https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2019-07-17T15:59:54+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Leila Kääntä ja Tommi Nieminen<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/82858 Pääkirjoitus: Kieli ja kommunikaatio yhteiskunnan arvojen ilmentäjänä 2019-06-10T15:10:43+03:00 Soile Loukusa soile.loukusa@oulu.fi 2019-06-10T16:41:46+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/69722 Esimiehen ja työntekijän vuorovaikutussuhde – heijastumia muuttuvaan työelämään 2019-07-17T15:59:25+03:00 Riitta Forsten-Astikainen riitta.forsten-astikainen@oulu.fi Susanna Kultalahti susanna.kultalahti@univaasa.fi <p>Työelämässä meneillään oleva murros edellyttää ihmisiltä yhä enemmän vuorovaikutustaitoja; työt pirstaloituvat (silpputyö) ja siirtyvät verkostoihin, digitalisoituminen, monimuotoistuminen monikulttuurisuuden ja uusien työntekijäsukupolvien myötä ja entinen osaaminen kohtaavat huomattavia muutospaineita. Erityisesti esimiehillä on merkittävä rooli, ja heidän vuorovaikutuskyvykkyytensä on avaintekijä muutoksissa, arjen sujumisessa, tuottavuuden ja työmotivaation ylläpidossa sekä työyhteisön työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittymisessä.<br>Artikkelissa tutkitaan eri työntekijäryhmien kokemuksia vuorovaikutussuhteesta esimiehen kanssa sekä suhteen vaikutuksia työn imuun, yksilön ja yksikön osaamiseen ja yksikön suoriutumiseen sekä joustavuuteen. Tutkimuksen perustana on LMX-teoriaan pohjautuva käsitys esimiehen ja alaisen välisestä suhteesta. Aineisto on kerätty 4500 vastaajalta 93 pk-yrityksestä eri toimialoilta Suomessa ja analysoitu kvantitatiivisesti. Tutkimus liittyy Vaasan yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston 2015-2016 toteuttamaan HERMES-projektiin.<br>Tutkimuksen keskeisin havainto liittyy työsuhteen tyyppiin ja työntekijän kokemukseen vuorovaikutuksen tasosta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät arvioivat vuorovaikutuksen esimiehen kanssa parhaimmaksi verrattuna vakituisessa ja vuokratyösuhteessa oleviin. Löydös on yllättävä, ja kertoo vuorovaikutussuhteen merkityksellisyydestä ja uniikista kokemisesta. Vuorovaikutussuhteet erosivat myös sukupuolen ja esimiesaseman suhteen ja työntekijän asema vaikutti vuorovaikutussuhteen kokemisessa.</p> 2019-06-10T16:41:46+03:00 Copyright (c) 2019 Riitta Forsten-Astikainen, Susanna Kultalahti https://journal.fi/pk/article/view/70130 Eksistentiaalinen rationaalisuus ja moniäänisyyden hallinta yritysten verkkosivujen visio-, missio- ja strategiateksteissä 2019-07-17T15:57:55+03:00 Tomi Visakko tomi.visakko@helsinki.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan eksistentiaaliseksi rationaalisuudeksi kutsuttua semioottista prosessia yritysten verkkosivujen visio-, missio- ja strategiateksteissä. Tavoitteena on ymmärtää, miten teksteissä määritellään julkisesti yrityksen identiteettiä, pyrkimyksiä ja sosiaalisia suhteita. Erityisesti huomion kohteena on se, miten tässä prosessissa hyödynnetään eksplikoitua moniäänisyyttä eli miten teksti mallintaa suhdettaan toisiin ääniin. Analyysi kohdistuu sellaisiin metadiskursiivisiin signaaleihin, joilla osoitetaan diskursiivisten ainesten lähteitä ja keskinäisiä suhteita. Tutkimuksessa on käyty 131 tekstistä läpi joukko intertekstuaalisia suhteita kuvaavia tai presupponoivia morfosyntaktisia rakenteita (puhetta tai ajatusta esittävät että-lauseet ja referatiivirakenteet, lainausmerkit, mukaan- ja mielestä-postpositiolausekkeet, kieltolauseet, kysymyslauseet) ja analysoitu niiden käyttöä erilaisissa tekstuaalisissa rakenteissa. Tyypillisiä moniäänisyyden hallinnan muotoja ovat traditionaalisten ja auktoritatiivisten äänten välittäminen, eri äänten metalingvistinen reflektio ja yhteensovittaminen, yrityksen kannalta positiivisten äänten tarjoaminen rekontekstualisoitaviksi sekä negatiivisten äänten kumoaminen tai neutralisoiminen.</p> 2019-06-10T16:41:46+03:00 Copyright (c) 2019 Tomi Visakko https://journal.fi/pk/article/view/69809 Kognitionsverb i sverigesvenska och finlandssvenska handledningssamtal 2019-07-17T15:58:55+03:00 Marie Nelson marie.nelson@su.se Sofie Henricson sofie.henricson@abo.fi <p>Tässä artikkelissa tutkimme ruotsinruotsalaisten ja suomenruotsalaisten ohjaajien ja opiskelijoiden ohjaustapaamisissa käyttämiä mentaalisia verbejä. Aineisto koostuu molemmissa maissa nauhoitetuista ruotsinkielisistä aine- ja kirjoittamisohjaustapaamisista. Kvantitatiivisen ja kontrastiivisen tutkimuksen tulokset osoittavat mentaalisten verbien määrän ja osuuden olevan korkeampi ruotsinruotsalaisessa aineistossa. Molemmissa aineistoissa ohjaajat käyttävät mentaalisia verbejä opiskelijoita useammin. Suomenruotsalaiset opiskelijat käyttävät kuitenkin ruotsinruotsalaisia opiskelijoita enemmän mentaalisia verbejä. Eri semanttisten kenttien ja yksittäisten verbien esiintymät vaihtelevat hieman aineistojen välillä. </p> 2019-06-10T16:41:46+03:00 Copyright (c) 2019 Marie Nelson, Sofie Henricson https://journal.fi/pk/article/view/74506 Suomen kielen käyttämisen ja oppimisen mahdollisuudet ammatillisen oppilaitoksen rakennusalan vuorovaikutustilanteissa 2019-07-17T15:57:26+03:00 Niina Lilja niina.lilja@tuni.fi Terhi Tapaninen terhi.tapaninen@takk.fi <p>Viime vuosina työelämään osallistumisen merkitystä kotoutumisessa on korostettu yhä enemmän. Erityisesti aikuiset maahanmuuttajat halutaan integroida työelämään mahdollisimman nopeasti paitsi taloudellisista syistä myös siksi, että maahanmuuttajien mukanaan tuoma tietotaito saataisiin käyttöön. Yhtenä tehokkaana tapana integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille on pidetty kielenopetuksen yhdistämistä ammatilliseen opetukseen. Aikuisten kotoutumiskoulutukseen onkin kehitetty uudet toteutusmallit, joissa painotetaan ammatillista kielitaitoa ja koulutuksen työelämärelevanssia. Uudet toteutusmallit tuovat kotoutumiskoulutukseen haasteita, koska tutkittua tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri ammateissa ja työtehtävissä tarvitaan, on olemassa vasta vähän. Erityisesti suorittavan työn työtehtävien kielikäytänteiden tutkimus on vähäistä niin meillä Suomessa kuin kansainvälisestikin.<br>Tarkastelemme tässä artikkelissa rakennusalan työtehtävien kielikäytänteitä ammatillisen kotoutumiskoulutuksen työtilanteissa. Aineisto on kerätty video- ja ääninauhoittamalla rakennusalan työtilanteita yhden viikon ajan. Analyysimenetelmänä on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Analyysi osoittaa, että rakennusalan vuorovaikutustilanteissa kielen käyttö on hyvin kiinteässä yhteydessä tilanteen materiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Tilanteissa korostuu ohjaileva toiminta: tarvitaan taitoa ohjeistaa työtovereita ja pyytää heiltä työkaluja tai apua, ja tässä myös ammattialan erikoissanaston osaaminen on tärkeää.</p> 2019-06-10T16:41:46+03:00 Copyright (c) 2019 Niina Lilja https://journal.fi/pk/article/view/69132 "Saako mustan tussin?" Oppilaiden pyynnöt venäjänkielisessä CLIL-alkuopetuksessa 2019-07-17T15:59:54+03:00 Maarit Kaunisto maarit.kaunisto@helsinki.fi <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan oppilaiden pyyntöjä venäjänkielisessä CLIL-alkuopetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu kahden vuoden aikana videonauhoitetuista aidoista vuorovaikutustilanteista. Pyyntöjä tarkastellaan keskustelunanalyyttisesti vieruspareina, joissa etujäsen muodostuu yleensä oppilaan tuottamasta pyynnöstä ja jälkijäsen pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sosiokulttuurisen ja tilanteisen oppimisen teorioiden pohjalta oletuksena on, että oppilaat sosiaalistuvat oman yhteisönsä toimintaan kahden alkuopetusvuoden aikana toimimalla yhdessä ja osallistumalla vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisoppijoiden kanssa. Jo ensimmäisen vuoden keväällä oppilaiden aloittamat pyynnöt muuttuvat lähes täysin venäjänkielisiksi johtuen todennäköisesti yhteisesti solmitun kielisopimuksen sisäistämisestä. Kielisopimuksella tarkoitetaan sitä, että oppilaiden edellytettiin ilmaisevan pyyntönsä kohdekielellä, venäjäksi (second language, L2). Kahden vuoden aikana oppilaat kehittyvät myös pyyntöjen rakenteellisessa muotoilemisessa käyttäen apunaan opettajan tarjoamia malleja ja rakennekehyksiä. Tutkimus osoittaa, että vuorovaikutustilanteissa voidaan omaksua sisällön ohessa myös kohdekielen rakenteita, sanastoa ja kielenkäyttöä sekä kielisopimuksen avulla ohjata oppilaiden toimijuutta kielen oppimisen näkökulmasta oikeaan suuntaan.</p> 2019-06-10T16:41:46+03:00 Copyright (c) 2019 Maarit Elina Kaunisto https://journal.fi/pk/article/view/69817 Lapseen ja lähiympäristöön liittyvien taustatekijöiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä 2019-07-17T15:58:25+03:00 Amanda Tilvis toimitus@puhejakieli.fi Leila Paavola-Ruotsalainen leila.paavola-ruotsalainen@oulu.fi <p>Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä sanastollisiin taitoihin 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä tervettä ja täysiaikaisena syntynyttä lasta (16 poikaa ja 21 tyttöä). Tulosten mukaan sukupuoli oli yhteydessä ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä sekä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli negatiivisesti yhteydessä sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, muttei vielä 24 kuukauden iässä. Lapsilla, joilla oli vähintään yksi sisarus, oli heikompi pistemäärä ymmärtävän sanaston mittauksessa 30 kuukauden iässä kuin perheen ainokaisilla. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä ymmärtävän sanaston tasoon 24 kuukauden iässä. Esikoisuus ei ollut yhteydessä sanaston kehitykseen, eikä myöskään vanhempien koulutustaso. Aihetta on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla, sillä käytännön puheterapiatyössä tarvitaan tietoa piirteistä, jotka lisäävät riskiä kielellisille vaikeuksille.</p> 2019-06-10T16:41:46+03:00 Copyright (c) 2019 Amanda Tilvis, Leila Paavola-Ruotsalainen