https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2019-02-18T13:04:18+02:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Leila Kääntä ja Tommi Nieminen<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/77382 Viittomakielet hybridisysteemeinä - hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakielten rakennetta 2019-02-18T13:04:18+02:00 Tommi Jantunen toimitus@puhejakieli.fi <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan hämärärajaisuutta ja epäkonventionaalisuutta osana joitakin kaikista viittomakielistä löydettyjä yksiköitä ja rakenteita ja niiden käyttöä. Täsmällisemmin artikkelin fokuksessa ovat tietyt muodoltaan ja merkitykseltään tilanteisesti muuntuvat viittomat (erityisesti niin kutsutut osittain leksikaaliset viittomat) sekä eräänlainen vaihteleva-asteinen näytteleminen (niin kutsuttu konstruoitu toiminta), jota viittojat käyttävät tuottamiensa syntaktisten rakenteiden osana ja niiden sijaan. Käytännössä artikkeli esittelee näkemyksen, jonka mukaan molemmissa tarkastelun kohteena olevissa ilmiöissä on kyse samasta asiasta eli kielen diskreettien ja konventionaalisten ominaisuuksien sekoittumisesta hybridiluonteisesti kieleen<br>kuuluvien hämärärajaisten ja epäkonventionaalisten ominaisuuksien kanssa. Artikkeli pohtii lyhyesti myös puhuttujen kielten luonnetta hybridisysteemeinä.</p> 2018-12-20T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/77383 Kielikäsitykset vanhustyössä - asukkaiden, hoitajien ja esimiesten käsityksiä hyvästä vuorovaikutuksesta ja kielenkäytöstä 2019-02-18T13:04:13+02:00 Anne Mäntynen toimitus@puhejakieli.fi Sanna Tapionkaski toimitus@puhejakieli.fi Sari Pietikäinen toimitus@puhejakieli.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan käsityksiä hyvästä vuorovaikutuksesta ja kielenkäytöstä vanhainkodissa kriittistä diskurssintutkimusta ja etnografiaa hyödyntäen. Tutkimus perustuu aineistoon, joka kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla asukkaita, hoitajia ja esimiehiä kahdessa monikielisessä vanhusten hoitoyksikössä. Aineistosta analysoitiin vanhustyön kieleen liittyviä kieli-ideologioita ja metakieltä. Analyysin tuloksena nousi esiin neljä keskeistä vanhuslähtöisen kielen ulottuvuutta: (1) vuorovaikutuksen laatu, määrä ja sävy, (2) puhuttelun ja nimeämisen tavat, (3) äidinkieli ja monikielisyys sekä (4) kosketuksen ja muun multimodaalisen vuorovaikutuksen merkitys. Tulokset tuovat esiin, että vanhainkoti on institutionaalinen paikka, joka on asukkaille koti ja hoitajille ja esimiehille työpaikka. Nämä toisistaan poikkeavat positiot luovat erilaisia tarpeita ja toiveita vuorovaikutukselle ja kielenkäytölle: siinä missä hoitajat pyrkivät tekemään työnsä tarkoituksenmukaisesti ja sujuvoittamaan hoitoarkea, asukkaat kaipasivat keskustelua, rupattelua ja yhteistä toimintaa hoivakodin arkeen. Hoitajien kielikäsityksissä korostuvat puheen ymmärrettävyys ja selkeys, asukkailla kielen sosiaalinen merkitys, keskustelu ja kuunteleminen. Tulokset kertovat myös siitä, että vanhusten keskinäinen tuettu vuorovaikutus ja musiikin aktivoiva käyttö voisivat olla keinoja lisätä vanhuksia osallistavaa vuorovaikutusta vanhainkodissa.</p> 2018-12-20T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/77384 Tavallista sujumattomuutta: Aikuisten puheen sujuvuuden kvantitatiivinen analyysi 2019-02-18T13:04:09+02:00 Nelly Penttilä toimitus@puhejakieli.fi Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka toimitus@puhejakieli.fi Raymond D. Kent toimitus@puhejakieli.fi <p>Tutkimus käsittelee suomenkielisten aikuisten puheen tyypillisiä sujumattomuuksia ja niiden normaalivariaatiota. Henkilöt (N = 70) olivat neurologisesti terveitä, eikä heillä ollut diagnosoituja puheen tai kielen häiriöitä. Heidän sarjakuvakerrontaan perustuvien audioaineistojen transkriptioista analysoitiin puhenopeuden ja artikulaationopeuden lisäksi 10 puheen sujuvuutta kuvaavaa muuttujaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien yleisyyttä, niiden keskinäisiä suhteita sekä sujumattomuuksien vaikutusta sujumattomuusprosenttiin. Sujumattomuusprosentin keskiarvo oli koko aineistossa 2,3 % (vv = 0,0–7,8 %), ja sitä selittivät vahvimmin muuttujat korjaus ja sanan toisto sekä epäröinti, joka oli myös yleisin sujumattomuustyyppi. Sujumattomuusprosentin mukaan jaetuissa puhujaryhmissä sujumattomuuden tyyppi muuttui sujumattomuusprosentin kasvaessa. Sujumattomuuksista muodostui neljä faktoria: sujumattomuudet, jotka liittyivät 1) kielelliseen muotoiluun, 2) viestin suunnitteluun, 3) viestin jatkuvuuden ylläpitoon ja 4) artikulaatioon. Sujumattomuusprosenttia selittivät parhaiten&nbsp; sujumattomuudet, jotka liittyivät kielelliseen muotoiluun sekä ilmaisun jatkuvuuden ylläpitoon. Tulokset vahvistivat ajatusta puheen sujuvuudesta jatkumona sekä toivat esiin sujumattomuuksien laajan variaation niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tämän aineiston normaalivariaatiota voidaan käyttää sekä häiriödiagnostiikan että kuntoutustavoitteiden asettamisen tukena. Lisäksi tutkimuksen tulokset toimivat vertailupohjana tuleville tutkimuksille.</p> 2018-12-20T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/77385 Kielen keinot ja kielimaisemat 2018-12-20T14:47:07+02:00 Lea Nieminen toimitus@puhejakieli.fi 2018-12-20T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement##