohdistuvat uhkat https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69950 <p>Toimivat tietoliikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat digitaalisessa maailmassa tärkeä osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, mutta ne eivät ole riippumattomia poliittisista ideologioista, kansallisvaltioiden päämääristä<br>tai kaupallisista intresseistä. Tässä teoreettisessa artikkelissa tätä infrastruktuuria tarkastellaan käsitteellistäen se kybertoimintaympäristöksi. Koska kybertoimintaympäristön olemassaolo määrittyy erilaisten uhkien<br>kautta, kohdistuu kiinnostuksemme ennen muuta kyberturvallisuuteen. Tämän artikkelin tavoite on yhtäältä analysoida kyberturvallisuuden käsitettä ja toisaalta luoda ymmärrystä siitä, miten valtiolliset strategiatekstit<br>ja uutistekstit osaltaan rakentavat kyberturvallisuutta toimintaympäristönä. Tutkimuksessa osoitetaan, että kyberturvallisuus on tietoverkkojen ydintoimintoihin kytkeytyvä mutta ristiriitainen ilmiö. Kyberhyökkäyksiin<br>liittyvä uutisointi keskittyy sekä uhkien hallitsemattomuuteen että vahvoihin toimijoihin, jotka taistelevat niitä vastaan. Kyberturvallisuusstrategiat taas ovat keino hälventää ristiriitaista käsitystä valtioista kansalaisten valvojina ja vakuuttaa heidät siitä, että valtion toimet kybermaailmassa ovat heidän parhaakseen.</p> Saara Jansson, Tanja Sihvonen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69950 to, 22 maalis 2018 00:00:00 +0200 Järki vai särki? Työ ja ympäristö kamppailussa Lievestuoreen sellutehtaasta keväällä 1971 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69951 <p>Artikkelissa tarkastellaan Lievestuoreen sellutehtaan käynnistämisestä keväällä 1971 käydyn kiistan uutisointia Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa.<br>Kiista sai alkunsa tehtaan käynnistämisestä ilman jätevesilupaa ja kärjistyi työntekijöiden toimeenpanemaksi tehtaan valtaukseksi vesioikeuden todettua käynnistämisen lainvastaiseksi. Ratkaisu löydettiin ministeritason<br>neuvottelujen jälkeen uudella vesioikeuden päätöksellä, joka salli puhdistamattomien jätevesien laskemisen väliaikaisesti. Lievestuoreen tapaus on mielenkiintoinen mutta ympäristökamppailujen historiankirjoituksessa<br>vähälle huomiolle jäänyt esimerkki siitä, miten 1960- ja 1970-lukujen taitteessa voimallisesti virinnyt halu suojella ympäristöä törmäsi konkreettisissa kiistatilanteissa vakiintuneempiin käsityksiin siitä, mikä oli järkevää<br>ja tärkeää. Ympäristöherätyksen ja arkijärjen kohtaamista tutkitaan artikkelissa tarkastelemalla ”ympäristön” ja ”työn” saamia merkityksiä kiistan uutisoinnissa journalistisen kerronnan ja julkisuudessa esiintyneiden<br>toimijoiden argumentaation näkökulmista. Tutkimuksen perusteella ympäristöherätys ei näkynyt suoraan journalistisen kertojan tai toimijoiden puheessa, vaikka vesilain tiukemman valvonnan ja siihen liittyneiden institutionaalisten<br>järjestelyjen taustatekijänä sitä voidaan pitää koko kiistan aiheuttajana. Ympäristön sijaan työ oli keskeinen viitepiste sekä journalismin kerronnassa että toimijoiden argumentaatiossa.</p> Ville Kumpu ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69951 to, 22 maalis 2018 00:00:00 +0200 Suomi24-keskustelut kohtaamisten ja törmäysten tilana https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69952 <p>Artikkelissa tarkastellaan Suomi24-foorumikeskusteluita käyttäjien välisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen tilana keskustelukulttuurin ja vallankäytön näkökulmista. Tutkimusaineistona on vuonna 2016 Citizen Mindscapes<br>-hankkeessa toteutetun käyttäjäkyselyn avovastausaineisto, jossa käyttäjät kuvaavat foorumikeskustelujen herättämiä positiivisia ja negatiivisia tunteita sekä pohtivat, mitä heidän elämästään puuttuisi, jos Suomi24-foorumia<br>ei olisi. Käyttäjät kokivat keskustelujen asiattomuuden ja häiriköinnin raskaaksi ja haluaisivat siksi moderoijien puuttuvan nykyistä tehokkaammin asiattomaan keskusteluun. Omina vaikutusmahdollisuuksinaan käyttäjät<br>näkevät lähinnä sietokyvyn kasvattamisen tai foorumilta poistumisen. Asiattoman keskustelun vastapainoksi rakentuu kuitenkin käyttäjien kokemus foorumin yhteisöllisyydestä, muilta keskustelijoilta saadusta vertaistuesta<br>ja kokemusperäisen tiedon löytämisestä. Suomi24-keskustelut näyttäytyvät näin käyttäjilleen monipuolisen vuorovaikutuksen mahdollistavana tilana, jota trollien ja muiden keskustelun hämmentäjien toiminta tuhoaa.</p> Auli Harju ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69952 to, 22 maalis 2018 00:00:00 +0200 Osallistuvan journalismin ankkuroivat käytännöt https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69955 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan käytäntöjä, jotka tekevät osallistuvasta journalismista mahdollista. Osallistuvalla journalismilla (participatory journalism) tarkoitetaan tässä sellaista yhteistoiminnallista julkaisutoimintaa, joka nojaa oleellisin osin ei-journalisteihin ja jossa nämä osallistujat pääsevät omalla toiminnallaan vaikuttamaan julkaisuprosessin ja sitä kautta julkisuuteen. Tutkimuskohteena on kolme eurooppalaista, hiukan eri tavoin osallistumisen periaatetta soveltavaa julkaisua. Ensimmäinen on suuren avustajaverkoston avulla toimiva, vaihtoehtoinen Voima-lehti Suomesta, toinen on lähiöiden asukkaita osallistava paikallislehti Södra Sidan Ruotsista ja kolmas vapaaehtoisuuteen perustuva monikielinen verkkoaikakauslehti Cafébabel, jolla on keskustoimitus Pariisissa ja vapaaehtoisia kaupunkitiimejä ympäri Eurooppaa. Aineistona artikkelissa käytetään kokonaisuutta, joka koostuu havainnoinnista, valokuvista sekä haastatteluista. Tutkimuksen<br>teoreettinen viitekehys koostuu käytäntöteoriasta ja analyysissä hyödynnetään käytännön käsitettä ja puretaan osallistuminen sen toiminnallisiin, materiaalisiin ja merkityksistä koostuviin osiin. Analyysissä erotellaan aineistosta neljä ankkuroivaa käytäntöä, jotka organisoivat osallistumista kaikissa kolmessa tapauksessa: tunnetyö, liikkuvuus, resurssien hallinta ja laadunvalvonta. Samalla kun ankkurit pitävät yllä osallistuvaa journalismia, ne ovat ristiriitaisia eikä valta jakaudu tasaisesti niiden sisällä.</p> Laura Ahva ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69955 to, 22 maalis 2018 00:00:00 +0200 Puolueiden toimittajajäsenten sosiaalisen median käyttö ja näkemykset mediasta https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69916 Arttu Saarinen, Aki Koivunen, Sanna Malinen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69916 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Lost in translation? - Huomioita suomalaisten opetussuunnitelmien monilukutaito-käsitteen tutkimuksellisista ja pedagogisista haasteista https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69921 Pekka Mertala ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69921 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69924 Miia Kosonen, Salla-Maaria Laaksonen, Henrik Rydenfelt, Anja Terkamo-Moisio ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69924 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Viestintäammattilainen on organisaation päätöksenteon ja itseuudistumisen voimavara https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69923 Markus Mykkänen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69923 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Mustien ja valkoisten kriisien kohtaaminen viestinnän avulla https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69925 Maarit Pedak ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69925 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Miksi suomalainen kirja ei sähköisty? https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69926 Pirjo Hiidenmaa ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69926 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Toisenlaista amerikkalaista valtavirran mediasosiologiaa https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69922 Tarmo Malmberg ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69922 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 Kirjoittajat Media & viestintä 1/2018 https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69920 <p><strong>Laura Ahva, </strong>YTT, yliopistotutkija<br>Laura Ahva (YTT) on yliopistotutkija Tutkimuskeskus Cometissa, Tampereen yliopistossa. Hän on johtanut toimittajia ja opiskelijoita käsittelevien kansainvälisten vertailututkimusten Suomen osahankkeita. Ahvan muut tutkimukset ovat käsitelleet journalismia ja toimitustyötä muun muassa osallistumisen, yleisön ja sovittelun näkökulmista.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Auli Harju</strong>, YTM, tutkija<br>Auli Harju on toimijuuden kokemuksista kiinnostunut Tampereen yliopiston tutkija, joka tutkinut muun muassa toimittajien pärjäämistä työelämän muutoksissa, kansalaisaktivistien kokemuksia julkisuudesta ja kansalaisten osallistumista sosiaalisessa mediassa.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Pirjo Hiidenmaa,</strong> FT, professori<br>Pirjo Hiidenmaa on tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen tutkimuksen professori Helsingin yliopistosta. Hän on kiinnostunut tiedonesitystavoista, tietokirjallisuuden kerrontakeinoista, moniammatillisesta asiantuntijakirjoittamisesta sekä koululaisten lukutaidon tutkimuksesta.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Saara Jansson</strong>, FM, jatko-opiskelija<strong><br> </strong>Saara Jansson on viestintätieteiden jatko-opiskelija Vaasan yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsittelee verkkovalvontaa ja sen valtarakenteita.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Aki Koivula</strong>, VTM, tohtorikoulutettava<br>Aki Koivula työskentelee Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa, jossa hän on osallistuu erilaisiin tutkimusprojekteihin ja opetustoimintaan.&nbsp;Hän viimeistelee väitöskirjaa poliittisen suuntautumisen sosiaalisista ja taloudellisista ulottuvuuksista.&nbsp;</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Miia Kosonen</strong>, KTT, tki-asiantuntija<br>Miia Kosonen työskentelee projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitaliassa. Hän on tutkinut verkkoyhteisöjä ja –yhteisöllisyyttä, joukkoistamista ja hajautunutta yhteistyötä tietojohtamisen näkökulmasta. Hän on myös kokenut verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kouluttaja, ja luotsaa eri alojen tohtoreiden omaa oppimisyhteisöä Tohtoriverkostoa.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Ville Kumpu</strong>, YTT, tutkija<br>Ville Kumpu on tutkija Tampereen yliopiston Viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on kiinnostunut uutismuodon ja yhteiskunnan suhteesta.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Salla-Maaria Laaksonen</strong>, VTT, tutkijatohtori<strong><br> </strong>Salla-Maaria Laaksonen on tutkijatohtori viestinnän oppiaineessa ja Kuluttajatutkimuskeskuksella Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusaiheensa liittyvät viestintään, teknologiaan ja organisaatioihin sekä digitaalisten menetelmien kehittämiseen.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Sanna&nbsp;Malinen</strong>, FT, erikoistutkija<strong><br> </strong>Sanna&nbsp;Malinen&nbsp;työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston Taloussosiologian yksikössä Poliittiset kuplat ja media –projektissa. Hänen mielenkiintonsa kohteena on internet-tutkimus ja erityisesti informaation valikoitumiseen ja sosiaaliseen vaikuttamiseen liittyvät kysymykset. Informaatiotieteiden alalta valmistuneessa väitöskirjassaan hän tarkastelee yhteisöllisyyden ja osallistumisen sosiaalisia käytäntöjä verkkoympäristössä.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Tarmo Malmberg, </strong>YTT<br>Tarmo Mamberg on tiedotusopin dosentti (Tampereen ja Helsingin yliopisto) sekä media- ja kulttuuritutkimuksen dosentti (Turun yliopisto). Hän työskentelee vapaana tutkijana, jonka päätutkimusaiheet ovat: mediatutkimuksen oppihistoria, tieteenfilosofia ja metodologia, moderni yhteiskunta ja joukkoviestintä sekä julkisuus- ja demokratiateoria.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Pekka Mertala</strong>, KM, väitöskirjatutkija<br>Pekka Mertala työskentelee väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Mertalan tutkimusintresseihin kuuluvat muun muassa lasten, opettajien ja opettajaopiskelijoiden media- ja teknologiasuhteet ja niiden merkitys pedagogisen toiminnan muotoutumisessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Markus Mykkänen</strong>,&nbsp;FT<strong><br> </strong>Markus Mykkänen&nbsp;on&nbsp;organisaatioiden päätöksentekoon, vaikuttamiseen ja mediasuhteisiin erikoistunut viestinnän tutkija&nbsp;Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.&nbsp;Hänen tutkimusintressinsä liittyvät sekä&nbsp;käytännönläheiseen viestinnän työhön että&nbsp;systeemiteoreettiseen ajatteluun.<strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Maarit Pedak</strong>, VT<strong><br> </strong>Maarit Pedak on väitellyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Hän on aiemmin tutkinut organisaatioviestintään liittyviä aiheita kuten organisaation sisäistä viestintää ja yhteiskunnallisten kampanjoiden riskiviestintää. Väitöstutkimuksessa hän tutkii julkishallinnon kriisiviestintää ja viranomaisten yhteistyötä viestinnän näkökulmasta.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Henrik Rydenfelt</strong>, FT, tutkijatohtori<br>Henrik&nbsp;Rydenfelt&nbsp;on tutkijatohtori Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät etiikan luonnetta, viestinnän ja median eettisiä kysymyksiä sekä tieteellisen tutkimuksen ja demokratian suhdetta.&nbsp;Rydenfelt&nbsp;on Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Etiikka.fi -verkkojulkaisun vastaava toimittaja.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Arttu Saarinen</strong>, VTT, dosentti, yliopisto-opettaja<br>Arttu Saarinen johtaa Taloussosiologian oppiaineen Poliittiset kuplat ja media –hanketta ja opettaa sosiaalitietelijöitä. Saarisen kiinnostuksenkohteena on viime vuosina olleet erityisesti puoluejäsenet ja kannattajat.</p> <p><strong><br> Tanja Sihvonen</strong>, FT, professori<strong><br> </strong>Tanja Sihvonen on viestintätieteiden professori Vaasan yliopistossa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu peleihin, leikkeihin, sosiaalisen median uusiin ansaintalogiikoihin sekä internetin pimeään puoleen.</p> <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>Anja Terkamo-Moisio</strong>, TtT, postdoc-tutkija<br>Anja Terkamo-Moisio on postdoc-tutkija Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät elämän loppuvaiheen hoidon eettisiin näkökulmiin sekä tutkimusetiikkaan.</p> N U ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69920 ke, 21 maalis 2018 00:00:00 +0200 English abstracts https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69918 <p><em>Saara Jansson &amp; Tanja Sihvonen</em></p> <p><strong>Cyber security as governmental domain <br> and the threats to it </strong></p> <p>Reliable information and communication technology systems are crucially important components in the basic infrastructure of the information society, but they are not independent of political ideologies, raisons d’être of nation-states, or commercial interests. This theoretically oriented article investigates and conceptualises this infrastructure as a “cyber domain”. As the existence of the cyber domain is defined through various kinds of threats, our interest is directed towards cybersecurity issues. The objective of this article is thus, first, to analyse the concept of cybersecurity, and second, to help us understand what kind of a societal phenomenon cybersecurity appears to be in light of texts such as governmental cyber strategies and news journalism. This research will show that cybersecurity is connected to the core functionalities of computer networks while being a controversial societal phenomenon. News related to cyber crime are focused on the uncontrollability of cyber threats and strong actors that fight against them. National cyber strategies, on the other hand, are a way for nation states to help clear the confusion about governmental surveillance over their citizens and assure them that these cyber activities are actually aimed at their benefit.<br><strong>Key words</strong>: <em>Keywords: cyberspace, cyber security, cyber security strategy, information networks, information warfare</em></p> <p>&nbsp;<em>&nbsp;</em></p> <p><em>Ville Kumpu</em></p> <p><strong>Reason or the roach? <br> </strong><strong>Jobs, environmental protection and the dispute over the Lievestuore pulp mill</strong></p> <p>This article examines the discursive construction of labor and environmental protection in the news coverage of the 1971 dispute over the Lievestuore pulp mill. The dispute originated when the mill, which had been shut down four years earlier, was restarted without a wastewater permit required by the law and culminated in the workers’ occupation of the mill after the Water Right Court had ruled the launch of the mill illegal and issued sanctions. The Lievestuore dispute is an interesting example of how the environmental awakening that had emerged at the turn of the decade connected rhetorically with more commonsensical perspectives on what is important and rational. According to the analysis presented in this article, the dispute was constructed as a dispute over jobs rather than dispute over the environment.&nbsp;<br><strong>Key words</strong>: <em>journalism, environmental conflicts, environmental protection, water protection, wood industry</em></p> <p><em>&nbsp;</em></p> <p><em>Auli Harju</em></p> <p><strong>Online discussion&nbsp;as a contact zone&nbsp;</strong></p> <p>The article views Suomi24 forum as a contact zone where people with different backgrounds come together. In the forum a variety of different world views and opinions meet and occasionally collide. The analysis is based on the open-ended questions of an online survey conducted by Citizen Mindscapes project in 2016 for forum users about the positive and negative emotions experienced in discussions. The users felt burdened because of flaming, trolling, and hate speech. However, they also embraced the forum as the last frontier of free speech, where one can express freely and anonymously opinions that are considered inappropriate in the society in general. Despite being overwhelmed by negative tones in forum discussions, users highly appreciated peer support, information sharing and meaningful contacts with other users in the forum.<br><strong>Key words</strong>: <em>anonymity, discussion forum,&nbsp;user survey, social media</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Laura Ahva</em></p> <p><strong>Anchoring practices of participatory journalism </strong>&nbsp;</p> <p>This article examines the practices that make participatory journalism possible. Participatory journalism here refers to such forms of collaborative publishing that rely on non-journalists who can co-decide over the journalistic process and through that have an impact on the public sphere. The article focuses on three European outlets that apply the idea of participation slightly differently in their practices. <em>Voima</em> is an alternative monthly magazine published with the help of a vast network of semi-professional contributors based in Finland, <em>Cafébabel</em> is a participatory online magazine with non-paid contributors operating in France and other European countries, and <em>Södra Sidan </em>is a public journalism style local newspaper that collaborates with local residents in Sweden. Empirical material consists of observation diaries and photographs from the three central newsrooms and interviews with journalists and participants. Theoretically, the article draws form practice theory. The analysis utilizes the concept of ‘practice’ and the research material is coded according to three core elements of practice: materiality, activity and meaning. Participation in the three organizations is made possible through four underlying anchoring practices: emotional labour, mobility, resource management and quality control. These four anchors together maintain the practice of participation, but at the same time, it is clear that they are contradictory and do not share power in an equal manner between journalists and non-journalists.<br><strong>Key words</strong>: <em>Anchoring practices, journalism studies, multi-sited ethnography, participation, participatory journalism, practice, practice theory</em></p> N U ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69918 ke, 21 maalis 2018 10:44:50 +0200