https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2019-10-29T09:50:59+02:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Leila Kääntä ja Tommi Nieminen<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/82719 Vuõss-saakk 2019-10-28T21:08:46+02:00 Jussi Ylikoski jussi.ylikoski@oulu.fi <p>Saame-teemanumeron esipuhe</p> 2019-10-28T20:17:16+02:00 Copyright (c) 2019 Jussi Ylikoski https://journal.fi/pk/article/view/69139 Pohjoissaamen adnominaaliset demonstratiivipronominit nuorten radiokeskusteluissa 2019-10-29T09:50:59+02:00 Outi Guttorm outig@samiskhs.no <p>Tarkastelen tässä artikkelissa pohjoissaamen demonstratiivipronominien, erityisesti adnominaalisten pronominien <em>dát</em> ’tämä’ ja <em>diet</em> ’se (siinä)’ endoforista käyttöä nuorten puhekielessä. Tarkoituksenani on selvittää miten pronomineja käytetään ja mihin niillä viitataan nuorten radiokeskusteluissa, joissa viittaaminen näköpiirissä oleviin konkreettisiin tarkoitteisiin ei ole ensisijaista. Pohdin myös pronominien keskinäisiä eroja ja tehtäviä keskustelussa. Tutkimusaineisto on Norjan yleisradioyhtiö NRK:n saamenkielisistä nuortenohjelmista. Siinä endoforisina pronomineina esiintyvät <em>dat</em> ’se’, <em>diet</em> ’se (siinä) ja <em>dát</em> ’tämä’. Selkeästi yleisin anaforinen pronomini on <em>dat</em>. Radiokeskusteluissa <em>diet</em>-pronominilla viitataan erityisesti johonkin, josta on edellä kuultu. Sillä viitataan myös tarkoitteeseen, joka esiintyy toisessa yhteydessä, tai keskustelukumppanin mainitsemaan asiaan. <em>Dát</em>-pronomini puolestaan nostaa tarkoitteen erityiseen fokukseen. Se on myös yleisin kataforinen pronomini. Tutkimus täydentää ja tarkentaa kielioppien aiempia näkemyksiä pohjoissaamen demonstratiivien käytöstä ja merkityksestä.</p> 2019-10-28T20:21:40+02:00 Copyright (c) 2019 Outi Kaarina Guttorm https://journal.fi/pk/article/view/75742 Koltansaamen Näätämön murteen ja merisaamen välinen koodien sekoittuminen vuonna 1920 2019-10-29T09:50:33+02:00 Juutinen Markus markus.juutinen@oulu.fi <p>Tässä artikkelissa tutkin koltansaamen Näätämön murteen ja pohjoissaamen merisaamen murteen välistä koodien sekoittumista. Tutkimusaineistona käytän kahdelta kaksikieliseltä puhujalta vuonna 1920 Norjan Näätämössä kerättyjä folkloretekstejä. Aineiston kerääjän Eliel Lagercrantzin mukaan osa teksteistä on merisaamea ja osan kieltä hän kuvailee termillä koltansaamen ja merisaamen sekakieli.</p> <p>Tutkimuksessa selvisi, että tekstit sisältävät kolme erilaista rekisteriä: koltansaame, merisaame sekä rekisteri, jota kutsun koltansaame-merisaame -rekisteriksi. Kaksi ensimmäistä rekisteriä sisältävät lyhyitä koodinupotuksia toisesta kielestä. Koltansaame-merisaame -rekisteri sisältää sekä kielioppia että sanastoa molemmista kielistä. Kutsun tätä kongruentiksi leksikalisaatioksi. Koska kielet ovat lähisukukieliä ja jakavat sekä perussanaston että paljon yhteisiä kieliopillisia rakenteita, puhuja voi täyttää kielten yhteiset kieliopilliset rakenteet molempien kielten sanastolla. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että aineisto sisältää sekä äänteellisiä että kieliopillisia hybridimuotoja. Äänteelliset hybridimuodot sisältävät äänteellisiä piirteitä molemmista kielistä, kun taas kieliopillisissa hybridimuodoissa yhdestä kielestä peräisin olevaa sanaa on taivutettu toisen kielen mukaisesti.</p> 2019-10-28T20:41:54+02:00 Copyright (c) 2019 Juutinen Markus https://journal.fi/pk/article/view/77512 Perusteellista ja perusteltua perustietoa pohjoissaamen paikannimistä 2019-10-28T21:08:51+02:00 Taarna Valtonen taarna.valtonen@oulu.fi <p>Kirja-arvio teoksesta: Samuli Aikio 2017. Davvisámi báikenamat. Kárášjohka: ČálliidLágádus. 272 s. ISBN 978-82-8263-220-1.</p> 2019-10-28T20:53:43+02:00 Copyright (c) 2019 Taarna Valtonen