Nuorisotutkimus

Brändit ja kulutus lasten kasvuympäristöissä

Kirsi Heiniö, Lilian Norberg, Janne Poikolainen, Minna Autio — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Miksi tutkimuksen pitää puolustaa digipelaamisen positiivisuutta?

Lasse Siurala — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Kodin ja koulun yhteistyön merkitys lasten ja nuorten terveyden lukutaidon kehittymisessä

Heli Maukonen, Sirpa Kärkkäinen, Katariina Waltzer, Marjorita Sormunen — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Delfoi menetelmänä nuorten osallisuutta vahvistavassa nuorisotutkimuksessa

Merja Kylmäkoski — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Sateenkaarinuorten kohtaaminen yläkoulun kouluterveydenhuollossa

Minna Laiti — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Epistemological dissonance of worker-citizenship

Susanna Ågren — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Huono-osaisuuden kasautumisen yhteys ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin

Anna-Sofia Holappa, Eine Pakarinen, Aini Pehkonen — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin yhteydessä olevia huono-osaisuustekijöitä ja niiden kasautumista.
Aineistona on kolmesta ammatillisesta oppilaitoksesta kerätty kysely (n=355), jota analysoitiin ristiintaulukoinnin, χ²-riippumattomuustestin, logistisen regressioanalyysin ja varianssianalyysin avulla. Tulosten mukaan kuusi selittävää tekijää on yhteydessä opintojen keskeytymisen riskiin: ikä, erityisen tuen päätös, kokemus huonosta taloudellisesta tilanteesta, vähintään satunnainen päihteidenkäyttö, kokemus heikosta psyykkisestä terveydestä sekä kokemus vanhempien kiinnostumattomuudesta nuoren opintoja kohtaan. Opintojen keskeytymisen riskiryhmään kuuluvista nuorista 86 prosentilla oli vähintään kolme huono-osaisuustekijää. Keskeytymisen riskiä lisäävät tekijät kuvaavat taloudellisen, sosiaalisen ja terveydellisen huono-osaisuuden ulottuvuuksia. Huono-osaisuuden kasautuminen on merkittävä tekijä syrjäytymisen prosessissa.

Asiasanat: ammatilliset opinnot, huono-osaisuus, kasautuminen, nuoret

***

The association between the accumulation of disadvantage and the risk of dropping out of vocational education
Anna-Sofia Holappa, Eine Pakarinen & Aini Pehkonen

The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (3), 3–19

The article examines the disadvantages associated with the risk of dropping out of vocational education and their accumulation. Data collected from a survey conducted in three vocational institutions (n=355) were analyzed using cross-tabulation, χ² independence tests, logistic regression analysis, and analysis of variance. The results indicate that six factors are associated with the risk of dropping out: age, decision to receive special support, experience of poor financial situation, at least occasional substance use, experience of poor mental health, and experience of parental disinterest in the adolescent’s studies. Of the adolescents identified as being at risk of dropping out, 86% had at least three disadvantage factors. The factors that increase the risk of dropping out reflect the dimensions of economic, social, and health-related disadvantage. The accumulation of disadvantage is a significant factor in the process of social exclusion.

Keywords: vocational education, disadvantage, accumulation, adolescent

Nuorisoalan tutkimustieto on poikkeuksellisen moniäänistä

Mira Kalalahti, Anna-Maija Niemi — Tue, 29 Oct 2024 00:00:00 +0200

Nuorten osallisuus ja osallistaminen mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitetuissa menetelmissä

Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

Missä ovat nuoret maanviljelijät?

Pihla Takkinen — Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

Itsenäistyvät nuoret institutionaalisessa järjestelmässä

Jenni Kallio — Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

Knowledge and Agency in Vocational Education

Niklas Rosenblad — Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

”Mitenkähän tää nyt selitetään? Apua!”

Heta Mulari, Maaria Hartman — Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

Tarkastelemme artikkelissa menetelmällisiä näkökulmia keholliseen tietoon ja sen muodostumiseen flowtaideyhteisöissä, joiden osallistujat ovat nuoria aikuisia ja aikuisia. Flowtaiteella tarkoitamme tässä artikkelissa ja tutkimiimme yhteisöihin kiinnittyen kehollista, liikkeeseen perustuvaa taidemuotoa, jonka osana käytetään erilaisia sirkustaiteesta tuttuja välineitä hulavanteista viuhkoihin, keppeihin, keiloihin, palloihin ja poihin. Siten tuomme artikkelissamme esiin yhden mahdollisen tavan ymmärtää flow ja flowtaide, mutta emme rajaa flow’ta yksinomaan sirkustaiteen kontekstiin. Artikkeli tuo näkökulmia osallistuvasta etnografisesta tutkimuksesta, luovista menetelmistä ja tutkijan muuttuvasta paikasta sekä kehollisesta tiedosta entistä vahvemmin osaksi nuorisotutkimusta. Artikkelin teoreettis-metodologinen tausta ponnistaa Minna Salamin (2021) näkemyksistä aistivoimaisesta ja kehollisesta tiedosta, luovista ja osallistuvista menetelmistä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa (esim. Ryynänen & Rannikko 2021) sekä kinesteettisen empatian käsitteestä (Parviainen 2003). Olemme tuottaneet artikkelin aineiston osallistuvan etnografisen havainnoinnin ja haastattelujen kautta yhdessä osallistujien kanssa.

Asiasanat: etnografia, flow, flowtaide, kehollisuus, luovat menetelmät

***

“How to explain this? Help!” Methodological possibilities for understanding bodily knowledge and flow art
Heta Mulari & Maaria Hartman
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (2), 35–50

This article explores different methodological ways of creating embodied knowledge with research participants. Thematically, the article focuses on the perspectives of young people and young adults in flow art communities. Flow art is understood here as an embodied, movement-based art form involving several different props familiar from circus arts, such as hula hoops, fans, contact sticks, clubs, and poi. However, flow can be experienced in many different art forms and activities, and this article presents one possible contextualization among many. The aim of the article is to foreground perspectives on participatory ethnographic research, creative methods, changing researcher positions, and embodied knowledge in the field of youth studies. Theoretically, the article is informed by Minna Salami’s (2021) theorizations of embodied and sensual knowledge, creative and participatory methods in social sciences (Ryynänen & Rannikko 2021), and kinesthetic empathy (Parviainen 2003). The research material was generated through ethnographic, participatory observation and interviews with the participants.

Keywords: ethnography, flow, flow art, corporeality, creative methods

”Miltei jokaisena yönä helähtää lasi, narahtaa korkki, ulvoo sireeni”

Mikko Salasuo, Olli Seuri — Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

Sanomalehdissä puhuttiin 1950-luvulla kaupunkien nuoriso-ongelmasta, joka nähtiin seuraukseksi kasvavasta nuorten määrästä ja vapaa-ajan lisääntymisestä. Tämä keskustelu sai 1950- ja 1960-lukujen taitteessa uuden kehyksen, kun nuoriso-ongelmaa alettiin sanomalehdissä sanoittaa jengin käsiteellä. Tässä artikkelissa tutkimme ”jengiin” liittyvien merkitysten rakentumista suomalaisissa sanomalehdissä vuosina 1956–1965. Kutsumme tätä ajanjaksoa suomalaisen jengikeskustelun ensimmäiseksi aalloksi. Sanomalehtikirjoittelun kautta selvitämme, mitä jengi-sanalla tarkoitettiin ja millaisia merkityksiä jengille nuorten ryhmätoiminnan kuvaajana annettiin. Aineistona hyödynnämme Kansallisarkiston digitaalista sanomalehtikokoelmaa. Tutkimuksen lähestymistapa on mediahistoriallinen. Lehtitekstien analyysimenetelmänä on kontekstoiva lähiluku, jossa yhdistyy sisällön erittely sekä historiantutkimukselle ominainen lähdekritiikki. Artikkelissa osoitamme, että jengikeskustelun ensimmäinen aalto kiinnittyi yhteiskunnan rakennemuutokseen. Nuorten lisääntynyt vapaa-aika ja oleilu kaupunkiympäristöissä, populaarikulttuuri, ulkomaiset vaikutteet ja perinteisen yhteiskuntajärjestyksen mureneminen muuttivat sosiaalisia rakenteita ja merkityksiä. Sanomalehtien jengikeskustelu oli muuttuneen sosiaalisen järjestyksen tulkitsemista ja ymmärtämistä. Se oli myös uudenlaisen nuoruuden sanoittamista. Kaupungistuvan ja teollistuvan Suomen sanomalehdet etsivät vastauksia nuorisokasvatuksen peruskysymyksiin: kuka kasvattaa, kuka valvoo?

Asiasanat: jengit, nuorisokulttuuri, sanomalehdet, mediahistoria, konstruktionismi, sosiaalihistoria

***

“Windows are broken, bottles are opened,
sirens wail” – How newspapers brought gangs
to Finland in 1956–1965
Mikko Salasuo & Olli Seuri
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (2), 19–34

In the 1950s, Finnish newspapers extensively discussed the problem of urban youth. This discussion took on a new framework at the turn of the 1960s when newspapers began using the term “gang”.
In this article, we examine the construction of meanings related to “gang” in Finnish newspapers between 1956 and 1965. Through newspaper articles, we explore what was meant by the word gang and what kinds of meanings were given to gangs as descriptions of the group activities of young people.
The data for the article were gathered from the National Archives’ digital newspaper collection. The research approach is media historical. The results show that writing about gangs was a method borrowed from abroad to frame the modernizing youth in a new way.

Keywords: gangs, youth culture, newspapers, media history, social constructionism, social history

”Mä tiesin et mä jollain tapaa en kuulu joukkoon”

Liekki Valaskivi, Varpu Alasuutari — Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

Yhä useampi lapsi ja nuori ilmaisee sukupuoltaan normatiivisesta sukupuolikäsityksestä poikkeavilla tavoilla. Siksi tarvitsemme tutkimusta siitä, miten sukupuoli ja sukupuolen moninaisuus ovat läsnä peruskoulussa. Tässä artikkelissa lähestymme sukupuolta peruskoulussa transtutkimuksen näkökulmasta. Tarkastelemme elämäkertahaastattelujen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten aikuisten kokemuksia siitä, miten heidän on ollut mahdollista toimia koulussa sukupuolisina subjekteina. Esitämme, että koulun informaaleihin rakenteisiin sisältyy monia sukupuolittuneita käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa peruskoulun tasa-arvotavoitteiden kanssa ja jotka vahingoittavat erityisesti sukupuoltaan normeista poikkeavilla tavoilla ilmaisevia oppilaita. Näiden rakenteiden näkyväksi tekemiseen ja purkamiseen tarvitaan transpedagogiikkaa ja sukupuolitietoista kasvatusta, jossa huomioidaan sukupuolen moninaisuus.

Asiasanat: peruskoulu, sateenkaarinuoret, sukupuolen moninaisuus, sukupuolitietoinen kasvatus, sukupuolivähemmistöt, transtutkimus

***

“I knew that somehow I didn’t belong”: Experiences of transgender students in Finnish comprehensive education
Liekki Valaskivi & Varpu Alasuutari
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (2), 3–18

As the number of gender non-conforming students increases, there is a growing need for research into how gender and gender diversity are presented in comprehensive education. In this article, we approach gender in schools from the perspective of trans studies. Using life story interviews and qualitative content analysis, we examine transgender young adults’ experiences of operating at school as gendered subjects. We propose that the informal structures within the school institution contain many gendered practices that contradict the gender equality goals of comprehensive education, and which are particularly harmful to gender non-conforming students. To make these structures visible and eventually dismantle them, we must employ trans pedagogy and gender-conscious education that acknowledges gender diversity.

Keywords: Finnish comprehensive education, LGBTQ youth, gender diversity, gender-conscious education, transgender, trans studies

Nuoriso tutkimuksen kuvassa

Anna-Maija Niemi, Mira Kalalahti — Thu, 20 Jun 2024 00:00:00 +0300

Ammattina asiakkuus, erikoistunut mielenterveyspotilaaksi

Ville Venesmäki — Sun, 28 Apr 2024 00:00:00 +0300

Stigman purkaminen voi kääntyä tavoitettaan vastaan

Anna Koivukoski — Sun, 28 Apr 2024 00:00:00 +0300

”Ne päihdemyönteisemmät nuoret” vai tulevaisuuden tekijät?

Niina Meriläinen, Susi Nousiainen — Sun, 28 Apr 2024 00:00:00 +0300

”Ulkonäön perusteella ajatellaan et me kestetään mitä vaan”

Tuuli Kurki — Sun, 28 Apr 2024 00:00:00 +0300

Tarkastelen artikkelissa rasismin aiheuttamaa kipua ja rasismia kokevien nuorten toisilleen tarjoamaa hoivaa ja sen tuottumista nuorten vertaistukiryhmissä. Tutkimuksen aineistona toimivat havaintoihin perustuvat etnografiset muistiinpanot kolmesta nuorten mielenterveyttä tukevasta vertaistukiryhmästä. Artikkelissa kysyn, miten rasismin aiheuttama ruumiillinen kipu ilmenee nuorten jaetuissa kokemuksissa ja miten tuohon kipuun vastataan ruumiillisella huolenpidolla ja hoivalla. Rasismin ja hoivan ruumiillisuutta tarkastelevan tutkimuskirjallisuuden ja aineiston ristiin luennan avulla kehitän artikkelissa kanssahoivan käsitteen, jolla viittaan hoivan tuottumiseen toisen rasismia kokevan kehon likeisyydessä ja kanssa. Siinä missä vertaistukiryhmissä jaettujen kokemusten kautta löytyy ruumiillisia yhteyksiä ja kiintymystä sekä tunnetta ja tarvetta hoivatuksi tulemisesta, ulkopuolisten silmissä kanssahoiva voi tulla tulkituksi hoivan sijaan häiriönä. Vaikka kanssahoiva antaa nuorille paljon – luo yhteisöllisyyttä, läheisyyttä, solidaarisuutta ja turvaa – voi se myös uuvuttaa kanssahoivan tuottuessa, ainakin osittain, hoivaa tarjoavan palvelujärjestelmän epäonnistumisesta. Peräänkuulutankin artikkelissa rakastavaa katsetta mustien ja ruskeiden nuorten kohtaamiseen sekä rasismin ja hoivan ruumiillisuuden monisyisempää luentaa, ettei vastuu hoivasta jäisi kirjaimellisesti nuorten harteille.
Asiasanat: rasismi, hoiva, vertaistuki, ruumiillisuus, kosketus

***

“Judging by appearances, people assume we can endure anything.” The pain caused by racism and collective care in youth peer support groups
Tuuli Kurki
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (1), 40–58

In this article, I examine the pain caused by racism, the care that young people who encounter racism provide for each other, and how this care comes into being in peer support groups for young people. The research data consist of ethnographic observation notes from three peer support groups supporting young people’s mental health. In the article, I investigate how the embodied pain caused by racism manifests itself in young people’s shared lived experiences, and how that pain is cared about and taken care of through embodied encounters. By reading the research literature on the embodiment of racism and care in conjunction with the research data, I have developed the concept of “kanssahoiva” (collective care, co-caring), which refers to the care that comes into being in the closeness and proximity of bodies experiencing racism. Whereas in peer support groups, young people can find embodied connections and affectivity through shared lived experiences as well as the feeling and need to be cared for, in the eyes of outsiders, collective care is interpreted as a disturbance rather than care. Although collective care offers significant benefits for young people, such as fostering community, intimacy, solidarity, and security, it can also prove exhausting. This exhaustion stems, at least in part, from the shortcomings of the mental healthcare system. The article advocates adopting a loving gaze in encounters involving Black and Brown young people, along with a deeper understanding of racism, care and embodiment, to prevent care resting solely on the shoulders of young people themselves.
Keywords: racism, care, peer support, embodiment, touch