https://journal.fi/pk/issue/feed 2024-08-20T21:05:11+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p> https://journal.fi/pk/article/view/147420 2024-08-20T20:13:14+03:00 Katri Priiki

<p>Artikkelissa tarkastellaan kolmea lajirajat ylittävää persoonaviittauksen tapaa lemmikeistä kertovissa elämäkerrallisissa teksteissä. Teksteissä käytetään persoonapronominia he, monikon ensimmäisen persoonan muotoja sekä passiivia viittaamassa pariin tai joukkoon, joka koostuu ihmisestä ja toisenlajisesta. Tutkimus täydentää kuvaa persoonamuotojen käytöstä ja osallistuu keskusteluun ihmisen ja toisenlajisten suhteen kielentämisestä. Suomen kielenhuolto ei ole juuri ottanut kantaa lajirajat ylittäviin viittauksiin, joskin passiivi on määritelty ihmistarkoitteiseksi. Ainakin tässä aineistossa passiivilla ja monikollisilla persoonamuodoilla kielennetään toisenlajisia ihmisen tasavertaisina kumppaneina, saman kategorian jäseninä.</p> <p>Monikon ensimmäisen persoonan muodot viittaamassa kertojaan ja tämän lemmikkiin ovat teksteissä tavallisia. Niillä kielennetään tavallisesti kertojan ja toisenlajisen yhteistä toimintaa, mutta toisinaan, pariskunta- ja hoivapuheen tavoin, kuvataan toinen osallistuvana toimintaan, jonka tekee kertoja yksin. Toisenlajiseen viittaavaa passiivia käytetään aineistossa yleisemmin kuvaamassa toisenlajisen toimintaa, johon kertoja eläytyy, mutta myös kertojan ja lemmikin yhteistä toimintaa. Viittauksen kohde voi vaihtua liukuvasti. Lajirajat ylittävä he on aineistossa melko harvinainen mutta kuitenkin toistuva tapa kielentää ihminen ja toisenlajinen yhdessä toimivaksi pariksi.</p>

2024-08-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/147421 2024-08-20T20:27:03+03:00 Anniina Kämäräinen Eija Kärnä Panu Olli Lotta Romppanen Anni Kilpiä Katja Dindar Kaisa Pihlainen Calkin Suero Montero

<p>Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan vuorovaikutustilanteita, joissa yksi autismikirjon oppilas ja kaksi luokkatoveria suunnittelevat ja kirjoittavat yhdessä fiktiivisen tarinan. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kuvailevan analyysin avulla kokonaiskuvaa yhteisen tarinan muodostumisen prosessista ja kunkin oppilaan osallistumisen määrästä ja muodoista. Tutkimusaineisto koostuu videotallenteista, jotka nauhoitettiin viidellä suomen kielen oppitunnilla kevään ja syksyn 2020 aikana. 4.–5.-luokkalaiset oppilaat ensin suunnittelivat tarinan yhteiselle paperille ja sitten kirjoittivat tarinan jaetussa tiedostossa kannettavilla tietokoneilla. Videoaineistoa analysoitiin sisällönerittelyä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Määrällinen tarkastelu osoitti, että oppilaiden kielellinen osallistuminen vaihteli; esimerkiksi autismikirjon oppilaalla oli enemmän puheenvuoroja hänen toimiessaan kirjurina verrattuna tilanteisiin, joissa luokkatoveri toimi kirjurina. Direktiivien tarkastelu osoitti oppilaiden ohjaavan yhteistä tarinankerrontaa tehtävän tekemiseen tai tarinan sisältöön kohdistuvien ehdotusten avulla. Kannettavien tietokoneiden mukaantulon myötä direktiivit muuttuivat pitkälti kehotuksiksi, jopa käskyiksi, joiden avulla ohjattiin luokkatoverin toimintaa. Tutkimustulokset korostavat annettujen roolien vaihtelun sekä kaikkien oppilaiden vahvuuksien ja työskentely-ympäristötekijöiden huomioimisen tärkeyttä ryhmätyötilanteissa inklusiivisissa luokissa.</p>

2024-08-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/147422 2024-08-20T20:58:34+03:00 Mari Honko 2024-08-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024