Nuorisotutkimus https://journal.fi/nuorisotutkimus <p>Nuorisotutkimus on vuodesta 1983 lähtien ilmestynyt vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee Nuorisotutkimusseura ry. Lehti julkaisee artikkeleita, jotka käsittelevät lapsiin tai nuoriin, lapsuuteen tai nuoruuteen, nuorisokulttuureihin, nuorisopolitiikkaan, nuorten elinoloihin tai palveluihin kohdentuvia käytänteitä, käsitteitä, instituutioita, puhetapoja ja politiikkaa. Artikkelit voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia. <br /> <br />Vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi Nuorisotutkimuksessa julkaistaan katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuoriso- ja yhteiskuntapolitiikasta, kirja-arvioita ja lektioita. <br /> <br />Nuorisotutkimus on poikkitieteellinen lehti, joka rohkaisee tieteiden väliseen vuoropuheluun ja eri teorioiden, ajatteluperinteiden, menetelmien tai tieteenalojen yhdistämisiin ja rajanylityksiin. Nuorisotutkimuksen on hyvä olla yksi tarjottavien tekstien läpileikkaava teema, mutta lehteen voi tarjota artikkeleita eri tieteenaloilta. Lehti painottaa artikkeleita, joissa nuori tai nuoruus ei ole vain ilmiön, esimerkiksi oppimisen, tapahtumapaikka. </p> Nuorisotutkimusseura ry. fi-FI Nuorisotutkimus 0780-0886 Ammattina asiakkuus, erikoistunut mielenterveyspotilaaksi https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/145133 Ville Venesmäki Copyright (c) 2024 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-28 2024-04-28 42 1 69 73 10.57049/nuorisotutkimus.9145133 Stigman purkaminen voi kääntyä tavoitettaan vastaan https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/145131 Anna Koivukoski Copyright (c) 2024 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-28 2024-04-28 42 1 64 68 10.57049/nuorisotutkimus.9145131 ”Ne päihdemyönteisemmät nuoret” vai tulevaisuuden tekijät? https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/145130 Niina Meriläinen Susi Nousiainen Copyright (c) 2024 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-28 2024-04-28 42 1 59 63 10.57049/nuorisotutkimus.9145130 ”Ulkonäön perusteella ajatellaan et me kestetään mitä vaan” https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/145127 <p>Tarkastelen artikkelissa rasismin aiheuttamaa kipua ja rasismia kokevien nuorten toisilleen tarjoamaa hoivaa ja sen tuottumista nuorten vertaistukiryhmissä. Tutkimuksen aineistona toimivat havaintoihin perustuvat etnografiset muistiinpanot kolmesta nuorten mielenterveyttä tukevasta vertaistukiryhmästä. Artikkelissa kysyn, miten rasismin aiheuttama ruumiillinen kipu ilmenee nuorten jaetuissa kokemuksissa ja miten tuohon kipuun vastataan ruumiillisella huolenpidolla ja hoivalla. Rasismin ja hoivan ruumiillisuutta tarkastelevan tutkimuskirjallisuuden ja aineiston ristiin luennan avulla kehitän artikkelissa kanssahoivan käsitteen, jolla viittaan hoivan tuottumiseen toisen rasismia kokevan kehon likeisyydessä ja kanssa. Siinä missä vertaistukiryhmissä jaettujen kokemusten kautta löytyy ruumiillisia yhteyksiä ja kiintymystä sekä tunnetta ja tarvetta hoivatuksi tulemisesta, ulkopuolisten silmissä kanssahoiva voi tulla tulkituksi hoivan sijaan häiriönä. Vaikka kanssahoiva antaa nuorille paljon – luo yhteisöllisyyttä, läheisyyttä, solidaarisuutta ja turvaa – voi se myös uuvuttaa kanssahoivan tuottuessa, ainakin osittain, hoivaa tarjoavan palvelujärjestelmän epäonnistumisesta. Peräänkuulutankin artikkelissa rakastavaa katsetta mustien ja ruskeiden nuorten kohtaamiseen sekä rasismin ja hoivan ruumiillisuuden monisyisempää luentaa, ettei vastuu hoivasta jäisi kirjaimellisesti nuorten harteille. <br>Asiasanat: rasismi, hoiva, vertaistuki, ruumiillisuus, kosketus</p> <p>***</p> <p><strong>“Judging by appearances, people assume we can endure anything.” The pain caused by racism and collective care in youth peer support groups</strong><br><em><strong>Tuuli Kurki</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(<em>Nuorisotutkimus</em>) Vol 42 (1), 40–58</p> <p>In this article, I examine the pain caused by racism, the care that young people who encounter racism provide for each other, and how this care comes into being in peer support groups for young people. The research data consist of ethnographic observation notes from three peer support groups supporting young people’s mental health. In the article, I investigate how the embodied pain caused by racism manifests itself in young people’s shared lived experiences, and how that pain is cared about and taken care of through embodied encounters. By reading the research literature on the embodiment of racism and care in conjunction with the research data, I have developed the concept of “kanssahoiva” (collective care, co-caring), which refers to the care that comes into being in the closeness and proximity of bodies experiencing racism. Whereas in peer support groups, young people can find embodied connections and affectivity through shared lived experiences as well as the feeling and need to be cared for, in the eyes of outsiders, collective care is interpreted as a disturbance rather than care. Although collective care offers significant benefits for young people, such as fostering community, intimacy, solidarity, and security, it can also prove exhausting. This exhaustion stems, at least in part, from the shortcomings of the mental healthcare system. The article advocates adopting a loving gaze in encounters involving Black and Brown young people, along with a deeper understanding of racism, care and embodiment, to prevent care resting solely&nbsp;on the shoulders of young people themselves.<br>Keywords: racism, care, peer support, em­bodiment, touch</p> <p>&nbsp;</p> Tuuli Kurki Copyright (c) 2024 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-28 2024-04-28 42 1 40 58 10.57049/nuorisotutkimus.9145127 ”Mul riitti kerrottavaa, kokemuksista melodraamaa” https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/145124 <p>Tutkin artikkelissani suomalaisen populaarikulttuurin suurimpiin ilmiöihin kuuluvan rap-artisti Cheekin uranpäätöstrilogian kertomuksia kulttuurihyvinvoinnin kontekstissa. Cheekin intermediaalinen uranpäätöstrilogia rakentuu usean eri ilmaisuvälineen vuorovaikutukselle ja koostuu kolmesta omaelämäkerrallisesta teoksesta: Alpha Omega -albumista (2015), JHT – musta lammas -kirjasta (Aaltonen 2016) ja Veljeni vartija -elokuvasta (Siili 2018). Tutkimustavoitteenani on selvittää, millaisia koherenssia rakentavia ja reflektoivia kertomuksia Cheekin sanoituksissa konteksteineen on ja millainen suhde niillä on kulttuurihyvinvointiin sekä mielenterveyden kulttuurisiin diskursseihin. Tutkimusmetodinani on koherenssin käsitteen ohjaama sanoitusten analyysi, jota kontekstoin dialogisissa teemahaastatteluissa Jare Tiihosen kanssa tuottamiini aineistoihin. Artikkelissani tarkastelen koherenssin rakentumista sekä uranpäätöstrilogian muodossa että sisällössä. Poeettisen tutkimuksen pohjalta avaan artikkelissani myös aikaisemman tutkimuksen tunnistamia näkökulmia räpin sovellettavuudesta nuoriso- ja mielenterveystyössä. Artikkelissani osoitan, että Cheekin uranpäätöstrilogia on kertomuksissaan omaleimaisesti koherenssia rakentava ja reflektoiva kokonaisuus, jonka ilmaisukeinot ja teemat havainnollistavat myös räpin taideterapeuttisia ulottuvuuksia tekijöiden ja vastaanottajien näkökulmista. Cheekin uranpäätöstrilogia tuottaa kulttuurisesti tärkeän diskurssin, jossa mielenterveyden käsitteleminen ja käsittäminen ei asetu tarkkarajaisiin kategorioihin. Samalla se viitoittaa jatkumoa, jossa räpin kertomukset toimivat alati monimuotoistuvana, kulttuurihyvinvointia tuottavana voimavarana nuorisokulttuurissa.</p> <p>Asiasanat: koherenssi, rap, resilienssi, Cheek, kulttuurihyvinvointi</p> <p>***</p> <p><strong>“I had so many stories to tell that I turned my experiments into a melodrama”: Narrative, coherence and cultural wellbeing in rap artist Cheek’s trilogy</strong><br><em><strong>Anna Pakarinen</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(<em>Nuorisotutkimus</em>) Vol 42 (1), 23–39</p> <p>In this article, I explore the narratives in the trilogy that concluded the artistic career of rap artist Cheek. The trilogy consists of autobiographical works: the album Alpha Omega (2015), the book JHT – musta lammas (2016), and the film Veljeni vartija (2018). I aim to explore how these narratives and their poetics relate to cultural wellbeing and cultural discourses of mental health. I base my examination on an analysis of the lyrics and their contexts, following theories of coherence. I also contextualize my analysis by means of dialogical thematic interview material that I have co-produced with Jare Tiihonen, namely Cheek. The article shows that these narratives construct and reflect coherence in a unique way, both in form and content. In addition, the narratives demonstrate the therapeutic elements of rap that serve both artists and audiences alike. Cheek’s trilogy also highlights an important cultural discourse in which discussing and defining mental health does not fit into two categories of wellness or illness.<br>Keywords: coherence, rap, resilience, Cheek, cultural wellbeing </p> Anna Pakarinen Copyright (c) 2024 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-28 2024-04-28 42 1 23 39 10.57049/nuorisotutkimus.9145124 Koulussa koetut paineet ja koulunkäynnin keskeytyminen – nuorten monien maailmojen näkökulma https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/145121 <p>Artikkelissa tarkastellaan nuorten kodin ja koulun sekä vertaisten ja vapaa-ajan maailmojen välisiä suhteita ja nuorten liikkumista näiden maailmojensa välillä koulunkäynnin keskeytyessä. Aineistona ovat psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen nuorten (n = 16) koulupolkukertomukset ja heidän vanhempiensa (n = 13) haastattelut. Aineiston analyysin kehikkona hyödynnetään nuorten monien maailmojen näkökulmaa. Tulososuudessa esitetään kuvaukset ja mallit nuorten maailmojen suhteista neljän ryhmittelyn avulla, jotka ovat koulun maailmasta vetäytyminen, kodin maailmaan eristäytyminen, vertaisten ja vapaa-ajan maailma työntö- ja vetovoimana <br>sekä ulossulkeminen koulun maailmassa.</p> <p>Asiasanat: nuoret, yläkoulu, kouluakäymättömyys, koulusta ulossulkeminen </p> <p>***</p> <p><strong>School pressures and school interruption – the students’ multiple worlds perspective&nbsp;&nbsp;</strong><br><em><strong>Piia Ruutu &amp; Markku Jahnukainen</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(<em>Nuorisotutkimus</em>) Vol 42 (1), 5–22</p> <p>This article examines the relationships between the worlds of adolescents (family, school, peers, and free time) and their movement between these worlds when schooling is interrupted. The dataset comprises the school path narratives of adolescents (n=16) undergoing psychiatric care, and interviews with their parents (n=13). The data analysis framework draws on the students’ multiple worlds model. The findings section presents descriptions and models of the dynamics between adolescents’ worlds based on four groups: withdrawal from the world of school; isolation in the world of home; the world of peers as a push and pull force; and exclusion from the world of school.<br>Keywords: adolescents, secondary school, school attendance problems, school exclusion</p> <p>&nbsp;</p> Piia Ruutu Markku Jahnukainen Copyright (c) 2024 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-28 2024-04-28 42 1 5 22 10.57049/nuorisotutkimus.9145121 Uusia näkökulmia nuorten mielenterveyteen https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/145120 Elina Ikävalko Tuuli Kurki Jarkko Salminen Copyright (c) 2024 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-28 2024-04-28 42 1 1 4 10.57049/nuorisotutkimus.9145120 Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142274 Mikko Piispa Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-22 2023-12-22 42 1 71 75 10.57049/nuorisotutkimus.9142274 Nuorisotutkimusta syrjästä. Keskustelu Päivi Armilan kanssa ja puhe kunniajäsenelle https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142273 <p>Sosiologian yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa työskennellyt Päivi Armila on opettanut nuorisotutkimuksen kursseja 1990-luvulta lähtien, ohjannut kannustavalla ja tiukan sosiologisella otteella nuorisotutkimuksellisia väitöskirjoja ja osallistunut aktiivisesti nuoria ja nuoruutta koskeviin yhteiskuntapoliittisiin keskusteluihin ja kansalaistoimintaan. Armila on jäänyt eläkkeelle vuoden 2023 lopussa. Hänen oma polkunsa tutkijana on tiiviisti yhteydessä Joensuussa tehtävään nuorisotutkimukseen, joten on tässä haastattelussa hän kertaa Anni Rannikkon kanssa nuorisotutkimuksen historiaa Joensuussa. Nuorisotutkimusseuran hallitus on kutsunut Armilan yhdistyksen kunniajäseneksi. Kunniajäsenyyden julkisti yhdistyksen puheenjohtaja Petri Paju Nuorisotutkimuspäivillä 2023. Nuorisotutkimus-lehden toimituksen pyynnöstä hän kirjoitti jälkikäteen muistinvaraisesti julkistamispuheensa lehdessä julkaistavaksi.<br><br></p> Anni Rannikko Petri Paju Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-22 2023-12-22 42 1 76 80 10.57049/nuorisotutkimus.9142273 Tyttöjen toimijuus ja uhrius seksistisen väkivallan ja välittämisen kietoumassa https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142270 <p>Tyttöihin ja naisiin kohdistuva seksistinen väkivalta on edelleen yksi maailman suurimmista ihmisoikeusrikkomuksista. Tyttöjen oma kokemus seksistisestä väkivallasta ei kuitenkaan aina ole linjassa vallitsevien normien kanssa. Tämän seurauksena tyttöjen mielipiteet ja tuntemukset väkivaltakokemuksistaan voivat tulla ohitetuiksi. Artikkelini kertoo siitä, kuinka nuori nainen sanallistaa ja tulkitsee fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sisältänyttä suhdettaan aikuisen miehen kanssa, joka lain mukaan määritellään lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Aineisto sisältää neljä 2010-luvun loppupuoliskolla toteutettua haastattelua haastateltavien ollessa 15–19-vuotiaita. Analyysissä hyödynnetään teoreettista viitekehystä, jonka kautta kuvaan, kuinka tyttöjen seksistisen väkivallan kokemuksiin voi nivoutua välittämisen tunteita sekä toimijuuden ja vaiennetuksi tulemisen ristiriitaista vaihtelua. Monenlaiset tekijät vaikuttavat siihen, millä tavoin tytöt suhtautuvat ja määrittelevät kokemansa seksistisen väkivallan. Tämän lisäksi yhteiskunnallinen normistomme asettaa tytöille ristiriitaisia odotuksia olla sekä aktiivinen toimija että oikeanlainen uhri väkivaltatilanteissa. Tutkimukseni haastaakin määrittelemään seksististä väkivaltailmiötä ja tyttöjen toimijuutta kontekstuaalisina ja tilannekohtaisina ilmiöinä. Tämän lähtökohdan kautta yhtenäistä terminologiaa tulisi kehittää nuorille ja kasvattajille seksistisen väkivallan ennaltaehkäisyyn ja jälkikäsittelyyn.</p> <p>Asiasanat: seksistinen väkivalta, toimijuus, tytöt, uhrius, välittäminen</p> <p>***</p> <p><strong>Girls’ agency and victimization in the entanglement of sexist violence and caring</strong><br><em><strong>Helena Louhela</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 58–70</p> <p>Sexist violence against girls and women remains one of the biggest human rights violations in the world. Yet girls’ own experiences of sexist violence are not always in line with prevailing norms. As a result, girls’ opinions and feelings about their experiences of violence may be overlooked. This article explores how a young woman articulates and interprets her relationship with an adult man. The relationship involved physical and sexual violence, which is legally defined as child sexual abuse. The data includes four interviews conducted in the latter half of the 2010s when the interviewee was 15–19 years old. The analysis utilizes a theoretical reference framework to describe how feelings of caring and the contradictory alternation between agency and being silenced can be related to girls’ experiences of sexist violence.<br>Many factors influence how girls relate to and define the sexist violence they experience. In addition, societal norms place conflicting expectations on girls to be both active agents and appropriate victims in violent situations. This research challenges the definition of the phenomenon of sexist violence and the agency of girls as a contextual and situational phenomenon. Based on this premise, a common terminology for the prevention and aftercare of sexist violence should be developed for young people and educators.</p> <p>Keywords: agency, caring, girls, sexist violence, victimization</p> Helena Louhela Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-22 2023-12-22 42 1 58 70 10.57049/nuorisotutkimus.9142270 Aikanieluja ja hidastavia rakenteita https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142269 <p>Pakolaistaustaisten nuorten saavutukset opinnoissa ovat Suomessa verrattain heikkoja. Korkeakoulutuksen saavien osuus on pohjoismaisessa vertailussa matala, ja toisen asteen opintojen keskeyttävien määrä on suuri myös suhteessa muihin maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Ilmiötä on tutkittu niukasti, lähinnä tilastollisin menetelmin. Tässä artikkelissa tarkastelen pakolaistaustaisten nuorten opiskeluun liittyviä vaikeuksia nuorten eletyn arjen näkökulmasta, yli kahden vuoden ajan keräämäni etnografisen aineiston pohjalta. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa etualalle nousi aika ja sen puute nuorten opiskelun arjessa. Hyödynnän analyysissa bourdieulaista jäsennystä pääoman eri muodoista ja hahmotan ajan resurssina, johon erilaiset pääomat vaikuttavat. Tarkastelen artikkelissa minkälaisia kytköksiä ajan, pakolaisuuden ja yhteiskuntaluokan välillä ilmenee. Nostan esiin kaksi opintoja vaikeuttavaa tekijää, joita kutsun aikanieluiksi ja hidastaviksi rakenteiksi. Osoitan, miten nämä juontuvat pakolaistaustaisten nuorten sosioekonomisesta asemasta Suomessa ja tuottavat luokkarakennetta, jossa pakolaistaustaiset sijoittuvat alimpiin yhteiskuntaluokkiin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan tasa-arvoisuuden kannalta aikapulan huomioon ottaminen onkin merkittävää.</p> <p>Asiasanat: ajankäyttö, opiskelu, pakolaiset, tasa-arvo, yhteiskuntaluokat</p> <p>***</p> <p><strong>Time sinks and slowing structures: An ethnographic perspective on the problematics of the educational path of young people with a refugee background</strong><br><em><strong>Elina Niinivaara</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 39–57</p> <p>The educational outcomes of young people with a refugee background are comparatively weak in Finland. The proportion of those who achieve higher education is low when compared to other Nordic countries, and the number of those who drop out of secondary education is high even when compared to other young people with an immigrant background. Research on this topic has been scarce and largely quantitative. In this article, I examine the educational difficulties experienced by young people with a refugee background from the perspective of their everyday life, based on ethnographic material collected over a period of more than two years. In my inductive content analysis, time and the lack thereof in the young people’s daily efforts to learn stood out. In the analysis, I utilize Bourdieu’s understanding of different forms of capital and conceptualize time as a resource that is affected by different types of capital. I examine the links between time, refugeeness and social class, highlighting two factors that hamper studying, which I call time sinks and slowing structures. I show how these stem from the socioeconomic status of young people with a refugee background in Finland, and produce a class structure in which people with a refugee background are placed in the lowest social classes. In terms of the Finnish education system and equality in society, taking lack of time into account proved to be significant.</p> <p>Keywords: time use, studying, refugees, equality, social classes</p> Elina Niinivaara Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-22 2023-12-22 42 1 39 57 10.57049/nuorisotutkimus.9142269 Kohtaamisista kohti osallisuutta – monikultuuristen taidetyöpajojen sosiomateriaalisten suhteiden rakentuminen https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142268 <p>Tarkastelemme artikkelissamme yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijanuorten ja suomalaistaustaisten nuorten kanssa toteutettuja taidetyöpajoja. Artikkelimme tuo nuorisotutkimuksen kentälle lisää tietoa monikulttuuristen kohtaamisten ja osallisuuden rakentumisesta sekä sosiomateriaalisten suhteiden merkityksestä osana näitä. Analyysimme osoittaa, että taidelähtöinen työskentely on yksi keino lisätä yksin tulleiden nuorten itsetuntemusta ja osallisuuden kokemusta uudessa yhteiskunnassa. Artikkelimme metodologinen kontribuutio nostaa esiin kielellisten ja kehollisten kokemusten ja materiaalisuuden dynamiikan. Johtopäätöksenä esitämme, että nuorten monikulttuurisia kohtaamisia tulisi tukea jokapäiväisen arjen ympäristöissä, kuten koulussa ja asumisyksikössä. Edellä mainitun toteutuminen vaatii kuitenkin luotettavien aikuisten läsnäoloa, kaikkia huomioivien sosiomateriaalisten suhteiden mahdollistamista ja usein tunnepitoisten sosiaalisten tilanteiden aktiivista fasilitointia. </p> <p>Asiasanat: kohtaaminen, osallisuus, sosiomateriaalisuus, etnografia, monikulttuurisuus, turvapaikanhakijanuoret</p> <p>***</p> <p><strong>From encounters towards participation – construction of socio-material relations in multicultural art workshops</strong><br><strong><em>Anna-Kaisa Kuusisto &amp; Kristiina Korjonen-Kuusipuro</em></strong><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 22–38</p> <p>This article examines art workshops with un­accompanied asylum-seeking young people and with young people with a Finnish background. The article contributes to the field of youth research on the construction of multicultural encounters and inclusion, and the importance of socio-material relations as part of this construction. Our analysis shows that art-based work is one way to increase the self-esteem and sense of inclusion of young people who have come to a new society alone. The methodological contribution of the article highlights the dynamics of linguistic, embodied and material experiences. In conclusion, we argue that young people’s multicultural encounters should be supported in everyday environments, such as schools and housing units. However, this requires the presence of trustworthy adults, the enabling of inclusive socio-material relations, and the active facilitation of often emotionally charged social situations.</p> <p>Keywords: encounter, participation, socio­materiality, ethnography, multiculturalism, asylum-seeking young people</p> Anna-Kaisa Kuusisto Kristiina Korjonen-Kuusipuro Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-22 2023-12-22 42 1 22 38 10.57049/nuorisotutkimus.9142268 Nuorten kokeman yksinäisyyden tutkimus tarinateatterin menetelmin https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142263 <p>Tämä metodologinen artikkeli pureutuu kuudesluokkalaisten nuorten (n=16) yksinäisyyden kokemuksiin tarinateatterin keinoin. Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu siihen, millaista tietoa tarinateatterin lähestymistavat nostavat esiin nuorten yksinäisyydestä ja miten tarinateatteri tutkimuskäytäntönä sopii yksinäisyyden tutkimukseen. Tutkimusaineisto koostuu koulussa toteutetun tarinateatteriesityksen videotallenteesta ja viidestä oppilaan kertomasta tarinasta. Tarinoiden analyysissä liikutaan holistisen taidepohjaisen tutkimusotteen viitekehyksessä (Leavy 2020). Videoaineistoa lähestytään tapaustutkimuksen näkökulmasta yhtenä esimerkkitapauksena tarinateatterista. Tutkimuksen tulosten perusteella tarinateatterin käytänteet nostivat esiin uudentyyppistä, vuorovaikutuksessa syntynyttä tietoa nuorten yksinäisyydestä. Vuorovaikutuksellisen, osallistumaan kutsuvan teatterin keinoin saatiin kokemuksia, jotka välittyivät kokonaisvaltaisesti kehon, liikkeen, äänen ja ilmeiden kautta. Tarinateatteri mahdollisti omien kokemusten peilaamisen toisten tarinoihin ja antoi tilaa tulla omaäänisesti kuulluksi. Samaistuminen kertojien tarinoihin sysäsi liikkeelle myönteisen sosiaalisen muutoksen kokemuksen, jossa osallistujien omat negatiiviset tunnemuistot muuttuivat vertaisten kesken jaetuiksi narratiivisiksi muistoiksi. Tutkimuskäytäntönä tarinateatteri rikasti ja avasi kielellistä ilmaisua täydentäviä väyliä hahmottaa ja päästä osalliseksi nuorten usein kätkettyyn yksinäisyyteen. Tutkimus tuo esiin tarinateatterin mahdollisuuksia yksinäisyyden kokemuksellisuuden tutkimiseen.</p> <p>Asiasanat: nuoret, taideperustainen tutkimus, tarinateatteri, vuorovaikutus, yksinäisyys</p> <p>***</p> <p><strong>Exploring young people’s experiences of loneliness through story theatre methods </strong><br><em><strong>Tuulikki Kurtelius &amp; Kristiina Kumpulainen</strong></em><br>The Finnish Journal of Youth Research<br>(Nuorisotutkimus) Vol 41 (4), 4–21</p> <p>This methodological article examines sixth-graders’ (n=16) experiences of loneliness through playback theatre. The research data consist of a video recording of a playback theatre performance, including five stories told by the pupils. In analysing the stories, we work within the framework of a holistic art-based research approach (Leavy 2020). The results of the study showed how an art-based approach enables participants to compare their own experiences with the stories of others, and gives them space to be heard. Participating in the playback theatre performance set in motion an experience of social change, in which the participants’ negative emotional memories turned into narrative memories shared among peers. In addition, telling stories of loneliness created a multi-sensory and multi-emotional collective experience in which the participants were present, focused on listening, and empathized with the storyteller. The research highlights the potential of playback theatre for studying the experiential nature of loneliness.</p> <p>Keywords: adolescents, art-based research, playback theatre, interaction, loneliness</p> Tuulikki Kurtelius Kristiina Kumpulainen Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-22 2023-12-22 42 1 4 21 10.57049/nuorisotutkimus.9142263 Terveisiä 40-vuotisesta toimitustyöstä https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/142262 Mira Kalalahti Anna-Maija Niemi Tanja Konttinen Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-12-22 2023-12-22 42 1 1 3 10.57049/nuorisotutkimus.9142262 Matter(s) of Empathy in Art Education & Research https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138239 Rachel Sinquefield-Kangas Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-26 2023-10-26 42 1 58 63 10.57049/nuorisotutkimus.9138239 Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138233 Virve Murto Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-26 2023-10-26 42 1 54 57 10.57049/nuorisotutkimus.9138233 Millaisia merkityksiä etenkin nuoret pojat antavat maskuliinisuuksille? https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138232 Alma Rinta-Pollari Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-26 2023-10-26 42 1 51 53 10.57049/nuorisotutkimus.9138232 Monipuolinen suomenkielinen yleisteos peleistä ja pelaamisesta https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138231 Merja Kylmäkoski Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-26 2023-10-26 42 1 49 50 10.57049/nuorisotutkimus.9138231 Nuorten ja nuorten aikuisten digipelaaminen https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138192 Katja Kokkinen Tiia Luotojoki Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-26 2023-10-26 42 1 44 48 10.57049/nuorisotutkimus.9138192 ”Ystävät on hetkellisiä, mutta levelit ikuisia” https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/138188 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millä tavoin pelaamista ja pelikulttuuria representoidaan ja millaisia merkityksiä ne saavat kotimaisessa 2010- ja 2020-luvulla ilmestyneessä nuortenkirjallisuudessa. Analysoitavan kaunokirjallisen aineiston muodostavat valitut osat Aleksi Delikouraksen Nörtti-kirjasarjasta (2012–2017) sekä Annukka Salaman nuortenromaani Ripley: nopea yhteys (2022). Kontekstualisoivan ja tematisoivan lähiluvun avulla artikkelissa selvitetään 1) millä tavoin pelaajuus ja nörttiys teoksissa määrittyy, 2) millaisia merkityksiä pelaamiselle annetaan ja 3) millaisia mahdollisuuksia pelaaminen kohdeteosten nuorille henkilöhahmoille avaa. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan kertomusteoreettisesta näkökulmasta itse pelaamisen representoitumista. Pelaamisen rooli ja merkitykset painottuvat tarkastelluissa teoksissa eri tavoin. Yhteistä teoksille kuitenkin on pelaamisen keskeisyys henkilöhahmojen identiteettiä rakentavana elementtinä. Teoksissa toisinnetaan peli- ja nörttikulttuuriin liittyviä stereotypioita, mutta niitä pyritään myös kyseenalaistamaan ja murtamaan. Lisäksi pelaamisen ja pelimaailmojen representaatiot ovat keskeinen osa kertomuksia. Artikkelissa argumentoidaan, että näillä representaatioilla on merkittävä funktio, sillä ne luovat teoksiin tarttumapintaa tehden niiden maailmoista samastuttavia lukijoille.</p> <p>Asiasanat: nuortenkirjallisuus, digitaalinen kulttuuri, pelikulttuuri, representaatio</p> <p>***</p> <p><strong>“Friends are temporary, but levels are forever”. Meanings and representations of gaming in Aleksi Delikouras’ Nörtti book series and Annukka Salama’s YA novel Ripley: Nopea yhteys</strong><br>Heta Marttinen<br>The Finnish Journal of Youth Research (Nuorisotutkimus) Vol 41 (3), 29–43</p> <p>The article examines representations of gaming and game culture in Finnish young adult literature published in the 2010s and 2020s. The main corpus consists of selected parts of the Nörtti book series (“The Nerd”; 2012–2017) by Aleksi Delikouras, and Ripley: nopea yhteys (“Ripley: a fast connection”; 2022), a young adult novel by Annukka Salama. Through contextual and thematic close reading, the article aims to answer the following questions: 1) How are gamer and nerd identities defined in the novels? 2) What meanings and functions are associated with video games and gaming? 3) What opportunities does gaming offer to the characters in the novels? Additionally, the article analyzes representations of gaming and game worlds from the point of view of narrative theory.</p> <p>The novels portray gaming with varying degrees of significance, ranging from a meaningful and rewarding hobby to a goal-oriented and competitive activity. However, a common aspect among these novels is the emphasis on gaming and game culture as an integral part of the teenage characters’ identity. Although both Delikouras’ and Salama’s novels reproduce stereotypes associated with game and nerd culture, they also aim to update and diversify the image of a (stereo)typical gamer and/or nerd character. Moreover, the analysis shows that representations of game worlds play a crucial role in the narratives. These representations are significant not only at the level of the story, as they carry the plot forward but, more importantly, because they create story worlds that are familiar and therefore relatable to young readers, as they are representations of real-world phenomena.</p> <p>Keywords: youth literature, digital culture, game culture, representation</p> Heta Marttinen Copyright (c) 2023 Nuorisotutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-26 2023-10-26 42 1 29 43 10.57049/nuorisotutkimus.9138188