Nuorisotutkimus

Pelaaminen itsessään ja pelaamisen tutkimus

2025-04-14T16:18:37+03:00

Subjektiiviset kokemukset ja todellisuus

2025-04-14T16:16:03+03:00

Sydän auki yhteistyötä kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden eteen

2025-04-14T16:13:11+03:00

Elämä on monimutkaista, mutta siitä selvitään yhdessä – nuorten antamia merkityksiä sosiaaliselle osallisuudelle

2025-04-14T15:42:39+03:00

Nuorten eriytyvät arkitodellisuudet

2025-04-14T15:39:45+03:00

Elämänpäämäärät jäsentyvät tekemällä, pohdiskelemalla ja odottelemalla

2025-04-14T15:24:10+03:00

Nuoret elävät oman elämänsä ja yhteiskunnallisten odotusten suhteen jännitteistä aikaa. Identiteetin rakentuminen, tulevaisuuden valinnat ja elämänpäämäärän pohtiminen vievät aikaa ja energiaa. Artikkelissa elämänpäämäärä ymmärretään osaksi positiivista nuoruuden kehitystä ja se sisältää kolme dimensiota: 1) elämänpäämäärä on tavoite, joka tekee elämästä mielekkään ja merkityksellisen, 2) siihen pyritään pitkäjänteisesti ja 3) se palvelee itsen lisäksi myös ympäröivää yhteiskuntaa. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia elämänpäämääriä joukko 19-vuotiaita pirkanmaalaisnuoria tunnisti itsellään olevan ja miten he jäsensivät elämänpäämääriensä rakentumista. Kevään 2023 puolistrukturoituun teemahaastatteluun osallistui 17 nuorta, jotka haastattelun yhteydessä reflektoivat vuoden 2020 (N=843) ja vuoden 2022 (n=73) sähköisiin kyselyihin kirjoittamiaan avovastauksia. Haastatteluaineisto analysoitiin sekä deduktiivisesti että induktiivisesti. Nuorten konkreettisimmat elämänpäämäärät liittyivät opiskeluun, harrastuksiin tai matkustamiseen. Pidemmällä ajanjaksolla pidettiin tärkeinä elämänpäämäärinä henkilökohtaista kehittymistä, onnellisuutta ja ihmissuhteita. Useat elämänpäämäärät sisälsivät auttamisen tai vaikuttamisen osana itsensä toteuttamista. Haastattelujen perusteella tunnistettiin kolme tapaa jäsentää elämänpäämäärien rakentumista. Tekijöiden elämänpäämäärä löytyy tavoitteellisen tekemisen avulla, Pohdiskelijoiden elämänpäämäärä reflektoimalla arvoja, elämänkokemusta ja odotuksia ja Odottelijoiden elämänpäämäärä sattumanvaraisella tavalla.

Asiasanat: elämänpäämäärä, elämäntarkoitus, nuoret, nuoruus

***

Purpose in life is constructed by doing, reflecting or waiting: An interview study with young people in Pirkanmaa, Finland
Merja Viljanen, Elina Kuusisto & Inkeri Rissanen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 43 (1), 34–53

This study contributes to the prevalent discourse concerning the problems of young people, building on earlier findings on the relevance of life purposes to resilience and young people’s development. Purpose is understood as a key component of positive youth development and consists of three dimensions:
(1) it is a goal that makes one’s life meaningful; (2) it is pursued with perseverance; and (3) it contributes to society. The study explores how young people themselves understand the process of purpose formation and its different aspects. The data include 17 semi-structured interviews of 19-year-olds in 2023, drawing on their written responses in previous studies conducted in 2020 (N = 843) and 2022 (n = 73) as prompts. The research questions were: What kinds of life purposes do Finnish adolescents perceive themselves to have? How do Finnish adolescents perceive purpose formation? The interview data were analyzed through deductive and inductive content analysis. Purposes were largely self-oriented. However, whereas 9th graders (N = 843) prioritized the self-centred pursuit of happiness or self-improvement, the interviews at age 19 more often included helping others and making a difference. More concretely, the interviewed adolescents’ life purposes included career goals, leisure-time activities and close relationships.

The adolescents described their purpose formation as developing through trial and error, as reflecting inner desires and competencies, or as waiting for purpose to unfold over time. According to them, purpose is constantly evolving and can be changed whenever needed. They also considered that it is acceptable to have short periods without any purpose. The findings are discussed from the perspective of previous studies on adolescents’ life purposes, and their implications for supporting purpose formation processes in education and youth work.

Keywords: adolescents, youth purpose, purpose in life

Mikä on opo-asia?

2025-04-14T15:16:16+03:00

Syksyllä 2021 voimaan astunut oppivelvollisuuden laajentuminen
18 ikävuoteen on ollut merkittävä muutos peruskoulujärjestelmässämme,
ja se on tuonut muutoksia myös opinto-ohjauksen kentälle. Laki tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta pyrkii takaamaan jokaiselle nuorelle riittävän tuen toisen asteen valinnan tekemiseen. Artikkelissa lähestymme tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta sitä saavien nuorten näkökulmasta ja olemme kiinnostuneita siitä, miten saatu tehostettu ohjaus tukee heidän koulutusvalintojensa prosessointia peruskoulun päättyessä. Kysymme, mitä nuoren toimintahorisontin kannalta merkityksellisiä asioita ohjauksessa käsitellään ja mitä sivuutetaan. Millaisilla ohjauksen käytänteillä tämä rajaus nuorten tulkinnan mukaan rakentuu? Artikkelissamme yhdistämme kasvatussosiologista tutkimusta nuorten koulutusvalinnoista ohjauksen käytänteitä ja vuorovaikutusta käsittelevään tutkimukseen. Analyysimme osoittaa, että vaikka ohjauksen ajatellaan lähtökohtaisesti olevan holistista ja nuoren koko elämänkentän huomioivaa, rajautuu nuoren toimintahorisontista tehostetunkin ohjauksen ulkopuolelle tiettyjä nuorille merkityksellisiä teemoja, jotka liittyvät erityisesti sosiaalisiin suhteisiin sekä sosiaalisten erojen ja eriarvoisuuksien kysymyksiin. Tutkimuksemme aineiston muodostavat keväällä 2023 ja 2024 kerätyt tehostettua ohjausta saaneiden 9.-luokkalaisten nuorten haastattelut.

Asiasanat: yläkoululaiset, oppilaanohjaus, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, yhteishaku, kasvatussosiologia

***

“What is the Guidance Counseling Matter?” Interpretations by young people receiving intensified personal guidance counseling
Hanna Lonka, Anne-Mari Souto & Sanna Vehviläinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 43 (1), 19–33

The extension of compulsory education to the age of 18, which came into effect in autumn 2021, marked a significant change in the Finnish basic education system and also brought about changes to the field of guidance and counseling. The law on intensified personal guidance counseling aims to ensure that every young person receives sufficient support when making their secondary education choice. In this article, we approach intensified personal guidance from the perspective of the young people receiving it, focusing on how it supports their reflections on educational choices at the end of basic education. We ask what aspects relevant to a young person’s horizon of action are addressed in the guidance, and what aspects are overlooked. What guidance practices, according to the young people’s interpretations, shape these boundaries? In our article, we combine educational sociology research on young people’s educational choices with studies on guidance practices and interaction. Our analysis shows that although guidance is generally perceived as holistic and attentive to the young person’s entire life context, certain themes meaningful to young people, particularly those related to social relationships and issues of social differences and inequalities, remain outside its scope. Our research data consist of interviews conducted in spring 2023 and 2024 with ninth-grade students who have received intensified personal guidance.

Keywords: lower secondary education students, guidance counseling, intensified personal guidance counseling, joint application, sociology of education

Terapeuttisen diskurssin rakentuminen laajennettua oppivelvollisuutta koskevissa lehtikirjoituksissa

2025-04-14T15:05:49+03:00

Nuorten perusopetuksen jälkeisistä koulutusreiteistä on kannettu huolta. Oppivelvollisuuslain (1214/2020) muutoksella oppivelvollisuutta jatkettiin 18 ikävuoteen saakka, ja näin voitiin turvata kaikille koulutusreitin jatkumo. Mediassa aiheesta käyty oppivelvollisuuskeskustelu sisälsi paljon pohdintaa nuorten hyvinvoinnista. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme terapeuttisen diskurssin rakentumista laajennettua oppivelvollisuutta koskevassa mediakeskustelussa. Poliittiseksi huolenaiheeksi on esitetty nuorten henkistä hyvinvointia ja sen tukemista. Tarkastelun kohteena oleva terapeuttinen diskurssi kytkeytyy tähän keskusteluun. Diskurssi määrittelee, rajoittaa ja valikoi tapoja, joilla ilmiöitä tarkastellaan jättäen samalla käsittelyn ulkopuolelle muita näkemisen tapoja. Aineisto koostuu Helsingin Sanomien digitaalisessa palvelussa julkaistuista laajennettua oppivelvollisuutta koskevista kirjoituksista vuosina 2019–2021 (n = 92) kattaen ajanjakson lain valmistelusta sen voimaantuloon. Tutkimusmenetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimus osoittaa, että terapeuttinen diskurssi on läsnä laajennettua oppivelvollisuutta koskevassa keskustelussa. Sen tuottamat representaatiot korostavat yksilöiden psykologisia tarpeita suhteessa koulutuksen sivistyksellisiin ja yhteiskunnallisiin tehtäviin. Diskurssissa puhuvat ensisijaisesti toimittajien ja poliitikkojen lisäksi koulutuksen järjestäjät sekä työmarkkinoita edustavat tahot. Marginaaliin luokiteltujen nuorten ääntä ei diskurssissa kuulla.

Asiasanat: diskurssianalyysi, oppivelvollisuus, terapeuttinen diskurssi

***

The construction of therapeutic discourse in newspaper articles on extended compulsory education
Tuula Komulainen, Annukka Tapani & Teija Koskela
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 43 (1), 3–18

The educational pathways of young people after basic education have raised concerns. The amendment to the Compulsory Education Act (1214/2020) extended compulsory education until the age of 18 to ensure the continuity of educational pathways for all. The media debate on compulsory education included numerous references to the well-being of young people. In this study, we examine the construction of a therapeutic discourse in the media debate on extended compulsory education. The state of young people’s mental well-being and the support it requires are seen as a political concern. The therapeutic discourse we examine is related to this debate. This discourse defines, limits and selects ways in which phenomena are viewed, while excluding alternative perspectives. The data consist of articles on extended compulsory education published in the Helsingin Sanomat digital service between 2019 and 2021 (n = 92), covering the period from the preparation of the law to its entry into force. The research method is critical discourse analysis. The study shows that therapeutic discourse is present in the debate on extended compulsory education. The representations it produces emphasize the psychological needs of individuals in relation to the cultural and social functions of education. This discourse is primarily voiced not only by journalists and politicians, but also by education providers and labour market representatives. However, the voices of marginalized young people are not being heard.

Keywords: discourse analysis, compulsory education, therapeutic discourse

Seurantaa ja vuoropuhelua nuoria koskevaan päätöksentekoon

2025-04-13T15:41:05+03:00

Monimuotoisuuden huomiointi ei ole positiivisuuden puolustamista

2024-12-20T11:25:12+02:00

Ihmisen mahdollisuuksista kohdata toislajiset eläimet

2024-12-20T11:14:33+02:00

Varjoista valoon – nuorten yhteiskunnallinen ääni ja mielikuvituksen voima

2024-12-20T11:11:08+02:00

Lasten ja nuorten osallisuuden ja suojelun välisestä ristiriidasta

2024-12-20T11:00:56+02:00

Luonnossa liikkuminen ja seikkaileminen nuorten hyvinvoinnin, arjessa jaksamisen ja luontoyhteyden tukena

2024-12-20T10:54:23+02:00

Lastensuojelujärjestelmän pirullinen haaste: hatkaaminen – ja mitä sille voi tehdä?

2024-12-20T10:48:15+02:00

Mielenterveysongelmien kehystämä osallisuus

2024-12-20T10:44:43+02:00

Takarivin tekstikäytänteet

2024-12-20T10:31:20+02:00

Nuorisotyöntekijä ihmisoikeuskasvattajana

2024-12-20T10:28:18+02:00

Kodin merkityksellisyys, haavoittuvuus ja ristiriitaisuus – perhehoitoon sijoitettujen lasten kokemuksia kodista

2024-12-20T10:24:15+02:00

Artikkelissa tutkitaan, millaisia kokemuksia perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla on kodista henkilökohtaisen elämän ja kuulumistyön käsitteiden näkökulmista. Aineiston muodostavat 16:n perhehoitolapsen haastattelut, jotka toteutettiin heidän sijaiskodeissaan. Tutkimuksessa on huomioitu eettiset kysymykset ja tutkimusaiheen sensitiivisyys. Perhehoitolasten kokemukset kodista jäsentyivät kolmeen teemaan: kodin monipaikkaisuus ja ajallisuus, kodin turvallisuus ja turvattomuus sekä kodin muutokset ja pysyvyys. Kokonaisuudessaan teemat tekevät näkyväksi kodin merkityksellisyyttä, haavoittuvuutta ja ristiriitaisuutta perhehoitoon sijoitettujen lasten elämässä. Sijoitettujen lasten hyvinvoinnin edistämiseksi on mahdollista ja tärkeää tutkia lasten kokemuksia kodista henkilökohtaisen elämän ja kuulumistyön käsitteiden avulla. Ammattilaisten on tärkeää tunnistaa ja huomioida kodin moniulotteinen merkitys sijoitettujen lasten ja myös nuorten hyvinvoinnille heidän henkilökohtaisessa elämässään ja kuulumistyön näkökulmasta.

Asiasanat: perhehoito, lapsi, koti, haastattelu, kuuluminen

***

The meaningfulness, vulnerability and contradictions of home in foster children’s lives
Kati Kallinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (4), 19–32

This article explores foster children’s experiences of home through the concepts of personal life and belonging work. The data consist of interviews with 16 foster children, conducted in their family foster homes. Ethical issues and the sensitivity of the topic were taken into account. The analysis revealed three key themes in foster children’s experiences of home: the multi-faceted and temporal nature of home, the safety and insecurity of home, and the changes and stability of home. Collectively, these themes address the meaningfulness, vulnerability and contradictions of home in foster children’s lives. To improve the wellbeing of foster children, it is important to study their experiences of home through the concepts of personal life and belonging work. It is also important for professionals to recognize and pay attention to the multidimensional meaning of home for the well-being of children and young people in foster care.

Keywords: family foster care, child, interview, home, belonging

Turvallisuutta ja erottautumista

2024-12-20T10:18:41+02:00

Maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalintojen erityispiirteitä on tutkittu Suomessa vasta vähän. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisiin rakenteellisiin seikkoihin, kuten koulujen valkonormatiivisuuteen maahanmuuttotaustaisten tyttöjen toisen asteen koulutusvalinnat kytkeytyvät. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän tytön etnografisista haastatteluista peruskoulun yhdeksännen luokan aikana sekä toiselle asteelle siirtymisen jälkeen. Nuorten koulutusvalintojen kehkeytymistä seuraavan tutkimuksen laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti ja myöhemmin symbolisen väkivallan teoriaa vasten peilaten. Nostan esiin kaksi aineistossa toistuvaa valintoja määrittävää teemaa: turvallisen opiskeluympäristön löytämisen ja etäisyyden omaan etniseen taustaan. Osoitan, että symbolinen väkivalta ja valkoisen suomalaisuuden normalisointi rajaavat etenkin näkyviin vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen koulutushorisontteja. Vähemmistöihin kuuluvien nuorten koulutusvalinnat ovat yksilöllisiä ja ”vapaita” vain näennäisesti, sillä toiseuttavat rakenteet rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan. Nuorten arjessaan kohtaama rasismi ja normatiivinen valkoinen, keskiluokkainen suomalaisuus ohjaavat heitä valitsemaan kouluja, joissa on riittävästi muitakin maahanmuuttotaustaisia nuoria. Tämä vähentää nuorten mahdollisuuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen ja heikentää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

Asiasanat: maahanmuuttajat, nuoret, tytöt, koulutusvalinnat, etnografia

***

Finding safety or detachment. Post-comprehensive educational choices of girls with a migrant background
Ninni Lankinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (4), 3–18

Research on the choices of young people with a migrant background in Finland is scarce. This study investigates structural challenges, such as normative whiteness in schools, which are associated with the choices of girls with a migrant background. The data consist of ethnographic interviews with nine girls, conducted during the ninth grade of primary school and after transitioning to upper secondary school. The qualitative data related to the development of their educational choices were first analysed using content analysis and subsequently examined in the light of the theory of symbolic violence. The analysis highlights two recurring themes in the data that determine choices: finding a safe study environment and distancing oneself from one’s ethnic background. The findings show that the educational choices of girls with a migrant background are constrained by symbolic violence, racism and normative white middle-class Finnishness. These constraints reduce their opportunities for social mobility and weaken the realization of educational equity.

Keywords: migrants, young people, girls, educational choices, ethnography