“TÄMÄ HYVÄ?” KURKISTUS LUKU- JA KIRJOITUSTAIDOTTOMIEN SUOMENOPPIJOIDEN ESITTÄMIIN KYSYMYKSIIN
Abstrakti
Suomi toisena kielenä -alalla on tähän mennessä tutkittu vain vähän sitä,
kuinka luku- ja kirjoitustaidottomat tai vähän koulutetut aikuiset oppivat
suomea. Tässä artikkelissa tarkastelen neljän luku- ja kirjoitustaidottoman
suomenoppijan suullisen kielitaidon kehittymistä. Tutkimuskohteenani ovat
osallistujien tuottamat kysyvät lausumat. Olen kerännyt tutkimusaineiston
kymmenen kuukautta kestäneen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen aikana.
Käytin aineistonkeruussa osallistuvaa havainnointia ja sen pohjalta tehtyjen
huomioiden kirjoittamista muistiin sekä oppituntien tallentamista. En sitoudu
työssäni tiukasti mihinkään toisen kielen oppimisen teoriaan, sillä ne perustuvat
koulutettujen kielenoppijoiden oppimisprosessin tutkimukseen, eikä
niiden soveltuvuus tähän työhön ole siksi varmaa. Kuitenkin tutkimukseni
yleisinä lähtökohtina ovat sosiokulttuurinen ja käyttöpohjainen (usage-based)
näkemys kielenoppimisesta. Tulokset osoittavat, että suurin osa osallistujien
esittämistä kysyvistä lausumista sisältää vaihtoehtokysymyksen idean,
mutta ne on muodostettu lausumanloppuisella nousevalla intonaatiolla.
Osallistujat osoittautuvat melko innokkaiksi ja luoviksi kysyjiksi, joilta kuitenkin
puuttuu kysymiseen tarvittavia kielellisiä keinoja. Tärkein syy siihen
näyttää olevan luokkahuonevuorovaikutuksessa ilmenevä toimintatapa, jossa
korostuu kysymysten ymmärtäminen ja niihin vastaaminen eikä niinkään
niiden muodostaminen.
Avainsanat: suomi toisena kielenä, aikuiset, lukutaidottomuus, kysymykset,
suullinen kielitaito
Keywords: second language, adults, non-literacy, interrogatives, oral
