https://journal.fi/pk/issue/feed 2024-03-20T17:59:33+02:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p> https://journal.fi/pk/article/view/144388 2024-03-20T17:17:11+02:00 Jonne Posti Samuli Koponen Jarkko Hautala Riikka Heikkilä Jukka Mäkisalo

<p>Tämän tutkimuksen tavoitteena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin avulla selvittää, millaiset interventiot parantavat nopean sarjallisen nimeämisen (RAN) taitoa lapsilla ja nuorilla. Kuudessa tietokannassa tehdyn systemaattisen tietohaun sekä manuaalisen täydentävän haun tuloksena katsaukseen sisällytettiin 20 satunnaistettua tai kvasikokeellista interventiotutkimusta, joissa nopeaa sarjallista nimeämistä oli mitattu ennen interventiota ja sen jälkeen. Niissä 11 tutkimuksessa, joissa intervention efektikoko oli keskisuuri tai suurempi, harjoiteltiin esimerkiksi sarjallista nimeämistä, lukemista, fonologisia taitoja, primitiivirefleksejä vähentävää liikeharjoittelua sekä ajallisesti vaihtuvien visuaalisten ärsykkeiden tunnistamista. RAN-taitoa harjaannuttavaa interventiotutkimusta on tehty verrattain vähän, mutta saatu näyttö osoittaa, että nopea sarjallinen nimeäminen ei ole ihmisen pysyvä ominaisuus vaan kehitettävissä oleva taito. Toinen tärkeä havainto oli, että RAN-taitoon voidaan vaikuttaa hyvin erilaisilla menetelmillä. Tarvitaan jatkotutkimusta siitä, millaiset interventiot tai niiden yhdistelmät kehittävät RAN-taitoa kaikkein parhaiten.</p>

2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/144389 2024-03-20T17:29:22+02:00 Mari Honko Reeta Neittaanmäki

<p>Tutkimuksessa tarkastellaan koulutettujen kielitaidon arvioijien arviointivarmuutta ja sen vaikutusta arvioinnin laatuun aikuisten suomenoppijoiden puhumisen taidon testiarvioinnissa. Aineisto koostuu 12 059 tehtäväkohtaisesta puhumisen taitotasoarviosta ja arvioinnin aikana tehdyistä muistiinpanoista sekä kyselytiedosta. Analyysimetodeina käytetään laadullista sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä sekä tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella arvioijat olivat pääsääntöisesti varmoja antamistaan puhumisen taitotasoarvioista mutta jäivät silti ainakin satunnaisesti epävarmaksi arvioistaan. Kun epävarmuutta esiintyi, se kohdistui tyypillisesti tietyn suorittajan tehtäväkokonaisuudessa vain yhteen tehtäväkohtaiseen arvioon. Arvioijat nimesivät epävarmuudelle useita syitä. Arviointikokemuksen pituus vuosina ei ollut yhteydessä arviointivarmuuteen. Epävarmuuden määrä vaihteli arvioinnin eri vaiheissa siten, että epävarmuus oli suurinta arvioinnin alussa ja lisääntyi myös toisen arvioijan aiemmin arvioitujen suoritusten saapuessa kaksoisarviointiin. Epävarmuuden kohdentuminen oli pitkälti yksilöllistä, sillä kaksoisarvioiduissa suorituksissa arvioijien epävarmuus kohdistui pääosin eri puhujien suorituksiin. Koettu epävarmuus ei vaikuttanut arvioinnin laatuun eli sen johdonmukaisuuteen tai ankaruuteen/lempeyteen. Arvioinnin laatutekijöistä ja riittävästä arviointivarmuudesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää, jotta epävarmuus ei kuormita arvioijia liikaa ja jotta arvioinnin luotettavuus säilyy.</p>

2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/144390 2024-03-20T17:43:32+02:00 Anna-Kaisa Jokipohja

<p>Artikkelissa tarkastellaan pitkittäisesti multimodaalista keskustelunanalyysiä hyödyntäen suomen kielen oppimista aikuisille maahanmuuttajille suunnatun kokkaus- ja viljelyhankkeen vuorovaikutustilanteissa. Analyysin kohteena on suomea toisena kielenään käyttävän fokusosallistujan ohjaama oppimisprojekti 15 kuukauden aikana. Tutkimus osoittaa, että kielenkäyttö ja oppiminen nivoutuvat tiiviisti kokkaus- ja viljelytoimintaan ja oppimisen hetket nousevat toisen kielen käyttäjän aloitteesta. Pitkittäinen näkökulma valottaa oppimisen vaiheita ja näyttää, miten oppimisprojektissa vaihtelevat selkeät ja hienovaraisemmat oppimishetket. Ajan kuluessa fokusosallistujan oppimiskeinot monipuolistuvat ja kielellinen käyttörepertuaari laajenee. Fokusosallistujan toiminnassa näkyy kehittyvä vuorovaikutuskompetenssi, sillä ilmaisu täsmällistyy ja kielenkäyttö itsenäistyy. Tutkimus täydentää aikaisempaa keskustelunanalyyttistä tutkimusta näyttämällä, miten kielen oppiminen tapahtuu pitkittäisesti osana käytännöllistä vapaa-ajan toimintaa.</p>

2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/144391 2024-03-20T17:50:59+02:00 Joonas Vakkilainen Michael O'Dell 2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024