Nautica Fennica

Onko Suomi ollut saari?

2021-05-05T13:32:17+03:00

Lausetta ”Suomi on saari” on toistettu suurena logistisena totuutena jo usean vuosikymmenen ajan. Tiedossa ei ole, kuka sitä on käyttänyt ensimmäisen kerran ja milloin, mutta jo autonomisen Suomen keskushallinto näyttää sisäistäneen tämän lähtökohdan ryhtyessään murtamaan satamien ”jääsaartoa”. Talouspoliittisille päättäjille tätä sanomaa alkoi julistaa 1920-luvun lopulla perustettu Laivastoliitto (nykyinen Meriliitto), ja suurta yleisöä on valistettu siitä muun muassa vuonna 1961 valmistuneen dokumenttielokuvan välityksellä.

The concept of ‘Finland as an Island’: an external reappraisal

2021-05-05T13:33:29+03:00

For a considerable time, the concept of Finland as a peripheral ‘island’ in northern Europe dependent to a large extent on maritime trade and overseas commerce has dominated its historiography. Such an approach is understandable. A very high proportion of its foreign trade was seaborne; over one-third of its external borders were coastal; and urbanization was driven primarily by the growth of ports and maritime communities. A wide range of occupations and activities were directly related to the sea and long-term changes in the maritime economy had a direct effect on the structure of Finnish society and family life.

Kapeat meret, rahakkaat rannat

2021-05-05T13:35:21+03:00

Tämän artikkelin aiheena ovat keskiajan haaksirikot Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella sekä haaksirikkotavaran takavarikko, ryöstö tai talteenotto, josta käytetään ruotsin kielessä nimitystä bärgning. Termille on hankala löytää sen sisältöä hyvin kuvaavaa suomenkielistä vastinetta, sillä kyse ei ollut meripelastustoiminnasta vaan suoraviivaisesta vieraan aluksen lastin omimisesta. Artikkelissa käytetään termiä hylkypelastus.

Ceramics in medieval and early 16th century wrecks in the northern Gulf of Finland

2021-05-05T13:36:36+03:00

Beginning from around 1960, there was a fifty year period in Finnish maritime archaeology, when medieval ship finds were being excavated. In this article, I will discuss some of them and will show that they have much to offer to the research of the Middle Ages.1 The ship finds are the Egelskär wreck (ca. 1280–1300), Lapuri (ca. 1300), Esselholm, Metskär and Gråharuna (all dated to ca. 1560–1580s). What combines them, is that they have carried various ceramic dishes. In most cases, the ceramics have clearly been on board as trade goods. However, apart from a few preliminary articles presenting the fieldwork and finds, there has been no discussion of the meaning of the maritime archaeological assemblages or how the ships can be tied to the contemporary historical situation and environment. On the other hand, it is now easier to attempt a more comprehensive view into the past, as historical and archaeological research has progressed significantly since the 20th century.

Flottans roll, organisation och funktion i stormaktstidens Östersjön 1650–1680

2021-05-05T13:37:39+03:00

Vid mitten av 1600-talet centraliserades och stärktes den svenska statsapparaten. De nya centrala ämbetsverken som tillkommit moderniserades successivt. Genom bildandet av bl.a. Amiralitetskollegiet knöts det personliga chefsämbetet riksamiral till kollegiestrukturen som omorganiserades. De områden som behandlas i föreliggande artikel, skall ses i ljuset av stormaktssamhällets politiska förändring och den organisatoriska strukturomvandling som flottan som vapenslag genomgick under 1600-talets senare hälft.

Huis te Warmelo

2021-05-05T13:38:25+03:00

The Kalbådagrund gunship wreck was found in 2002 by Finnish Maritime Administration during hydrographical surveys. She lays at the bottom of the Gulf of Finland (Suomenlahti), off the town of Porvoo. The Finnish Maritime Administration provided a report with multibeam sonar image of the target to the Finnish Heritage Agency in 2004.

Continent, Interrupted: Insularity and Adjacency in William Daniell’s Voyage Round Great Britain

2021-05-05T13:39:19+03:00

Philip Allott has written: “Britain’s oddness is Britain’s oldest tradition.” Britain’s status as an island has often been equated with the oddness, or deployed to explain it, as if that were an unproblematic truism. In his essay “Insular Outsider,” the historian Keith Robbins remarked that “insularity is such a fundamental determinant of British history that it is surprising how little attention historians have paid to it. In century after century, we can find expressions of pride in the mere fact of belonging to a ‘sea-girt’ country.” The now uncommon English word “girt,” meaning surrounded or enclosed by, is closely related to the word “gird,” a verb associated with gripping, supporting, or fastening, and “girth,” a noun referring to the circumference of an object. All of these words connote stoutness, heft, or strength; it is not surprising that a “girder” refers to a supporting beam, made of wood or metal, sturdy enough to hold up a building.

Ulkomaalaiset alukset ja paikalliset toimintamallit

2021-05-05T13:40:11+03:00

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten laivojen merkitystä Suomen ulkomaankaupassa 1700–1800-luvuilla. Meritse kulkeneen Suomen viennin ja tuonnin kokonaiskuva on ollut kyseisellä ajanjaksolla pitkään vaikeasti hahmotettavissa, sillä ulkomaalaisen tonniston merkitys erityisesti Kaakkois-Suomen ulkomaankaupassa on saanut aiemmin vain vähän huomiota.

Hailuotolaisten kaukokalastus Ruotsin puoleisilla pyyntipaikoilla Haminan rauhan jälkeen

2021-05-05T13:41:11+03:00

Vuosisatojen ajan Hailuoto oli riippuvainen pyyntielinkeinoista, sillä olosuhteet kuivalla, suureksi osaksi lentohiekasta koostuvalla saarella eivät suosineet maanviljelyä. Pyynti vaati laajat nautinta-alueet ja saaren asukkaille merellä liikkuminen oli luontevaa. Kuten Kustaa Vilkuna kirjoitti: ”Niinpä hailuotolaiset – Pohjanlahden oivat kalamiehet ja hylkeenpyytäjät – ovat hallinneet lähes koko Perämerta”.

Suomi saarena

2021-05-05T13:31:18+03:00