https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2018-07-18T12:09:38+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Leila Kääntä ja Tommi Nieminen<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/71072 Päätoimittajalta: Yhteiskunnalliset muutokset haastavat myös kielentutkimuksen tekijöitä 2018-06-12T11:31:19+03:00 Soile Loukusa toimitus@puhejakieli.fi <p>Päätoimittajalta</p> 2018-06-12T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/65488 Homot ja heterot Suomi24:ssä: analyysi digitaalisista diskursseista 2018-07-18T12:09:38+03:00 Jarmo Harri Jantunen jarmo.jantunen@jyu.fi <p>Artikkelissani tarkastelen Suomi24-keskustelupalstan homouteen ja heterouteen liittyviä toistuvia diskursseja. Analyysi on toteutettu korpusavusteisena diskurssintutkimuksena (CADS), jossa suureen dataan perustuva tilastollinen avainsana-analyysi nostaa esiin suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisesti jaetut diskurssit. Tulokset yhtäältä tukevat aiempia media-analyyseissä tehtyjä havaintoja voimakkaista affekteista ja vihapuheesta sekä homoseksuaalisuuden politisoitumisesta ja uskonnollistumisesta. Toisaalta se myös paljastaa homodiskurssien henkilöitymisen tai liittymisen tiettyihin henkilöryhmiin ja paikkoihin. Heterodiskurssit puolestaan eroavat selvästi homodiskursseista: niille on tyypillistä sekä rationaalinen että tunnepohjainen suuntautumiseen, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä keskustelu ja omien halujen ja seksuaalisuuden itserepresentointi.</p> 2018-06-12T11:06:09+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/65950 Tyypillisesti kehittyneiden lasten ja lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, suoriutuminen Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI) -kerrontatestissä 2018-07-18T12:09:28+03:00 Leena Mäkinen leena.makinen@oulu.fi Soile Loukusa soile.loukusa@oulu.fi Sari Kunnari sari.kunnari@oulu.fi <p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 4–8-vuotiaiden (N = 171) tyypillisesti kehittyneiden lasten suoriutumista Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI) -kerrontatestissä. Lisäksi tutkittiin testin kykyä erotella lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus (N = 19) tai autismikirjon häiriö (N = 16) ikään ja sukupuoleen kaltaistetuista verrokkilapsista. Kertomuksista analysoitiin tarinan sisällön määrä kertomuskielioppikategorioiden mukaisesti arvioituna ja tuotettujen sanojen kokonaismäärä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sisällön ilmentäminen ja tuotettujen sanojen kokonaismäärä kehittyivät iän myötä. Erityisesti ENNI-testi näyttäisi erottelevan 4–5- ja 5–6-vuotiaat tyypillisesti kehittyneet lapset toisistaan ja vanhemmistaikäryhmistä. Sukupuolten välisiä eroja kerrontataidoissa ei havaittu. Ne lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, suoriutuivat verrokkilapsiaan heikommin tarinan sisällön ilmentämisessä. Kielihäiriöisten lasten kertomukset olivat lisäksi verrokkilasten tarinoita lyhempiä. Koska suomalaislasten kerrontataitojen arvioimiseen on käytettävissä varsin niukasti tutkittuja menetelmiä, ENNI-testi voi tuoda tarvittavan lisän paikkaamaan tätä puutetta. Viitearvojen käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, koska suuri vaihtelu on kerronnalle tyypillistä.</p> 2018-06-12T11:15:05+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/69744 Aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus 2018-07-18T12:09:18+03:00 Terhi Hautala terhi.hautala@oulu.fi <p>Kirja-arvio teoksesta: Anu Klippi, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka,<br>Matti Lehtihalmes &amp; Pirkko Rautakoski<br>(toim.) 2017. Afasia. Aikuisiän kielihäiriöiden<br>aivoperusta ja kuntoutus. Helsinki: Gaudeamus<br>Oy. 443 s. ISBN 978-952-495-440-2</p> 2018-06-12T11:22:31+03:00 ##submission.copyrightStatement##