Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia?

Kirjoittajat

• Maria Frick Kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Soile Loukusa Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Katja Dindar Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Leena Mäkinen Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Marja-Leena Mattila PEDEGO-tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto ja Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala
• Hanna Ebeling PEDEGO-tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto ja Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala
• Tuula Hurtig Neurotieteen tutkimusyksikkö, PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto ja Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala

DOI: https://doi.org/10.23997/pk.107690

Avainsanat:

autismikirjo, intersubjektiivisuus, referointi, suora esitys

Abstrakti

Tarkastelemme referointikeinoja, joita aikuiset autismikirjon henkilöt ja verrokit käyttävät puhuessaan toisen henkilön ajatuksista. Aineisto on kerätty tutkimustilanteessa, jossa tutkittavia pyydetään kertomaan, mitä videolla nähty henkilö voisi ajatella. Tässä tutkimuksessa referointikeinot on luokiteltu kuvaileviksi ja esittäviksi sen mukaan, pysyykö vuoron näkökulma eli deonttinen origo meneillään olevassa puhetilanteessa vai siirtyykö se referoitavaan puhetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että autismikirjon henkilöiden ja verrokkien referointikeinot ovat pääosin samankaltaisia, joskin verrokkiryhmän edustajien vastauksissa on hieman enemmän kuvailua ja autismikirjon henkilöillä esitystä. Kaksi tutkittavaa autismikirjon henkilöä käyttää myös ns. paljaita esityksiä, jotka eivät sisällä lainkaan sellaisia deonttisia markkereita, jotka sitoisivat sanotun meneillä olevaan puhetilanteeseen. Tällainen referointi on suomenkielisessä puheessa melko harvinaista, ja katsomme sen mahdollisesti kuvastavan yksittäisten autismikirjon henkilöiden erilaista tapaa hahmottaa tai käsitellä puhetilanteen osallistumiskehikkoa.