https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2022-05-30T09:29:29+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Joonas Råman<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/119695 Tieteellinen kirjoittaminen oppimisprosessina 2022-05-29T20:26:15+03:00 Linda Nurmi linda.nurmi@helsinki.fi <p>Kirja-arvio teoksesta:</p> <p>Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä.<br>Toimittanut Heli Katajamäki.<br>Vakki ry. Vaasa 2020. 193 sivua.<br>ISBN 978-952-68538-7-1 (nid.)<br>ISBN 978-952-68538-8-8 (PDF)</p> 2022-05-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/pk/article/view/119690 Pääkirjoitus: Avoimen tieteen eri puolet 2022-05-29T19:46:30+03:00 Mari Wiklund mari.wiklund@helsinki.fi Mari Honko mari.h.honko@jyu.fi Laura Kanto laura.m.k.kanto@jyu.fi Joonas Råman joonas.raman@oulu.fi <p>Pääkirjoitus</p> 2022-05-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/pk/article/view/119696 Erratum 2022-05-29T20:29:00+03:00 Puhe ja kieli -lehden toimitus toimitus@puhejakieli.fi 2022-05-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/pk/article/view/119691 Nuorten suomalaisten miesten luennan perustaajuus 1990- ja 2010-luvuilla 2022-05-29T19:51:35+03:00 Anne-Maria Laukkanen anne-maria.laukkanen@tuni.fi Teija Waaramaa teija.waaramaa@tuni.fi <p>Puhekorkeus vaihtelee yksilön, tilanteen ja kulttuurin mukaan. Puhekorkeudessa tapahtuvat muutokset eri aikakausina saattavat heijastaa kulttuurin muutoksia. Koska puheen sisältö ja puhetilanne vaikuttavat puhekorkeuteen, on neutraalin tekstiluennan perustaajuuskeskiarvoa käytetty väljästi puhujan totunnaisen neutraalin puhekorkeuden estimaattina. Viimeaikaisessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuorten suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten luennan perustaajuus on merkitsevästi noussut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tämä tutkimus keskittyy miehiin.</p> <p>Valitsimme Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion studioäänitearkistosta satunnaisesti 40–60 sekunnin mittaisen luentanäytteen 95:ltä mieheltä (ikä Md 24v, VV 19-30 v) 1990-luvulta ja 2010-luvulta. Miehillä ei ollut tiedossa olevia äänen tai kuulon häiriöitä, ja heidän äänensä arvioitiin kuunteluanalyysillä normaaliksi. Näytteiden perustaajuusanalyysi suoritettiin Praat-ohjelmalla.</p> <p>Miesten perustaajuus oli 1990-luvulla keskimäärin 108 Hz (KH 16,9 Hz) ja 2010-luvulla 111 Hz (KH 12,8 Hz). Näytekohtainen perustaajuuden keskihajonta oli keskimäärin 2,7 psa (KH 0,68 psa) ja 2,9 psa (KH 0,78 psa). Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (riippumattomien muuttujien Studentin t-testi, p &gt; 0,05). Tulosten perusteella miesten puhekorkeudessa ei näytä tapahtuneen merkitsevää muutosta tutkitulla aikavälillä.</p> 2022-05-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/pk/article/view/119692 Koulutustaustan ja lähtötaitotason merkitys suomen kielen oppimiselle kotoutumiskoulutuksessa 2022-05-29T20:03:53+03:00 Tanja Seppälä tanja.e.seppala@jyu.fi <p>Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisen suomen kielen taidon opiskelijat saavuttavat kotoutumiskoulutuksessa. Lisäksi analysoin, miten koulutustausta ja suomen kielen lähtötaitotaso ovat yhteydessä kielenoppimiseen. Aineisto on kerätty pääasiassa haastattelemalla 33:a osallistujaa ja poimimalla heistä tietoja Koulutusportti-rekisteristä. Metodeina ovat kuvaileva tilastollinen analyysi sekä khiin neliö -testi ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen analyysi, joiden tuloksia täydennän tiedoilla yksittäisistä opiskelijoista.</p> <p>Tutkimustulokset vastaavat aiempia selvityksiä: kotoutumiskoulutuksen aikana vain osa opiskelijoista saavutti kotoutumislaissa asetetun kielitaitotavoitteen B1.1. Tässä tutkimuksessa kirjoittaminen oli arvioiduista neljästä osa-alueesta haastavin. Osallistujien koulutustausta on yhteydessä saavutettuihin taitotasoihin, sillä peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden oppimistulokset olivat matalampia kuin korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulokset. Kymmenen osallistujaa osasi suomea ennen koulutusta, ja heidän lähtökielitaitonsa ennusti saavutettuja suullisia kielitaitotasoja.</p> <p>Tuloksilla on merkitystä kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle ja arvioinnille. Ne tukevat sitä, että opetuksen organisoimisessa ja arvioimisessa on tärkeää huomioida koulutustaustan vaikutus oppimiseen. Lisäksi koulutuksen onnistumista ei pitäisi arvioida epärealistisen tavoitetason saavuttamisen näkökulmasta. Koulutusportti rekisteriä käytettäessä tulee puolestaan ottaa huomioon, että usean osallistujan osalta haastattelulla saadut koulutustaustatiedot erosivat rekisteritiedoista.</p> 2022-05-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/pk/article/view/119693 Autismikirjon oppilaan vuorovaikutus opettajan ja kasvatuskoiran kanssa: Aloitteet, katse ja puheen määrä 2022-05-29T20:12:05+03:00 Iris Vainio iris.vainio@helsinki.fi Jaakko Hilppö toimitus@puhejakieli.fi Henri Pesonen toimitus@puhejakieli.fi Elina Kontu toimitus@puhejakieli.fi <p>Tässä tutkimuksessa tarkastellaan koira-avusteiseen opetukseen liittyvien tilanteiden merkityksellisyyttä yhden autismikirjon oppilaan, Gabrielin, vuorovaikutukseen osallistumisen näkökulmasta. Tutkimusmateriaalina käytettiin pienluokassa kuvattua videoaineistoa. Vuorovaikutusanalyysin keinoin aineistosta analysoitiin Gabrielin vuorovaikutusaloitteita, katseita ja sanamääriä ja näiden suhteellisia eroja kolmen tilannetyypin välillä: 1) kasvatuskoiran kanssa, 2) opettajan kanssa kasvatuskoiran ollessa läsnä ja 3) opettajan kanssa kasvatuskoiran ollessa poissa. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että koiran läsnäolo lisäsi oppilaan aktiivista osallistumista vuorovaikutukseen. Aloitteiden osalta Gabriel oli suhteellisesti aloitteellisin vuorovaikuttaessaan kahdestaan opettajan kanssa, mutta hänen aloitteissaan oli laadullisia eroja tilanteiden välillä. Lisäksi havaittiin, että koiran ollessa läsnä Gabriel jatkoi usein opettajan aloittamaa keskustelua viemällä sitä uuteen suuntaan. Koiran ollessa paikalla Gabriel kohdisti useammin katseensa vuorovaikutuskumppaniinsa. Gabriel katsoi erityisesti koiraa useammin sekä pidempiä aikoja osana vuorovaikutusta. Vähiten ja ainoastaan lyhyitä katseita ilmeni Gabrielin ollessa vuorovaikutuksessa pelkästään opettajan kanssa. Sanamäärä oli vähäisin niissä tilanteissa, joissa Gabriel vuorovaikutti kahdestaan koiran kanssa, mutta korkein niissä tilanteissa, joissa Gabriel vuorovaikutti opettajan kanssa koiran ollessa paikalla. Tutkimus lisää ymmärrystä koira avusteisen opetuksen merkityksestä autismikirjon oppilaan vuorovaikutukseen osallistumisesta ja sen tukemisesta.</p> 2022-05-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/pk/article/view/119694 Jaetut empaattiset tunteet kirjallisuuspiirissä 2022-05-29T20:19:51+03:00 Liisa Voutilainen liisa.voutilainen@helsinki.fi <p>Kaunokirjallisuuden lukeminen on liitetty empatiakykyyn. Tässä artikkelissa kysyn, miten kirjallisuuden herättämät empaattiset tunteet ilmenevät kirjallisuuden sosiaalisessa vastaanotossa. Tutkimuksen aineistona on yhteisöllisessä asuinkorttelissa järjestetyn kirjallisuuspiirin kokoontumisten (4) videonauhoitukset ja menetelmänä keskustelunanalyysi. Kuvaan kolmea vuorovaikutuksellista keinoa, jolla kirjan henkilöihin kohdistuvaa empatiaa jaetaan ryhmässä: piiriläisten kannanottoja, kirjallisuuspiirin vetäjän ymmärrysehdokkaita sekä topikaalisia siirtymiä kirjan ulkopuoliseen maailmaan. Tutkimus ehdottaa, että yksilön tunteiden tavoin myös empatiaa voidaan ilmaista ja jakaa kollektiivisesti. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmassa tutkimuksessa kuvattua kirjallisuuspiirin keskustelujen institutionaalista luonnetta toisaalta analyyttisen puheen ja toisaalta oman lukukokemuksen ja kirjan ulkopuolisen maailman kuvailun vaihteluna.</p> 2022-05-29T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022