Nuorisotutkimus

Monimuotoisuuden huomiointi ei ole positiivisuuden puolustamista

Mikko Meriläinen — 2024-12-20

Ihmisen mahdollisuuksista kohdata toislajiset eläimet

Päivi Koponen — 2024-12-20

Varjoista valoon – nuorten yhteiskunnallinen ääni ja mielikuvituksen voima

Päivi Honkatukia — 2024-12-20

Lasten ja nuorten osallisuuden ja suojelun välisestä ristiriidasta

Virve Toivonen — 2024-12-20

Luonnossa liikkuminen ja seikkaileminen nuorten hyvinvoinnin, arjessa jaksamisen ja luontoyhteyden tukena

Riikka Puhakka — 2024-12-20

Lastensuojelujärjestelmän pirullinen haaste: hatkaaminen – ja mitä sille voi tehdä?

Jaana Lähteenmaa — 2024-12-20

Mielenterveysongelmien kehystämä osallisuus

Taina Heinonen — 2024-12-20

Takarivin tekstikäytänteet

Leea Lakka — 2024-12-20

Nuorisotyöntekijä ihmisoikeuskasvattajana

Eeva Sinisalo-Juha — 2024-12-20

Kodin merkityksellisyys, haavoittuvuus ja ristiriitaisuus – perhehoitoon sijoitettujen lasten kokemuksia kodista

Kati Kallinen — 2024-12-20

Artikkelissa tutkitaan, millaisia kokemuksia perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla on kodista henkilökohtaisen elämän ja kuulumistyön käsitteiden näkökulmista. Aineiston muodostavat 16:n perhehoitolapsen haastattelut, jotka toteutettiin heidän sijaiskodeissaan. Tutkimuksessa on huomioitu eettiset kysymykset ja tutkimusaiheen sensitiivisyys. Perhehoitolasten kokemukset kodista jäsentyivät kolmeen teemaan: kodin monipaikkaisuus ja ajallisuus, kodin turvallisuus ja turvattomuus sekä kodin muutokset ja pysyvyys. Kokonaisuudessaan teemat tekevät näkyväksi kodin merkityksellisyyttä, haavoittuvuutta ja ristiriitaisuutta perhehoitoon sijoitettujen lasten elämässä. Sijoitettujen lasten hyvinvoinnin edistämiseksi on mahdollista ja tärkeää tutkia lasten kokemuksia kodista henkilökohtaisen elämän ja kuulumistyön käsitteiden avulla. Ammattilaisten on tärkeää tunnistaa ja huomioida kodin moniulotteinen merkitys sijoitettujen lasten ja myös nuorten hyvinvoinnille heidän henkilökohtaisessa elämässään ja kuulumistyön näkökulmasta.

Asiasanat: perhehoito, lapsi, koti, haastattelu, kuuluminen

***

The meaningfulness, vulnerability and contradictions of home in foster children’s lives
Kati Kallinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (4), 19–32

This article explores foster children’s experiences of home through the concepts of personal life and belonging work. The data consist of interviews with 16 foster children, conducted in their family foster homes. Ethical issues and the sensitivity of the topic were taken into account. The analysis revealed three key themes in foster children’s experiences of home: the multi-faceted and temporal nature of home, the safety and insecurity of home, and the changes and stability of home. Collectively, these themes address the meaningfulness, vulnerability and contradictions of home in foster children’s lives. To improve the wellbeing of foster children, it is important to study their experiences of home through the concepts of personal life and belonging work. It is also important for professionals to recognize and pay attention to the multidimensional meaning of home for the well-being of children and young people in foster care.

Keywords: family foster care, child, interview, home, belonging

Turvallisuutta ja erottautumista

Ninni Lankinen — 2024-12-20

Maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalintojen erityispiirteitä on tutkittu Suomessa vasta vähän. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisiin rakenteellisiin seikkoihin, kuten koulujen valkonormatiivisuuteen maahanmuuttotaustaisten tyttöjen toisen asteen koulutusvalinnat kytkeytyvät. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän tytön etnografisista haastatteluista peruskoulun yhdeksännen luokan aikana sekä toiselle asteelle siirtymisen jälkeen. Nuorten koulutusvalintojen kehkeytymistä seuraavan tutkimuksen laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti ja myöhemmin symbolisen väkivallan teoriaa vasten peilaten. Nostan esiin kaksi aineistossa toistuvaa valintoja määrittävää teemaa: turvallisen opiskeluympäristön löytämisen ja etäisyyden omaan etniseen taustaan. Osoitan, että symbolinen väkivalta ja valkoisen suomalaisuuden normalisointi rajaavat etenkin näkyviin vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen koulutushorisontteja. Vähemmistöihin kuuluvien nuorten koulutusvalinnat ovat yksilöllisiä ja ”vapaita” vain näennäisesti, sillä toiseuttavat rakenteet rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan. Nuorten arjessaan kohtaama rasismi ja normatiivinen valkoinen, keskiluokkainen suomalaisuus ohjaavat heitä valitsemaan kouluja, joissa on riittävästi muitakin maahanmuuttotaustaisia nuoria. Tämä vähentää nuorten mahdollisuuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen ja heikentää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

Asiasanat: maahanmuuttajat, nuoret, tytöt, koulutusvalinnat, etnografia

***

Finding safety or detachment. Post-comprehensive educational choices of girls with a migrant background
Ninni Lankinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (4), 3–18

Research on the choices of young people with a migrant background in Finland is scarce. This study investigates structural challenges, such as normative whiteness in schools, which are associated with the choices of girls with a migrant background. The data consist of ethnographic interviews with nine girls, conducted during the ninth grade of primary school and after transitioning to upper secondary school. The qualitative data related to the development of their educational choices were first analysed using content analysis and subsequently examined in the light of the theory of symbolic violence. The analysis highlights two recurring themes in the data that determine choices: finding a safe study environment and distancing oneself from one’s ethnic background. The findings show that the educational choices of girls with a migrant background are constrained by symbolic violence, racism and normative white middle-class Finnishness. These constraints reduce their opportunities for social mobility and weaken the realization of educational equity.

Keywords: migrants, young people, girls, educational choices, ethnography

Arvostava ja rakentava kritiikki on vertaisarvioinnin ytimessä

Anna-Maija Niemi — 2024-12-20

Brändit ja kulutus lasten kasvuympäristöissä

Kirsi Heiniö — 2024-10-29

Miksi tutkimuksen pitää puolustaa digipelaamisen positiivisuutta?

Lasse Siurala — 2024-10-29

Kodin ja koulun yhteistyön merkitys lasten ja nuorten terveyden lukutaidon kehittymisessä

Heli Maukonen — 2024-10-29

Delfoi menetelmänä nuorten osallisuutta vahvistavassa nuorisotutkimuksessa

Merja Kylmäkoski — 2024-10-29

Sateenkaarinuorten kohtaaminen yläkoulun kouluterveydenhuollossa

Minna Laiti — 2024-10-29

Epistemological dissonance of worker-citizenship

Susanna Ågren — 2024-10-29

Huono-osaisuuden kasautumisen yhteys ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin

Anna-Sofia Holappa — 2024-10-29

Artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin yhteydessä olevia huono-osaisuustekijöitä ja niiden kasautumista.
Aineistona on kolmesta ammatillisesta oppilaitoksesta kerätty kysely (n=355), jota analysoitiin ristiintaulukoinnin, χ²-riippumattomuustestin, logistisen regressioanalyysin ja varianssianalyysin avulla. Tulosten mukaan kuusi selittävää tekijää on yhteydessä opintojen keskeytymisen riskiin: ikä, erityisen tuen päätös, kokemus huonosta taloudellisesta tilanteesta, vähintään satunnainen päihteidenkäyttö, kokemus heikosta psyykkisestä terveydestä sekä kokemus vanhempien kiinnostumattomuudesta nuoren opintoja kohtaan. Opintojen keskeytymisen riskiryhmään kuuluvista nuorista 86 prosentilla oli vähintään kolme huono-osaisuustekijää. Keskeytymisen riskiä lisäävät tekijät kuvaavat taloudellisen, sosiaalisen ja terveydellisen huono-osaisuuden ulottuvuuksia. Huono-osaisuuden kasautuminen on merkittävä tekijä syrjäytymisen prosessissa.

Asiasanat: ammatilliset opinnot, huono-osaisuus, kasautuminen, nuoret

***

The association between the accumulation of disadvantage and the risk of dropping out of vocational education
Anna-Sofia Holappa, Eine Pakarinen & Aini Pehkonen

The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (3), 3–19

The article examines the disadvantages associated with the risk of dropping out of vocational education and their accumulation. Data collected from a survey conducted in three vocational institutions (n=355) were analyzed using cross-tabulation, χ² independence tests, logistic regression analysis, and analysis of variance. The results indicate that six factors are associated with the risk of dropping out: age, decision to receive special support, experience of poor financial situation, at least occasional substance use, experience of poor mental health, and experience of parental disinterest in the adolescent’s studies. Of the adolescents identified as being at risk of dropping out, 86% had at least three disadvantage factors. The factors that increase the risk of dropping out reflect the dimensions of economic, social, and health-related disadvantage. The accumulation of disadvantage is a significant factor in the process of social exclusion.

Keywords: vocational education, disadvantage, accumulation, adolescent

Nuorisoalan tutkimustieto on poikkeuksellisen moniäänistä

Mira Kalalahti — 2024-10-29