https://journal.fi/pk/issue/feed 2024-06-20T20:04:24+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p> https://journal.fi/pk/article/view/146484 2024-06-17T20:56:38+03:00 Mari Honko Laura Kanto Antti Saloranta Mari Wiklund 2024-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/146487 2024-06-17T21:17:07+03:00 Liisa Tiittula

<p><strong>Kirja-arvio</strong></p> <p>Johanna Isosävi 2023. Miten tutkia kohteliaisuutta?<br>Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta<br>kohteliaisuudesta. Tietolipas 284. Helsinki:<br>Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 314 sivua. ISBN<br>978-951-858-852-1</p>

2024-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/146485 2024-06-17T21:01:12+03:00 Johanna Kalja-Voima

<p>Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten keskustelua tieteestä Suomi24-keskustelupalstalla ja siten avataan kansalaisten yleistä näkemystä tieteestä. Tutkimuskysymykseni on: Mitä keskustelut kertovat kansalaisten tiedenäkemyksestä ja sen merkityksestä yhteiskunnassa? Tutkimusmenetelmänä on korpusavusteinen diskurssintutkimus ja tilastollisena menetelmänä kollokaatioanalyysi. Aineistona on osakorpus, joka on kerätty Suomi24-korpuksen keskusteluista vuosilta 2001–2017 ja jossa on hakusanana ollut yhdistämätön tiede-perussana ja yhdyssanat, joiden edusosa on tiede. Tulokset osoittavat, että tieteeseen liittyy neljä diskurssivihjettä: 1) tiede, yhteiskunta, tieteenalat ja uskomusjärjestelmät, 2) tiede on tekemistä, 3) tiede on selittämistä sekä 4) oikeaa ja objektiivista tiedettä. Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, mutta tuottavat myös uutta tietoa siitä, miten kansalaiset tieteestä keskustelevat.</p> <p> </p> <p>Toimituksen huomio: <em>Sähköiseen versioon korjattu kollokaattien merkintätätavat</em> </p>

2024-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/pk/article/view/146486 2024-06-17T21:08:13+03:00 Melisa Stevanovic Henri Nevalainen Minna Leinonen Annika Valtonen Elina Weiste

<p>Monilla arjen ja työelämän ongelmallisilla vuorovaikutustilanteilla on taipumusta toistua. Tässä artikkelissa tutkitaan keskustelunanalyysin menetelmin vuorovaikutustilanteita, joissa henkilö kertoo kokemistaan toistuvista vuorovaikutuksen ongelmatilanteista jollekin muulle osapuolelle. Tarkastelemme puhujan keinoja kuvata vuorovaikutuksen yksityiskohtaisia ilmiöitä, kuten sanavalintoja ja prosodiaa, kiinnittäen näissä tilanteissa huomiota erityisesti vuorovaikutuskumppanien tapaan vastata kerrontaan. Analyysi osoittaa, kuinka arkisissa kokemusten jakamiseen suuntautuvissa tarinankerrontatilanteissa kertoja voi fokusoida vuorovaikutuksen yksityiskohtiin ilman että häntä asetetaan selontekovelvolliseksi koskien kuvattujen yksityiskohtien toistuvuutta laajemmassa samantyyppisten tilanteiden sarjassa. Tilanne on toinen työpaikan kehityskeskusteluissa, joissa kertojaa voidaan kohdella selontekovelvollisena vuorovaikutuksen yksityiskohtia koskevien väitteidensä osalta. Kerronnan fokusoiminen yksityiskohtiin voi myös johtaa kuulijaa tulkitsemaan kerrontaa arkikeskustelun kehyksessä, mikä lisäksi vie huomiota pois tapausten toistuvuudesta. Tulokset tarjoavat yhden selityksen sille, miksi monet ongelmalliset vuorovaikutusilmiöt voivat jatkua ilman että niihin puututaan ja että niiden vakavuus ymmärretään.</p>

2024-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024