Ole hyvä -direktiivikonstruktion käyttö poliisivetoisessa kiinniottotilanteessa
DOI:
https://doi.org/10.23997/pk.163613Avainsanat:
direktiivi, järjestyspoliisi, kohteliaisuus, konstruktio, vuorovaikutusAbstrakti
Kun kiinniottotilanteessa poliisi esittää kohdehenkilölle toimintaehdotuksen nousta poliisiauton kuljetustilaan, ehdotukset ovat pääosin imperatiivimuotoisia. Toisinaan niihin yhdistyy kuitenkin kohteliaisuusilmaisu ole hyvä. Tarkastelemme näitä prototyyppisen direktiivin (imp) ja kohteliaisuusilmaisun ole hyvä (oh) yhteenliittymiä oh-direktiivikonstruktioina keskittyen niiden muotoon ja käyttöön järjestyksenpitopuheessa. Konstruktio voi saada jonkin kolmesta muotorakenteesta: ensimmäisessä imperatiivilausetta seuraa kohteliaisuusilmaisu (imp+oh), toisessa lauseiden järjestys on päinvastainen (oh+imp) ja kolmannessa ne on lisäksi yhdistetty rinnastuskonjunktiolla ja (oh+ja+imp). Esitämme, että oh-direktiivikonstruktiot projisoivat poliisivetoisen projektin odotuksenmukaista etenemistä. Kun poliisi olettaa kohdehenkilön nousevan autoon ongelmattomasti, oh-direktiivikonstruktio toimii direktiiville tyypillisesti etujäsenenä, jota seuraa kohdehenkilön välitön direktiivinmukainen toiminta. Kun kohdehenkilö puolestaan kyseenalaistaa poliisivetoisen toimintalinjan, konstruktio esiintyy reaktiona kohdehenkilön viivyttelyyn. Erityisesti muotorakenne oh+ja+imp näyttäytyy keinona ylläpitää poliisivetoista toimintalinjaa kohdehenkilön autonomiaa uhkaamatta. Tulokset tuovat uutta tietoa poliisin puheesta sekä vahvistavat käsitystä siitä, että kielen rakenteet eivät itsessään ole kohteliaita tai epäkohteliaita. Aineisto on kerätty Poliisit-tv-ohjelman kymmeneltä ensimmäiseltä tuotantokaudelta. Tarkastelun teoreettisen ytimen muodostaa vuorovaikutuslingvistiikka, ja menetelmät nojaavat keskustelunanalyysiin sekä multimodaaliseen vuorovaikutuksen analyysiin.
