Miten Suomen pakolaistaustaiset nuoret voivat?

Väestötutkimus 20–29-vuotiaiden nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Kirjoittajat

• Anu Castaneda Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Katri-Leena Mustonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Katariina Mankinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Laura Somersalo-Cavén Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Antti Klemettilä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Hannamaria Kuusio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Eero Lilja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

DOI:

https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9176564

Abstrakti

Pakolaistaustaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Suomessa tiedetään niukasti. Tämä tutkimus tuottaa uutta epidemiologista tietoa 20–29-vuotiaiden pakolaistaustaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Suomessa. Tutkimusaineistoina käytetään kahta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämää Suomeen muuttaneisiin aikuisiin kohdentunutta väestötutkimusaineistoa, MoniSuomi- (2022) ja FinMonik- (2018) aineistoja. Molemmat aineistot rajattiin 20–29-vuotiaiden osajoukkoon, ja niiden nuorten aikuisten, jotka ilmoittivat maahanmuuttosyykseen pakolaisuuden tai turvapaikanhaun, terveyttä, hyvinvointia ja palvelujen käyttöä verrattiin niihin nuoriin aikuisiin, jotka ilmoittivat jonkin muun maahanmuuttosyyn (esim. työ, opiskelu tai perheeseen liittyvät syyt). Lisäksi pakolaistaustaisten nuorten tuloksia verrattiin Suomen koko samanikäisen väestön vertailuaineiston tuloksiin ja niitä tarkasteltiin myös sukupuolittain. Tulokset osoittivat, että pakolaistaustaiset nuoret voivat monilla, joskaan eivät kaikilla, terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla heikommin kuin muista syistä Suomeen muuttaneet nuoret tai nuoret Suomen koko väestössä. Heillä oli esimerkiksi useammin mielenterveysoireita, toteutumatonta terveydenhoidon tarvetta, tupakointia, köyhyyskokemuksia, syrjintäkokemuksia sekä vähemmän ystäviä ja heikompi elämänlaatu. Nämä tulokset ohjaavat parantamaan Suomeen muuttaneiden nuorten terveyttä ja hyvinvointia, erityisesti pakolaistaustaisten nuorten osalta.

Asiasanat: epidemiologia, hyvinvointi, nuoret, pakolaisuus, terveys, väestötutkimus

***

How are young people with a refugee background in Finland? A population-based study on the health and wellbeing of 20–29-year-olds
Anu Castaneda, Katri-Leena Mustonen, Katariina Mankinen, Laura Somersalo-Cavén, Antti Klemettilä, Hannamaria Kuusio & Eero Lilja
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 43 (3), 70–90

Little is known about the health and wellbeing of young people with a refugee background in Finland. This study provides new epidemiological knowledge on 20–29-year-olds in this group. The data originate from two population-based surveys, MoniSuomi (2022) and FinMonik (2018), conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare among adults who have migrated to Finland. A subset of participants aged 20–29 was drawn from both datasets. The health, wellbeing, and service use of young adults who reported being refugees or asylum seekers as their reason for migration were compared with those of young adults who reported another reason for migration (e.g. work, study, or family-related). In addition, the results for young people with a refugee background were compared with those of the entire Finnish population of the same age, and the comparisons were also made by gender. The results showed that the situation of young people with a refugee background was poorer in many, although not all, areas of health and wellbeing compared with young people who moved to Finland for other reasons or those in the entire Finnish population. For example, they more often reported mental health symptoms, unmet healthcare needs, smoking, experiences of poverty and discrimination, fewer friends, and a poorer quality of life. These results can guide efforts to improve the health and wellbeing of young people who have moved to Finland, especially those with a refugee background.

Keywords: epidemiology, wellbeing, young people, refugee background, health, population-based research