https://journal.fi/pk/issue/feed 2025-05-15T19:47:22+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p> https://journal.fi/pk/article/view/161699 2025-05-14T21:18:38+03:00 Antti Saloranta Mari Honko Laura Kanto Mari Wiklund 2025-05-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 https://journal.fi/pk/article/view/161700 2025-05-14T21:22:41+03:00 Katja Haapanen Antti Saloranta Kimmo U. Peltola Henna Tamminen Maija S. Peltola

<p>Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka fonetiikan ääntämiskurssi ja koulutussuuntaus vaikuttavat suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kykyyn havaita ja nimetä khoekhoegowabinkielisen puheen piirteitä. Tutkimukseen osallistui fonetiikan ja logopedian opiskelijoita. Tutkimuksessa opiskelijat kuuntelivat neljä Namibiassa nauhoitettua khoekhoegowabin puhenäytettä kahdessa kuuntelukokeessa ennen ja jälkeen fonetiikan kurssin. Kokeessa opiskelijat vastasivat kolmeen kysymykseen: mitkä piirteet tunnistit, mihin erikoisiin piirteisiin kiinnitit huomiota, ja miksi kiinnitit huomiota näihin piirteisiin? Opiskelijoiden vastaukset luokiteltiin sisältölähtöisesti. Tulokset osoittivat, että ennen kurssia logopedian opiskelijat kiinnittivät foneetikkoja vähemmän huomiota puheen segmentaalisiin piirteisiin, mutta erot tasoittuivat kurssin jälkeen. Molemmat ryhmät käyttivät vastauksissaan enemmän kansainvälisen foneettisen aakkoston mukaisia ja kurssilla opetettuja termejä kurssin jälkeen, mikä näkyi erityisesti klikkiäänteiden kohdalla. Ennen kurssia molemmat ryhmät viittasivat khoekhoegowabin klikkiäänteisiin maiskauksina tai naksauksina, tai täysin puheen ulkopuolisina asioina, kuten taputuksena. Kurssin jälkeen molemmat ryhmät käyttivät vastauksissaan kurssilla opetettuja termejä klikki tai klikkiäänne.</p>

2025-05-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 https://journal.fi/pk/article/view/161702 2025-05-14T21:31:43+03:00 Hanna Laitinen

<p>Tarkastelen tässä artikkelissa keskustelunanalyysin tarjoamia keinoja tutkia dialogisuuden toteutumista aidossa vuorovaikutuksessa. Käyn keskustelua dialogisuuden tutkimuksen suuntausten ja etenkin Aarnion (2009; 2010; ks. myös Aarnio &amp; Enqvist, 2016) määrittelemän dialogisuuden kanssa. Sen keskiössä ovat keskustelun symmetrisyys, tasavertaisuus sekä yhteisen ymmärryksen ja tietopohjan rakentaminen ja rakentuminen. Nostan esiin muutamia keskustelunanalyysin avulla löydettyjä vuorovaikutuksen jäsennyksen muotoja ja käsitteitä sekä tarkastelen, miten ne toimivat työkaluina dialogisuuden havainnoinnissa.</p> <p>Aineistona käytän yhtä venäläisen televisiokeskustelun katkelmaa. Sen tavoitteena ei ole todennäköisesti ollut dialoginen vuorovaikutus, mutta se näyttää, miten Aarnion määrittelemää dialogisuutta voi löytää myös televisiokeskustelusta. Aineisto toimii myös esimerkkinä siitä, miten voi tutkia keskustelunanalyyttisesti sellaisia keskusteluja, joiden tavoitteena on ollut dialogisuus. </p> <p>Artikkeli on suunnattu ennen kaikkea (Aarnion) dialogisuutta hyödyntäville lukijoille, joille keskustelunanalyysi ei välttämättä ole tuttua. Osoitan, että keskustelunanalyysin välineistöllä ja kielikäsityksellä pääsee tarkastelemaan dialogisuuden toteutumista. Tarkka litterointi, vuorojen väliset tauot, toisen korjaus ja keskustelukumppanin sanojen kierrättäminen osoittavat tarkasti, miten keskustelukumppanit rakentavat yhteistä toimintaa ja ymmärrystä.</p>

2025-05-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 https://journal.fi/pk/article/view/161704 2025-05-14T21:37:24+03:00 Anne-Maj Åberg Mari Mäkilä Maarit Mutta

<p>Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kirjoitussujuvuutta kolmella eri kielellä kirjoitettaessa. Tavoitteena on kartoittaa, miten laskennallista dataa, visualisointia sekä jälkikäteishaastatteluista ja taustakyselyistä saatua tietoa yhdistämällä voidaan tutkia kirjoitusprosesseja tarkemmin. Aineisto koostuu kuuden suomenkielisen yliopisto-opiskelijan tallennetuista kirjoitusprosesseista L1-suomeksi, L2-ruotsiksi ja L2-englanniksi. Kirjoitusprosessit tallennettiin GenoGraphiX-Log näppäilyntallennusohjelmalla, jonka avulla on mahdollista visualisoida kirjoitusprosesseja. Tulokset viittaavat siihen, että kirjoitussujuvuudessa on eroja taukokäyttäytymisen ja purskeiden tuottamisen lisäksi myös muilla kirjoitusprosessiin liittyvillä osa-alueilla. Visualisointi on hyödyllinen työkalu näiden erojen tarkastelussa. Kirjoittajan oma näkökulma kirjoitusprosessiin voidaan tuoda esille jälkikäteishaastattelujen ja taustakyselyjen avulla. Tulosten perusteella ensikielellä kirjoittaminen koetaan helpommaksi kuin vieraalla kielellä kirjoittaminen, mutta esimerkiksi aiheen rajaaminen saattaa olla haasteellista. Etenkin vieraiden kielten osalta kirjoitusprosessin sujuvuuteen vaikuttavat mm. tehtävänanto ja kielten viimeaikainen käyttö.</p>

2025-05-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025