https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2020-06-06T11:20:46+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Joonas Råman, ja Laura Kanto<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/95494 Mediakeskustelun välittämä Tampereen yliopiston nimenvalintaprosessi osallistujien roolien, positioiden ja argumenttien valossa 2020-06-06T11:20:46+03:00 Terhi Ainiala terhi.ainiala@helsinki.fi Tiina Räisä tiina.raisa@arcada.fi Paula Sjöblom paula.sjoblom@utu.fi <p>Artikkelissa tutkitaan instituution nimenvalintaprosessia mediajulkisuudessa. Taustalla on kolmen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun, yhdistymishanke vuosina 2016–2017. Aineistona on perinteisen ja sosiaalisen median tekstejä, joissa yhdistyvän yliopiston nimenvalinnasta keskustellaan. Nimineuvottelussa puheenvuoroja esitetään sekä annetuista rooleista että otetuista positioista. Roolit ja positiot paljastuvat puheenaiheista, puhujien määrittelyistä ja kielellisistä valinnoista. Nimineuvottelua käydään instituutioiden, kielen, brändin, paikallisuuden ja karnevalistisen naurun näkökulmista. Annetuissa rooleissa keskustellaan etenkin perinteisessä mediassa, ja otettujen positioiden puheenvuorot painottuvat sosiaaliseen mediaan. Median kiinnostus nimeä kohtaan on osaltaan vaikuttamassa siihen, mikä nimi uudelle yliopistolle lopulta valitaan.</p> 2020-06-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/95497 Uttalet i läroböcker i svenska som andraspråk från begriplighetsperspektiv 2020-06-06T11:20:20+03:00 Henna Heinonen henna.m.heinonen@jyu.fi <p>I denna artikel studerar jag hur uttal presenteras i finska gymnasieläroböcker (n=10) i svenska som andra språk. Syftet är att undersöka vilka uttalsdrag som tas upp i läroböckerna och relationen mellan dessa drag och begriplighet. Metoden som jag använder är kvalitativ innehållsanalys.</p> <p>Prosodiska drag har ansetts ha en stor betydelse för begriplighet. Vad det gäller svenska är speciellt satsrytm viktig. Analysen visar dock att uppmärksamheten oftast fästs vid enskilda segment (språkljud) och ord. Uttalet av hela satser övas också men regler eller anvisningar om produktionen av prosodiska drag presenteras bristfälligt. Att ange explicita råd och att göra inläraren medveten har i tidigare undersökningar noterats vara effektivt eller till och med nödvändigt för inlärning av prosodin.</p> <p><br>Uttalsmålet för inlärarna på denna nivå är att uttalet är helt begripligt och att inläraren kan tillämpa flera uttalsregler. Att det saknas regler och anvisningar i läroböckerna medför att läraren har en stor roll i att inläraren når målen i uttalet. Presentationen och övandet av prosodiska drag bör vara i nyckelposition i undervisning som syftar till ett begripligt uttal.</p> 2020-06-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/95498 "Kuuluuko täältä, kuuluuko nyt?": Tohtoriopiskelijoiden verkkovälitteisen kirjoitusopetuksen ongelmatilanteiden neksusanalyysi 2020-06-06T11:19:52+03:00 Melina Aarnikoivu melina.aarnikoivu@jyu.fi Taina Saarinen taina.m.saarinen@jyu.fi <p>Tässä tutkimuksessa selvitimme, millaisia ongelmatilanteita tohtoriopiskelijoiden monikanavaiseen seminaaritoimintaan sisältyi. Lisäksi tutkimme, millaisia seurauksia tilanteista aiheutui. Tutkimuksen teoreettismetodologisena viitekehyksenä käytimme neksusanalyysiä (Scollon &amp; Scollon, 2004). Tutkimusaineistomme koostui tohtoriopiskelijoille järjestettyjen ”kirjoitusklinikoiden” aikana tehdyistä etnografisista havainnoista, klinikoissa käytetyn AdobeConnectin välityksellä käydyistä chat-keskusteluista, klinikoihin liittyvistä Yammer-keskusteluista sekä tohtoriopiskelijoille ja ohjaajille suunnatun verkkokyselyn tuloksista. Analyysimme perusteella tunnistimme kolme laajempaa kategoriaa, joihin tutkitun kontekstin ongelmatilanteet liittyivät: teknologia, toimijat ja kieli. Ongelmatilanteet veivät aikaa pois käsiteltävältä asialta, vaikeuttivat osallistumista, estivät sen kokonaan, vaikuttivat osallistumisen mielekkyyteen tai koettuun hyödyllisyyteen ja aiheuttivat muita negatiivisia tuntemuksia osallistujissa. Tutkimus ja sen tulokset siirtävät huomion siihen, mitä tapahtuu, kun haluttu tai odotettu välitteinen sosiaalinen toiminta jostain syystä estyy ja auttaa siten suunnittelemaan sitä, miten monikanavaista seminaaritoimintaa voitaisi tohtoriopinnoissa sekä muussa yliopisto-opetuksessa kehittää.</p> 2020-06-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/95499 Miten viittomakielen korpusta luodaan ja mihin sitä tarvitaan? Viittomakielten korpukset ja niiden tehtävät 2020-06-06T11:19:24+03:00 Ritva Takkinen ritva.takkinen@jyu.fi Juhana Salonen juhana.salonen@jyu.fi Anna Puupponen anna.m.puupponen@jyu.fi Henri Nieminen henri.nieminen@gmail.com <p>Artikkeli käsittelee suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpusten luontia CFINSL-projektissa (Corpus project of Finland’s sign languages, Suomen viittomakielten korpusprojekti). Viittomakielillä ei ole kirjoitettua muotoa, joten korpusten laatiminen vaatii erilaista lähestymistä kuin korpusten luonti sellaisille puhutuille kielille, joilla on kirjoitettu muoto. Artikkelissa kuvataan ne menetelmät, joilla Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa on koottu aineistoa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpukseen. Lisäksi kuvataan korpusaineiston teknistä käsittelyä, annotointia, metatietojen keruuta ja käsittelyä sekä aineiston säilytystä ja tutkijoiden käyttöön saattamista. Korpuksen lisäksi ja sen käyttöön luotiin myös leksikkotietokanta, Signbank, joka hyödyttää sekä itse annotointiprosessia että korpusten käyttöä niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Korpukset tallentavat Suomessa käytettyjä viittomakieliä niin tutkijoiden kuin kummankin kieliyhteisön tämän päivän jäsenille ja tulevien sukupolvien saataville.</p> 2020-06-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/95502 Katsaus vuorovaikutukseen ääntöväylän ja äänilähteen välillä 2020-06-06T11:18:57+03:00 Anne-Maria Laukkanen anne-maria.laukkanen@uta.fi Unto K. Laine unto.laine@aalto.fi <p>Puheen ja äänen tuottoa tarkastellaan usein yhä edelleen perinteisen nelijakomallin mukaan, jossa hengityselimistö, äänihuulet, ääntöväylä ja huuliaukko toimivat itsenäisinä yksiköinä. Todellisuudessa kuitenkin ääntöväylän muodostama resonaattori on vuorovaikutuksessa molempien päätepisteidensä, äänihuulten ja huuliaukon, kanssa. Tässä katsauksessa kuvataan keskeiset vuorovaikutuksen muodot ja annetaan esimerkkejä niiden toteutumisesta. Interaktion voidaan todeta toteutuvan niin ääniharjoitteissa, taiteellisessa äänenkäytössä kuin äänihäiriöissäkin. Käytännön esimerkit opastavat myös tunnistamaan, miltä interaktion toteutuminen tuntuu kehossa.</p> 2020-06-05T00:00:00+03:00 Copyright (c)