Nuorisotutkimus

Monimuotoisuuden huomiointi ei ole positiivisuuden puolustamista

2024-12-20T11:25:12+02:00

Ihmisen mahdollisuuksista kohdata toislajiset eläimet

2024-12-20T11:14:33+02:00

Varjoista valoon – nuorten yhteiskunnallinen ääni ja mielikuvituksen voima

2024-12-20T11:11:08+02:00

Lasten ja nuorten osallisuuden ja suojelun välisestä ristiriidasta

2024-12-20T11:00:56+02:00

Luonnossa liikkuminen ja seikkaileminen nuorten hyvinvoinnin, arjessa jaksamisen ja luontoyhteyden tukena

2024-12-20T10:54:23+02:00

Lastensuojelujärjestelmän pirullinen haaste: hatkaaminen – ja mitä sille voi tehdä?

2024-12-20T10:48:15+02:00

Mielenterveysongelmien kehystämä osallisuus

2024-12-20T10:44:43+02:00

Takarivin tekstikäytänteet

2024-12-20T10:31:20+02:00

Nuorisotyöntekijä ihmisoikeuskasvattajana

2024-12-20T10:28:18+02:00

Kodin merkityksellisyys, haavoittuvuus ja ristiriitaisuus – perhehoitoon sijoitettujen lasten kokemuksia kodista

2024-12-20T10:24:15+02:00

Artikkelissa tutkitaan, millaisia kokemuksia perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla on kodista henkilökohtaisen elämän ja kuulumistyön käsitteiden näkökulmista. Aineiston muodostavat 16:n perhehoitolapsen haastattelut, jotka toteutettiin heidän sijaiskodeissaan. Tutkimuksessa on huomioitu eettiset kysymykset ja tutkimusaiheen sensitiivisyys. Perhehoitolasten kokemukset kodista jäsentyivät kolmeen teemaan: kodin monipaikkaisuus ja ajallisuus, kodin turvallisuus ja turvattomuus sekä kodin muutokset ja pysyvyys. Kokonaisuudessaan teemat tekevät näkyväksi kodin merkityksellisyyttä, haavoittuvuutta ja ristiriitaisuutta perhehoitoon sijoitettujen lasten elämässä. Sijoitettujen lasten hyvinvoinnin edistämiseksi on mahdollista ja tärkeää tutkia lasten kokemuksia kodista henkilökohtaisen elämän ja kuulumistyön käsitteiden avulla. Ammattilaisten on tärkeää tunnistaa ja huomioida kodin moniulotteinen merkitys sijoitettujen lasten ja myös nuorten hyvinvoinnille heidän henkilökohtaisessa elämässään ja kuulumistyön näkökulmasta.

Asiasanat: perhehoito, lapsi, koti, haastattelu, kuuluminen

***

The meaningfulness, vulnerability and contradictions of home in foster children’s lives
Kati Kallinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (4), 19–32

This article explores foster children’s experiences of home through the concepts of personal life and belonging work. The data consist of interviews with 16 foster children, conducted in their family foster homes. Ethical issues and the sensitivity of the topic were taken into account. The analysis revealed three key themes in foster children’s experiences of home: the multi-faceted and temporal nature of home, the safety and insecurity of home, and the changes and stability of home. Collectively, these themes address the meaningfulness, vulnerability and contradictions of home in foster children’s lives. To improve the wellbeing of foster children, it is important to study their experiences of home through the concepts of personal life and belonging work. It is also important for professionals to recognize and pay attention to the multidimensional meaning of home for the well-being of children and young people in foster care.

Keywords: family foster care, child, interview, home, belonging

Turvallisuutta ja erottautumista

2024-12-20T10:18:41+02:00

Maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalintojen erityispiirteitä on tutkittu Suomessa vasta vähän. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisiin rakenteellisiin seikkoihin, kuten koulujen valkonormatiivisuuteen maahanmuuttotaustaisten tyttöjen toisen asteen koulutusvalinnat kytkeytyvät. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän tytön etnografisista haastatteluista peruskoulun yhdeksännen luokan aikana sekä toiselle asteelle siirtymisen jälkeen. Nuorten koulutusvalintojen kehkeytymistä seuraavan tutkimuksen laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti ja myöhemmin symbolisen väkivallan teoriaa vasten peilaten. Nostan esiin kaksi aineistossa toistuvaa valintoja määrittävää teemaa: turvallisen opiskeluympäristön löytämisen ja etäisyyden omaan etniseen taustaan. Osoitan, että symbolinen väkivalta ja valkoisen suomalaisuuden normalisointi rajaavat etenkin näkyviin vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen koulutushorisontteja. Vähemmistöihin kuuluvien nuorten koulutusvalinnat ovat yksilöllisiä ja ”vapaita” vain näennäisesti, sillä toiseuttavat rakenteet rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan. Nuorten arjessaan kohtaama rasismi ja normatiivinen valkoinen, keskiluokkainen suomalaisuus ohjaavat heitä valitsemaan kouluja, joissa on riittävästi muitakin maahanmuuttotaustaisia nuoria. Tämä vähentää nuorten mahdollisuuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen ja heikentää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

Asiasanat: maahanmuuttajat, nuoret, tytöt, koulutusvalinnat, etnografia

***

Finding safety or detachment. Post-comprehensive educational choices of girls with a migrant background
Ninni Lankinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (4), 3–18

Research on the choices of young people with a migrant background in Finland is scarce. This study investigates structural challenges, such as normative whiteness in schools, which are associated with the choices of girls with a migrant background. The data consist of ethnographic interviews with nine girls, conducted during the ninth grade of primary school and after transitioning to upper secondary school. The qualitative data related to the development of their educational choices were first analysed using content analysis and subsequently examined in the light of the theory of symbolic violence. The analysis highlights two recurring themes in the data that determine choices: finding a safe study environment and distancing oneself from one’s ethnic background. The findings show that the educational choices of girls with a migrant background are constrained by symbolic violence, racism and normative white middle-class Finnishness. These constraints reduce their opportunities for social mobility and weaken the realization of educational equity.

Keywords: migrants, young people, girls, educational choices, ethnography

Arvostava ja rakentava kritiikki on vertaisarvioinnin ytimessä

2024-12-20T09:55:45+02:00

Brändit ja kulutus lasten kasvuympäristöissä

2024-10-29T15:22:14+02:00

Miksi tutkimuksen pitää puolustaa digipelaamisen positiivisuutta?

2024-10-29T15:19:00+02:00

Kodin ja koulun yhteistyön merkitys lasten ja nuorten terveyden lukutaidon kehittymisessä

2024-10-29T15:07:03+02:00

Delfoi menetelmänä nuorten osallisuutta vahvistavassa nuorisotutkimuksessa

2024-10-29T15:02:10+02:00

Sateenkaarinuorten kohtaaminen yläkoulun kouluterveydenhuollossa

2024-10-29T14:59:30+02:00

Epistemological dissonance of worker-citizenship

2024-10-29T14:56:42+02:00

Huono-osaisuuden kasautumisen yhteys ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin

2024-10-29T14:49:25+02:00

Artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin yhteydessä olevia huono-osaisuustekijöitä ja niiden kasautumista.
Aineistona on kolmesta ammatillisesta oppilaitoksesta kerätty kysely (n=355), jota analysoitiin ristiintaulukoinnin, χ²-riippumattomuustestin, logistisen regressioanalyysin ja varianssianalyysin avulla. Tulosten mukaan kuusi selittävää tekijää on yhteydessä opintojen keskeytymisen riskiin: ikä, erityisen tuen päätös, kokemus huonosta taloudellisesta tilanteesta, vähintään satunnainen päihteidenkäyttö, kokemus heikosta psyykkisestä terveydestä sekä kokemus vanhempien kiinnostumattomuudesta nuoren opintoja kohtaan. Opintojen keskeytymisen riskiryhmään kuuluvista nuorista 86 prosentilla oli vähintään kolme huono-osaisuustekijää. Keskeytymisen riskiä lisäävät tekijät kuvaavat taloudellisen, sosiaalisen ja terveydellisen huono-osaisuuden ulottuvuuksia. Huono-osaisuuden kasautuminen on merkittävä tekijä syrjäytymisen prosessissa.

Asiasanat: ammatilliset opinnot, huono-osaisuus, kasautuminen, nuoret

***

The association between the accumulation of disadvantage and the risk of dropping out of vocational education
Anna-Sofia Holappa, Eine Pakarinen & Aini Pehkonen

The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (3), 3–19

The article examines the disadvantages associated with the risk of dropping out of vocational education and their accumulation. Data collected from a survey conducted in three vocational institutions (n=355) were analyzed using cross-tabulation, χ² independence tests, logistic regression analysis, and analysis of variance. The results indicate that six factors are associated with the risk of dropping out: age, decision to receive special support, experience of poor financial situation, at least occasional substance use, experience of poor mental health, and experience of parental disinterest in the adolescent’s studies. Of the adolescents identified as being at risk of dropping out, 86% had at least three disadvantage factors. The factors that increase the risk of dropping out reflect the dimensions of economic, social, and health-related disadvantage. The accumulation of disadvantage is a significant factor in the process of social exclusion.

Keywords: vocational education, disadvantage, accumulation, adolescent

Nuorisoalan tutkimustieto on poikkeuksellisen moniäänistä

2024-10-29T14:44:20+02:00