https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2020-08-19T12:26:44+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Joonas Råman, ja Laura Kanto<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/97218 Kevät 2020 - koronaviruspandemian vaikutukset kommunikointi- ja työskentelytapoihin 2020-07-28T16:06:30+03:00 Soile Loukusa soile.loukusa@oulu.fi <p>Pääkirjoitus</p> 2020-07-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/97219 Uudet toimittajat esittäytyvät 2020-07-28T16:11:19+03:00 Laura Kanto toimitus@puhejakieli.fi Joonas Råman toimitus@puhejakieli.fi <p>Lehden uusien toimittajien esittely</p> 2020-07-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/97220 Opiskelijoiden oma-aloitteiset selityspyynnöt ja niiden käsittely - neuvottelua luokkahuoneen episteemisistä oikeuksista ja velvollisuuksista 2020-08-19T12:26:44+03:00 Saija Merke saija.merke@abo.fi Pilvi Heinonen pilvi.heinonen@haaga-helia.fi Ulla Karvonen ulla.r.karvonen@helsinki.fi <p>Tutkimus käsittelee opiskelijoiden selityspyyntöjä sekä pyyntöjen yhteydessä esitettyjä selontekoja. Tutkimuksessa vertaillaan selityssekvenssejä kolmesta eri oppimiskontekstista, joista kaksi on yliopistokursseja ja yksi yläkoulun luokkahuonetilanne. Tutkimuksen metodi on etnometodologinen keskustelunanalyysi. Analyysin perustana on selityssekvenssi, joka esitetään toiminnallisena ja tiedollisena kokonaisuutena. Aineistossa selityspyyntöä käsitellään pääosin odotuksenmukaisena ja oikeutettuna toimintana ainakin silloin, kun pyyntö palvelee senhetkistä kokonaistoimintaa ja toiminnan päämäärää. Fokuksessa ovat selityspyynnöt, joiden muotoiluun liittyy perusteluja ja täsmennyksiä tai joita joko pyytäjä tai pyynnön vastaanottaja käsittelevät epäodotuksenmukaisina suhteessa vuorovaikutustilanteen normiodotuksiin. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että selityspyyntöihin liittyvät selonteot kertovat osallistujien tarpeesta neuvotella selityspyyntöihin ja selitystoimintaan liittyvästä episteemisestä ja moraalisesta ulottuvuudesta. Osallistujat osoittavat selityspyyntöihin liittyvillä selonteoilla, että selityspyynnöille ja selityksille tarvitaan kontekstikohtainen legitimiteetti, joka tukee selityspyynnön onnistumista tai joissain tapauksissa sanktioi pyynnön.<br><br></p> 2020-07-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/97221 Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle 2020-08-19T12:26:40+03:00 Anne-Maria Laukkanen anne-maria.laukkanen@tuni.fi Teija Waaramaa teija.waaramaa@tuni.fi <p>Puhekorkeus on sekä yksilöllinen ja tilannekohtainen että myös sosiaalinen muuttuja. Eri maissa on viimeisen sadan vuoden aikana raportoitu naisten puhekorkeuden laskua. Puhekorkeuden muutoksen oletetaan heijastelevan yhteiskunnallisia muutoksia. Keskimääräistä puhekorkeutta mitataan usein perustaajuuden keskiarvolla ja mediaanilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten perustaajuuden (fo) keskiarvoa ja mediaania 160-sanaisessa, noin minuutin mittaisessa neutraalissa tekstiluennassa, joka on äänitetty 1990- ja 2010-luvuilla. Tutkimuksen aineisto on peräisin Tampereen yliopiston Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion äänitearkistosta. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 136 (N) 20–25-vuotiasta naista, joilla ei ollut tiedossa ääntöelimistön tai kuulon sairauksia, ja joiden ääni oli kuulonvaraisesti arvioituna normaali. Näytteet oli taltioitu vaimennetussa äänitysstudiossa digitaalisesti mittamikrofonia käyttäen, ja ne analysoitiin Praat-ohjelmalla. Perustaajuuden keskiarvo näyttää nousseen aiemmasta 195,7 Hz:stä 210,6 Hz:iin ja mediaani 190,9 Hz:stä 203,2 Hz:iin. Muutokset ovat tilastollisesti merkitseviä (Studentin t-testi, p = &lt; 0,001 molemmissa). Vieraiden kielten ja globaalin viihdekulttuurin vaikutus voinee osaltaan selittää muutosta.</p> 2020-07-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/97222 Teoriaa vuorovaikutuksesta, kasvoista ja sosiaalisista suhteista 2020-07-28T16:35:12+03:00 Melisa Stevanovic melisa.stevanovic@helsinki.fi <p>Kirja-arvio teoksesta: Robert B. Arundale (2020). Communicating and relating: Constituting face in everyday interacting. New York: Oxford University Press. 496 s. ISBN 9780190210199.</p> 2020-07-29T00:00:00+03:00 Copyright (c)