https://journal.fi/nuorisotutkimus/issue/feed Nuorisotutkimus 2023-12-22T12:02:58+02:00 Tanja Konttinen tanja.Konttinen@nuorisotutkimus.fi Open Journal Systems <p>Nuorisotutkimus on vuodesta 1983 lähtien ilmestynyt vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee Nuorisotutkimusseura ry. Lehti julkaisee artikkeleita, jotka käsittelevät lapsiin tai nuoriin, lapsuuteen tai nuoruuteen, nuorisokulttuureihin, nuorisopolitiikkaan, nuorten elinoloihin tai palveluihin kohdentuvia käytänteitä, käsitteitä, instituutioita, puhetapoja ja politiikkaa. Artikkelit voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia. <br /> <br />Vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi Nuorisotutkimuksessa julkaistaan katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuoriso- ja yhteiskuntapolitiikasta, kirja-arvioita ja lektioita. <br /> <br />Nuorisotutkimus on poikkitieteellinen lehti, joka rohkaisee tieteiden väliseen vuoropuheluun ja eri teorioiden, ajatteluperinteiden, menetelmien tai tieteenalojen yhdistämisiin ja rajanylityksiin. Nuorisotutkimuksen on hyvä olla yksi tarjottavien tekstien läpileikkaava teema, mutta lehteen voi tarjota artikkeleita eri tieteenaloilta. Lehti painottaa artikkeleita, joissa nuori tai nuoruus ei ole vain ilmiön, esimerkiksi oppimisen, tapahtumapaikka. </p> https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142274 Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa 2023-12-22T09:58:49+02:00 Mikko Piispa 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142273 Nuorisotutkimusta syrjästä. Keskustelu Päivi Armilan kanssa ja puhe kunniajäsenelle 2023-12-22T09:41:18+02:00 Anni Rannikko Petri Paju <p>Sosiologian yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa työskennellyt Päivi Armila on opettanut nuorisotutkimuksen kursseja 1990-luvulta lähtien, ohjannut kannustavalla ja tiukan sosiologisella otteella nuorisotutkimuksellisia väitöskirjoja ja osallistunut aktiivisesti nuoria ja nuoruutta koskeviin yhteiskuntapoliittisiin keskusteluihin ja kansalaistoimintaan. Armila on jäänyt eläkkeelle vuoden 2023 lopussa. Hänen oma polkunsa tutkijana on tiiviisti yhteydessä Joensuussa tehtävään nuorisotutkimukseen, joten on tässä haastattelussa hän kertaa Anni Rannikkon kanssa nuorisotutkimuksen historiaa Joensuussa. Nuorisotutkimusseuran hallitus on kutsunut Armilan yhdistyksen kunniajäseneksi. Kunniajäsenyyden julkisti yhdistyksen puheenjohtaja Petri Paju Nuorisotutkimuspäivillä 2023. Nuorisotutkimus-lehden toimituksen pyynnöstä hän kirjoitti jälkikäteen muistinvaraisesti julkistamispuheensa lehdessä julkaistavaksi.<br><br></p> 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142270 Tyttöjen toimijuus ja uhrius seksistisen väkivallan ja välittämisen kietoumassa 2023-12-22T09:02:43+02:00 Helena Louhela <p>Tyttöihin ja naisiin kohdistuva seksistinen väkivalta on edelleen yksi maailman suurimmista ihmisoikeusrikkomuksista. Tyttöjen oma kokemus seksistisestä väkivallasta ei kuitenkaan aina ole linjassa vallitsevien normien kanssa. Tämän seurauksena tyttöjen mielipiteet ja tuntemukset väkivaltakokemuksistaan voivat tulla ohitetuiksi. Artikkelini kertoo siitä, kuinka nuori nainen sanallistaa ja tulkitsee fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sisältänyttä suhdettaan aikuisen miehen kanssa, joka lain mukaan määritellään lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Aineisto sisältää neljä 2010-luvun loppupuoliskolla toteutettua haastattelua haastateltavien ollessa 15–19-vuotiaita. Analyysissä hyödynnetään teoreettista viitekehystä, jonka kautta kuvaan, kuinka tyttöjen seksistisen väkivallan kokemuksiin voi nivoutua välittämisen tunteita sekä toimijuuden ja vaiennetuksi tulemisen ristiriitaista vaihtelua. Monenlaiset tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin tytöt suhtautuvat ja määrittelevät kokemansa seksistisen väkivallan. Tämän lisäksi yhteiskunnallinen normistomme asettaa tytöille ristiriitaisia odotuksia olla sekä aktiivinen toimija että oikeanlainen uhri väkivaltatilanteissa. Tutkimukseni haastaakin määrittelemään seksististä väkivaltailmiötä ja tyttöjen toimijuutta kontekstuaalisina ja tilannekohtaisina ilmiöinä. Tämän lähtökohdan kautta yhtenäistä terminologiaa tulisi kehittää nuorille ja kasvattajille seksistisen väkivallan ennaltaehkäisyyn ja jälkikäsittelyyn.</p> <p>Asiasanat: seksistinen väkivalta, toimijuus, tytöt, uhrius, välittäminen</p> <p>***</p> <p><strong>Girls’ agency and victimization in the entanglement of sexist violence and caring</strong><br><em><strong>Helena Louhela</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 58–70</p> <p>Sexist violence against girls and women remains one of the biggest human rights violations in the world. Yet girls’ own experiences of sexist violence are not always in line with prevailing norms. As a result, girls’ opinions and feelings about their experiences of violence may be overlooked. This article explores how a young woman articulates and interprets her relationship with an adult man. The relationship involved physical and sexual violence, which is legally defined as child sexual abuse. The data includes four interviews conducted in the latter half of the 2010s when the interviewee was 15–19 years old. The analysis utilizes a theoretical reference framework to describe how feelings of caring and the contradictory alternation between agency and being silenced can be related to girls’ experiences of sexist violence.<br>Many factors influence how girls relate to and define the sexist violence they experience. In addition, societal norms place conflicting expectations on girls to be both active agents and appropriate victims in violent situations. This research challenges the definition of the phenomenon of sexist violence and the agency of girls as a contextual and situational phenomenon. Based on this premise, a common terminology for the prevention and aftercare of sexist violence should be developed for young people and educators.</p> <p>Keywords: agency, caring, girls, sexist violence, victimization</p> 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142269 Aikanieluja ja hidastavia rakenteita 2023-12-22T08:57:38+02:00 Elina Niinivaara <p>Pakolaistaustaisten nuorten saavutukset opinnoissa ovat Suomessa verrattain heikkoja. Korkeakoulutuksen saavien osuus on pohjoismaisessa vertailussa matala, ja toisen asteen opintojen keskeyttävien määrä on suuri myös suhteessa muihin maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Ilmiötä on tutkittu niukasti, lähinnä tilastollisin menetelmin. Tässä artikkelissa tarkastelen pakolaistaustaisten nuorten opiskeluun liittyviä vaikeuksia nuorten eletyn arjen näkökulmasta, yli kahden vuoden ajan keräämäni etnografisen aineiston pohjalta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa etualalle nousi aika ja sen puute nuorten opiskelun arjessa. Hyödynnän analyysissa bourdieulaista jäsennystä pääoman eri muodoista ja hahmotan ajan resurssina, johon erilaiset pääomat vaikuttavat. Tarkastelen artikkelissa minkälaisia kytköksiä ajan, pakolaisuuden ja yhteiskuntaluokan välillä ilmenee. Nostan esiin kaksi opintoja vaikeuttavaa tekijää, joita kutsun aikanieluiksi ja hidastaviksi rakenteiksi. Osoitan, miten nämä juontuvat pakolaistaustaisten nuorten sosioekonomisesta asemasta Suomessa ja tuottavat luokkarakennetta, jossa pakolaistaustaiset sijoittuvat alimpiin yhteiskuntaluokkiin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan tasa-arvoisuuden kannalta aikapulan huomioon ottaminen onkin merkittävää.</p> <p>Asiasanat: ajankäyttö, opiskelu, pakolaiset, tasa-arvo, yhteiskuntaluokat</p> <p>***</p> <p><strong>Time sinks and slowing structures: An ethnographic perspective on the problematics of the educational path of young people with a refugee background</strong><br><em><strong>Elina Niinivaara</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 39–57</p> <p>The educational outcomes of young people with a refugee background are comparatively weak in Finland. The proportion of those who achieve higher education is low when compared to other Nordic countries, and the number of those who drop out of secondary education is high even when compared to other young people with an immigrant background. Research on this topic has been scarce and largely quantitative. In this article, I examine the educational difficulties experienced by young people with a refugee background from the perspective of their everyday life, based on ethnographic material collected over a period of more than two years. In my inductive content analysis, time and the lack thereof in the young people’s daily efforts to learn stood out. In the analysis, I utilize Bourdieu’s understanding of different forms of capital and conceptualize time as a resource that is affected by different types of capital. I examine the links between time, refugeeness and social class, highlighting two factors that hamper studying, which I call time sinks and slowing structures. I show how these stem from the socioeconomic status of young people with a refugee background in Finland, and produce a class structure in which people with a refugee background are placed in the lowest social classes. In terms of the Finnish education system and equality in society, taking lack of time into account proved to be significant.</p> <p>Keywords: time use, studying, refugees, equality, social classes</p> 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142268 Kohtaamisista kohti osallisuutta – monikultuuristen taidetyöpajojen sosiomateriaalisten suhteiden rakentuminen 2023-12-22T08:47:06+02:00 Anna-Kaisa Kuusisto Kristiina Korjonen-Kuusipuro <p>Tarkastelemme artikkelissamme yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijanuorten ja suomalaistaustaisten nuorten kanssa toteutettuja taidetyöpajoja. Artikkelimme tuo nuorisotutkimuksen kentälle lisää tietoa monikulttuuristen kohtaamisten ja osallisuuden rakentumisesta sekä sosiomateriaalisten suhteiden merkityksestä osana näitä. Analyysimme osoittaa, että taidelähtöinen työskentely on yksi keino lisätä yksin tulleiden nuorten itsetuntemusta ja osallisuuden kokemusta uudessa yhteiskunnassa. Artikkelimme metodologinen kontribuutio nostaa esiin kielellisten ja kehollisten kokemusten ja materiaalisuuden dynamiikan. Johtopäätöksenä esitämme, että nuorten monikulttuurisia kohtaamisia tulisi tukea jokapäiväisen arjen ympäristöissä, kuten koulussa ja asumisyksikössä. Edellä mainitun toteutuminen vaatii kuitenkin luotettavien aikuisten läsnäoloa, kaikkia huomioivien sosiomateriaalisten suhteiden mahdollistamista ja usein tunnepitoisten sosiaalisten tilanteiden aktiivista fasilitointia. </p> <p>Asiasanat: kohtaaminen, osallisuus, sosiomateriaalisuus, etnografia, monikulttuurisuus, turvapaikanhakijanuoret</p> <p>***</p> <p><strong>From encounters towards participation – construction of socio-material relations in multicultural art workshops</strong><br><strong><em>Anna-Kaisa Kuusisto &amp; Kristiina Korjonen-Kuusipuro</em></strong><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 22–38</p> <p>This article examines art workshops with un­accompanied asylum-seeking young people and with young people with a Finnish background. The article contributes to the field of youth research on the construction of multicultural encounters and inclusion, and the importance of socio-material relations as part of this construction. Our analysis shows that art-based work is one way to increase the self-esteem and sense of inclusion of young people who have come to a new society alone. The methodological contribution of the article highlights the dynamics of linguistic, embodied and material experiences. In conclusion, we argue that young people’s multicultural encounters should be supported in everyday environments, such as schools and housing units. However, this requires the presence of trustworthy adults, the enabling of inclusive socio-material relations, and the active facilitation of often emotionally charged social situations.</p> <p>Keywords: encounter, participation, socio­materiality, ethnography, multiculturalism, asylum-seeking young people</p> 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142263 Nuorten kokeman yksinäisyyden tutkimus tarinateatterin menetelmin 2023-12-21T22:00:29+02:00 Tuulikki Kurtelius Kristiina Kumpulainen <p>Tämä metodologinen artikkeli pureutuu kuudesluokkalaisten nuorten (n=16) yksinäisyyden kokemuksiin tarinateatterin keinoin. Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu siihen, millaista tietoa tarinateatterin lähestymistavat nostavat esiin nuorten yksinäisyydestä ja miten tarinateatteri tutkimuskäytäntönä sopii yksinäisyyden tutkimukseen. Tutkimusaineisto koostuu koulussa toteutetun tarinateatteriesityksen videotallenteesta ja viidestä oppilaan kertomasta tarinasta. Tarinoiden analyysissä liikutaan holistisen taidepohjaisen tutkimusotteen viitekehyksessä (Leavy 2020). Videoaineistoa lähestytään tapaustutkimuksen näkökulmasta yhtenä esimerkkitapauksena tarinateatterista. Tutkimuksen tulosten perusteella tarinateatterin käytänteet nostivat esiin uudentyyppistä, vuorovaikutuksessa syntynyttä tietoa nuorten yksinäisyydestä. Vuorovaikutuksellisen, osallistumaan kutsuvan teatterin keinoin saatiin kokemuksia, jotka välittyivät kokonaisvaltaisesti kehon, liikkeen, äänen ja ilmeiden kautta. Tarinateatteri mahdollisti omien kokemusten peilaamisen toisten tarinoihin ja antoi tilaa tulla omaäänisesti kuulluksi. Samaistuminen kertojien tarinoihin sysäsi liikkeelle myönteisen sosiaalisen muutoksen kokemuksen, jossa osallistujien omat negatiiviset tunnemuistot muuttuivat vertaisten kesken jaetuiksi narratiivisiksi muistoiksi. Tutkimuskäytäntönä tarinateatteri rikasti ja avasi kielellistä ilmaisua täydentäviä väyliä hahmottaa ja päästä osalliseksi nuorten usein kätkettyyn yksinäisyyteen. Tutkimus tuo esiin tarinateatterin mahdollisuuksia yksinäisyyden kokemuksellisuuden tutkimiseen.</p> <p>Asiasanat: nuoret, taideperustainen tutkimus, tarinateatteri, vuorovaikutus, yksinäisyys</p> <p>***</p> <p><strong>Exploring young people’s experiences of loneliness through story theatre methods </strong><br><em><strong>Tuulikki Kurtelius &amp; Kristiina Kumpulainen</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 4–21</p> <p>This methodological article examines sixth-graders’ (n=16) experiences of loneliness through playback theatre. The research data consist of a video recording of a playback theatre performance, including five stories told by the pupils. In analysing the stories, we work within the framework of a holistic art-based research approach (Leavy 2020). The results of the study showed how an art-based approach enables participants to compare their own experiences with the stories of others, and gives them space to be heard. Participating in the playback theatre performance set in motion an experience of social change, in which the participants’ negative emotional memories turned into narrative memories shared among peers. In addition, telling stories of loneliness created a multi-sensory and multi-emotional collective experience in which the participants were present, focused on listening, and empathized with the storyteller. The research highlights the potential of playback theatre for studying the experiential nature of loneliness.</p> <p>Keywords: adolescents, art-based research, playback theatre, interaction, loneliness</p> 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142262 Terveisiä 40-vuotisesta toimitustyöstä 2023-12-21T21:50:20+02:00 Mira Kalalahti Anna-Maija Niemi Tanja Konttinen 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138239 Matter(s) of Empathy in Art Education & Research 2023-10-26T21:02:34+03:00 Rachel Sinquefield-Kangas 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138233 Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa 2023-10-26T17:53:11+03:00 Virve Murto 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138232 Millaisia merkityksiä etenkin nuoret pojat antavat maskuliinisuuksille? 2023-10-26T17:44:27+03:00 Alma Rinta-Pollari 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138231 Monipuolinen suomenkielinen yleisteos peleistä ja pelaamisesta 2023-10-26T17:37:13+03:00 Merja Kylmäkoski 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138192 Nuorten ja nuorten aikuisten digipelaaminen 2023-10-26T10:52:52+03:00 Katja Kokkinen Tiia Luotojoki 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138188 ”Ystävät on hetkellisiä, mutta levelit ikuisia” 2023-10-26T10:44:04+03:00 Heta Marttinen <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millä tavoin pelaamista ja pelikulttuuria representoidaan ja millaisia merkityksiä ne saavat kotimaisessa 2010- ja 2020-luvulla ilmestyneessä nuortenkirjallisuudessa. Analysoitavan kaunokirjallisen aineiston muodostavat valitut osat Aleksi Delikouraksen Nörtti-kirjasarjasta (2012–2017) sekä Annukka Salaman nuortenromaani Ripley: nopea yhteys (2022). Kontekstualisoivan ja tematisoivan lähiluvun avulla artikkelissa selvitetään 1) millä tavoin pelaajuus ja nörttiys teoksissa määrittyy, 2) millaisia merkityksiä pelaamiselle annetaan ja 3) millaisia mahdollisuuksia pelaaminen kohdeteosten nuorille henkilöhahmoille avaa. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan kertomusteoreettisesta näkökulmasta itse pelaamisen representoitumista. Pelaamisen rooli ja merkitykset painottuvat tarkastelluissa teoksissa eri tavoin. Yhteistä teoksille kuitenkin on pelaamisen keskeisyys henkilöhahmojen identiteettiä rakentavana elementtinä. Teoksissa toisinnetaan peli- ja nörttikulttuuriin liittyviä stereotypioita, mutta niitä pyritään myös kyseenalaistamaan ja murtamaan. Lisäksi pelaamisen ja pelimaailmojen representaatiot ovat keskeinen osa kertomuksia. Artikkelissa argumentoidaan, että näillä representaatioilla on merkittävä funktio, sillä ne luovat teoksiin tarttumapintaa tehden niiden maailmoista samastuttavia lukijoille.</p> <p>Asiasanat: nuortenkirjallisuus, digitaalinen kulttuuri, pelikulttuuri, representaatio</p> <p>***</p> <p><strong>“Friends are temporary, but levels are forever”. Meanings and representations of gaming in Aleksi Delikouras’ Nörtti book series and Annukka Salama’s YA novel Ripley: Nopea yhteys</strong><br>Heta Marttinen<br>The Finnish Journal of Youth Research (Nuorisotutkimus) Vol 41 (3), 29–43</p> <p>The article examines representations of gaming and game culture in Finnish young adult literature published in the 2010s and 2020s. The main corpus consists of selected parts of the Nörtti book series (“The Nerd”; 2012–2017) by Aleksi Delikouras, and Ripley: nopea yhteys (“Ripley: a fast connection”; 2022), a young adult novel by Annukka Salama. Through contextual and thematic close reading, the article aims to answer the following questions: 1) How are gamer and nerd identities defined in the novels? 2) What meanings and functions are associated with video games and gaming? 3) What opportunities does gaming offer to the characters in the novels? Additionally, the article analyzes representations of gaming and game worlds from the point of view of narrative theory.</p> <p>The novels portray gaming with varying degrees of significance, ranging from a meaningful and rewarding hobby to a goal-oriented and competitive activity. However, a common aspect among these novels is the emphasis on gaming and game culture as an integral part of the teenage characters’ identity. Although both Delikouras’ and Salama’s novels reproduce stereotypes associated with game and nerd culture, they also aim to update and diversify the image of a (stereo)typical gamer and/or nerd character. Moreover, the analysis shows that representations of game worlds play a crucial role in the narratives. These representations are significant not only at the level of the story, as they carry the plot forward but, more importantly, because they create story worlds that are familiar and therefore relatable to young readers, as they are representations of real-world phenomena.</p> <p>Keywords: youth literature, digital culture, game culture, representation</p> 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138179 Rahapelaamisen orientaatiot nuorten aikuisten prekaarissa elämäntilanteessa: tulkintamallin kehittelyä 2023-10-26T10:19:31+03:00 Sari Näre Jaana Lähteenmaa <p>Liminaalisuuden, eräänlaisen välitilan, merkitys sekä kussakin elämäntilanteessa että pelaamisen orientaationa on syytä ottaa huomioon yritettäessä ymmärtää rahapelaamisen motiiveja ja luisumista peliriippuvuuteen. Nuori ikäryhmä joutuu herkästi elämään liminaalisuuden tilassa – päättymättömältä tuntuvan nuoruuden ja aikuisuuden välissä. Tässä artikkelissa kehitämme rahapelaamisen orientaatioiden tulkintaa liminaalisuuden käsitteen avulla. Rahapelaamisen orientaatioilla tarkoitamme elämäntilanteen taustoittamaa motivaatioperustaa. Tarkastelemme rahapelaajien peliorientaatioita suhteessa heidän elämäntilanteensa vakauteen tai prekaarisuuteen. Peliorientaatioita käsittelemme ennen kaikkea deduktiivisen ajattelun pohjalta rakentuvina ideaalityyppeinä, vaikkakin niiden pohjalla on empiirisiä tapauksia. Kun muuttujina ovat yhtäältä elämäntilanteen vakaus tai epävakaus ja toisaalta pelaamisen turvallisuushakuisuus tai pyrkimys liminaaliin tunnetilaan, rakentuu neljänlaisia rahapelaamisen orientaatioita: sosiaalinen, rituaalinen, addiktiivinen ja maaninen pelaaminen. Rakentamamme malli auttaa ymmärtämään pelaamisen taustatekijöitä ja myös luisumista viihdepelaajasta ongelmapelaajaksi.</p> <p>Asiasanat: rahapeliorientaatiot, prekaarius, liminaalisuus, ideaalityypit, ongelmapelaaminen</p> <p>***</p> <p><strong>Gambling orientations in young adults’ precarious lives: developing an interpretive model</strong><br>Sari Näre &amp; Jaana Lähteenmaa<br>The Finnish Journal of Youth Research (Nuorisotutkimus) Vol 41 (3), 16–28</p> <p>If we want to understand the motives for gambling and the transition to gambling addiction, it is relevant to pay attention to the meaning of liminality. In this article, we examine gambling orientations in the context of the stability and instability of living conditions based on two empirical datasets. We deductively construct four ideal types of gambling orientation: ritual gambling, social gambling, addictive gambling, and manic gambling. A pre­carious living situation seems to increase the risk of problem gambling. An understanding of the liminality of gambling orientations may dispel the feeling of shame around problem gambling.</p> <p>Keywords: gambling orientations, precariousness, liminality, ideal types, problem gambling</p> 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138174 Mikä on sopivaa, mikä ei? 2023-10-26T09:04:35+03:00 Juho Kahila Sanni Kahila Satu Piispa-Hakala Jaana Viljaranta Henriikka Vartiainen <p>Tämä artikkeli käsittelee suomalaisten nuorten näkemyksiä digitaalisiin peleihin liittyvästä peliraivosta. Artikkelissa tutkitaan, kuinka suomalaiset kuudesluokkalaiset (N = 12) ja yhdeksäsluokkalaiset (N = 8) nuoret jäsentävät sopivan ja sopimattoman peliraivon rajaa. Tutkimuksen aineisto muodostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka analysoidaan induktiivisella laadullisella sisällönanalyysilla. Tuloksista selviää, että jonkin tasoista tunteiden kuohahtamista pidetään yleensä ymmärrettävänä ja luonnollisena osana digitaalista pelaamista. Nuoret peilaavat sopivan ja sopimattoman peliraivon rajaa erityisesti raivoamisen tapoihin ja sosiaaliseen kontekstiin sekä peliraivosta aiheutuviin seurauksiin. Tulosten perusteella nuorilla ei ole yhtä selkeää rajaa sopivalle peliraivolle, mutta heillä on kuitenkin jossain määrin jaettu ymmärrys sopivan ja sopimattoman peliraivon piirteistä erilaisissa tilanteissa.</p> <p>Asiasanat: digitaalinen pelaaminen, nuoret, peliraivo, vapaa-aika</p> <p>***</p> <p><strong>What is appropriate and what is not? Young people’s views on gamer rage</strong><br /><em>Juho Kahila, Sanni Kahila, Satu Piispa-Hakala, Jaana Viljaranta &amp; Henriikka Vartiainen</em><br />The Finnish Journal of Youth Research (Nuorisotutkimus) Vol 41 (3), 4–15</p> <p>This article delves into the viewpoints of Finnish young people regarding gamer rage in digital games. The study explores how Finnish sixth-graders (N = 12) and ninth-graders (N = 8) define the boundary between appropriate and inappropriate gamer rage. The dataset consists of semi-structured thematic interviews, which were analyzed using inductive qualitative content analysis. The results reveal that a certain level of emotional turbulence is generally considered an understandable and natural aspect of digital gaming. The young people reflect on the boundary between appropriate and inappropriate gamer rage in terms of modes of rage expression, the social context, and the consequences of rage. The findings suggest that young individuals do not possess a singular clear-cut boundary for appropriate gamer rage, but they do share some common understanding of the characteristics of appropriate and inappropriate rage in different situations.</p> <p>Keywords: digital gaming, young people, gamer rage, free time</p> 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138173 Nuorten monimuotoiset pelikulttuurit kutsuvat tutkijoita 2023-10-26T08:31:27+03:00 Mikko Meriläinen Maria Ruotsalainen 2023-10-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/131294 Ruumiillisuudesta koulutukseen, siirtymistä sukupuoleen 2023-06-26T14:07:29+03:00 Elina Lahelma Pihla Takkinen Pihla Takkinen <p>Nuorisotutkimuksen historiaa, tyttötutkimusta ja murrosiän kulttuurista muotoutumista sekä kakkua ja laulua. Muun muassa niistä muodostui Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtajan Sinikka Aapola-Karin 60-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talolla Helsingissä 25.5.2023. Puolen päivän mittaisessa seminaarissa Aapola-Karin tutkijakollegat ja ystävät perehdyttivät kuulijat Aapola-Karin uran tärkeisiin tutkimusaiheisiin henkilökohtaisia tasoja unohtamatta. Kaikkiaan 11 tutkijakollegaa puhui seminaarissa lämmöllä merkkivuottaan viettävästä tutkimusjohtajasta. Julkaisemme Nuorisotutkimus-lehdessä tilaisuuden ensimmäisen, professori emerita Elina Lahelman puheenvuoron kokonaan ja muusta seminaarin annista Nuorisotutkimusverkoston harjoittelijan Pihla Takkisen kirjoittaman <br>tiivistyksen.</p> 2023-06-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/131293 Nuorisotyöllinen ote työpajoilla 2023-06-26T14:01:15+03:00 Mirja Määttä Tomi Kiilakoski <p>Tässä puheenvuorossa tarkastelemme, miten nuorisotyön opetussuunnitelmatyössä kehitettyä suhdeteoriaa voidaan hyödyntää kuvaamaan nuorten työpajojen toimintaa nuorisotyönä. Tekstissämme osallistumme näin keskusteluun sekä nuorisotyön luonteesta että työpajojen asemasta nuorisotyönä. Toinen tämän tekstin kirjoittajista, Mirja Määttä, on tätä tekstiä kirjoittaessaan paneutunut erityisesti nuorten työpajatoimintaan ja miettinyt, miten sitä – sen yhteiskunnallista tehtävää ja merkitystä – voisi tarkastella. Työpajatoiminnan luonteen kuvaamisen tarve on ilmeinen monien työpajakenttäänkin kohdistuvien palvelujärjestelmäuudistusten takia. </p> 2023-06-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/131290 Nuorten mielenterveyskuntoutujien toimijuus koulutuspolun ongelmakohdissa 2023-06-26T13:52:06+03:00 Taina Heinonen Markku Vanttaja <p>Artikkelissa tarkastellaan nuorten mielenterveyskuntoutujien erilaisia koulutuspolkuja, koulutusuran ongelmakohtia sekä mielenterveyden ongelmien asettamia haasteita nuorten toimijuudelle. Tutkimusaineisto koostuu nuorten mielenterveyskuntoutujien (n=28) elämänkulkuhaastatteluista, joiden perusteella heidät luokiteltiin viiteen koulutuspolkutyyppiin. Haastatteluja analysoitiin toimijuuden viitekehyksessä, joka mahdollistaa koulutusuralla tapahtuneiden yksilöllisten tapahtumien paikantamisen ja niiden merkityksen tarkastelun osana yksilön elämänkulkua. Koulutuspolkutyyppien heterogeenisyydestä huolimatta nuorten koulutusuralla oli usein samankaltaisia ongelmakohtia, joista keskeisimmät liittyivät muun muassa opinnäytetyön tekemiseen, koulukiusaamiseen, joustamattomiin opetusjärjestelyihin, psykiatrisen diagnoosin saamiseen ja sairaalahoitojaksoista johtuviin poissaoloihin. <br>Analyysi havainnollistaa, kuinka sosiaalisen tuen ja taloudellisten resurssien puute asettavat rajoituksia ja ehtoja yksilön toimijuudelle. Haastattelut <br>tuovat esiin myös sen, että opinnoissaan hyvin pärjäävien nuorten mielenterveysoireilu, kuten masennus tai ahdistus, saattaa usein jäädä huomaamatta ja avun saaminen viivästyä. Nuorten ongelmiin on syytä suhtautua vakavasti riippumatta siitä, kuinka hyvin he täyttävät koulun institutionaaliset odotukset. Oikea-aikainen keskusteluapu voi vahvistaa nuorten toimijuutta ja näin edesauttaa yhteiskuntaan kiinnittymistä.</p> <p>Asiasanat: elämänkulku, koulutuspolku, mielenterveysongelmat, sosiaalinen tuki, toimijuus</p> <p>***</p> <p><strong>Agency of mental health rehabilitees at critical turning points in educational trajectories</strong><br>Taina Heinonen &amp; Markku Vanttaja<br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (2), 55–72</p> <p>The study examines critical turning points in the educational trajectories of young people with a history of mental health problems, and the challenges that these problems pose for their agency. The data consist of 28 life story interviews with young mental health rehabilitees. The life stories were categorized into five subgroups that typify the findings. The interviews were analyzed through the lens of agency, which enables locating individual events in a person’s educational career and examining their meaning as a part of an individual’s life course. Despite the heterogeneity of the subgroups, the educational careers of young people often revealed similar problems, the most significant of which were related to doing a thesis, being bullied at school, inflexible teaching arrangements, receiving a psychiatric diagnosis, and absences from school due to periods of hospitalization. The analysis illustrates how a lack of social support and financial resources strongly determines the terms and opportunities of agency. The interviews also show that mental health symptoms, such as depression or anxiety, among young people who have done well in their studies may often go unnoticed and help may be delayed. Whenever young people bring up experiences of mental distress, it is essential to pay attention regardless of how well they meet the school’s institutional expectations. Well-timed support discussions can strengthen young people’s agency and promote integration into society.<br>Keywords: life course, educational trajectory, mental health problems, social support, agency</p> 2023-06-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/131284 Yksin maahan tulleiden nuorten arjen kansalaisuuden rakentuminen maahanmuuttajapalveluiden jälkihuollon ammattilaisten kuvaamana 2023-06-26T13:38:51+03:00 Laura Bagans Eveliina Heino Marja Katisko <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan yksin maahan tulleiden nuorten arjen kansalaisuuden rakentumista maahanmuuttajapalveluiden jälkihuollossa työskentelevien ammattilaisten kuvaamana. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta vuonna 2020 kerätystä maahanmuuttajapalveluiden jälkihuollon sosiaalialan ammattilaisen teemahaastattelusta. Analyysimenetelmänä on käytetty temaattista analyysiä. Tutkimustulosten perusteella ammattilaiset puhuvat arjen kansalaisuuden rakentumisesta kolmen eri teeman kautta, joita ovat luottamus, autonomia ja yhteiskunnan rakenteet. Luottamuksen merkityksestä puhuessaan ammattilaiset nostavat esiin oman roolinsa nuorten arjen kansalaisuuden rakentumisen tukena. Lisäksi ammattilaiset korostavat nuorten autonomiaa, jota heidän kuvauksissaan tukevat muun muassa nuorten solmimat sosiaaliset suhteet, yhteiskuntaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva tieto sekä kokemukset itsenäisestä toimimisesta. Yhteiskunnan rakenteet näyttäytyvät ammattilaisten puheessa luovan pääosin rajoitteita nuorten arjen kansalaisuuden rakentumiselle. Vuonna 2020 voimaan astunutta lakimuutosta, jonka mukaan yksin tulleet nuoret voivat kuulua kotouttamispalveluiden ja jälkihuollon piiriin 25-vuotiaiksi asti, kuvataan päinvastoin nuoria monella tavalla tukevaksi muutokseksi.</p> <p>Asiasanat: yksin maahan tulleet nuoret, arjen kansalaisuus, maahanmuuttajapalveluiden jälkihuolto</p> <p>***</p> <p><strong>Everyday citizenship of unaccompanied minors in the descriptions of professionals working in aftercare services for immigrants </strong><br>Laura Bagans, Eveliina Heino &amp; Marja Katisko<br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (2), 38–54</p> <p>This article examines the construction of everyday citizenship of unaccompanied minors as described by professionals working in the aftercare services for immigrants. The research data was collected in 2020 and consists of six interviews with social sector professionals working in aftercare services for immigrants. Thematic analysis was used as a tool of data analysis. The results of the study show that professionals talk about the construction of everyday citizenship through three different themes: trust, autonomy, and social structures. When talking about the importance of trust, professionals highlight their own role in the construction of young people’s everyday citizenship. Professionals also highlight the autonomy of young people, which they describe as being supported by social relationships, information about society and social and health services, as well as their experience of independent action. The structures of society are presented by professionals as mainly placing constraints on the construction of young people’s everyday citizenship. A change in legislation, which came into force in 2020, allowing unaccompanied minors to use integration services and aftercare services until the age of 25, was described as a change that supports young people in many ways.</p> <p>Keywords: unaccompanied minors, everyday citizenship, aftercare services for immigrants </p> 2023-06-26T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus