https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2019-04-25T15:23:57+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Leila Kääntä ja Tommi Nieminen<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/76442 Pääkirjoitus: Kurkistus suomenoppijoiden kokemuksiin 2019-03-01T15:10:24+02:00 Lea Nieminen lea.s.m.nieminen@jyu.fi 2019-03-01T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/68805 Rajallinen työmuisti S2-oppijoiden puheenymmärtämisvaikeuksien selittäjänä 2019-04-25T15:23:57+03:00 Saara Laakso toimitus@puhejakieli.fi <p>Tässä artikkelissa käsittelen työmuistin rajallisuuden ja aikuisten suomenoppijoiden puheenymmärtämisvaikeuksien yhteyttä tarkastelemalla oppijoiden kuuntelutehtäväsuorituksia ja niitä seuraavia stimulated recall -haastatteluja. Lisäksi selvitän, millaisilla muistitoiminnoilla oppijat kompensoivat työmuistin rajallisuutta ja helpottavat ymmärtämistä. Tutkimukseen osallistui 12 arabiankielistä alkeis- ja perustason aikuista suomenoppijaa, ja aineisto koostuu oppijoiden kuuntelutehtäväsuoritusten ja stimulated recall -haastattelujen videotallenteista.</p> <p>Työmuistin rajallisuuden vaikutus ymmärtämisvaikeuksissa tuli esiin erityisesti silloin, kun yhteen sanaan tai ilmaukseen keskittyminen aiheutti edeltävien tai seuraavien sanojen unohtamista ja kun mielessä pidettävän puhejakson pituus ylitti osallistujan kapasiteetin. Osallistujat kompensoivat työmuistin rajallisuutta ja helpottivat ymmärtämistään ylhäältä alas -prosessoinnilla eli täydentämällä tekstiin jääneitä aukkoja säilömuistissa olevalla maailmantiedollaan ja kokemuksillaan.</p> 2019-03-01T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/69270 "Mä opin sitä kadulla kavereitten kanssa" - suomen kielen käyttöön ja oppimiseen liittyviä kategorisointeja maahanmuuttajanuorten haastattelupuheessa 2019-04-25T15:23:47+03:00 Niina Lilja toimitus@puhejakieli.fi <p>Tarkastelen tässä artikkelissa haastatteluaineistoon pohjaten maahanmuuttajanuorten käsityksiä eli ajatuksia ja ideoita suomen kielen käyttämisestä ja oppimisesta. Kysyn, millaisia käsityksiä nuorilla on suomen kielestä, suomen kielen käytön ja oppimisen paikoista sekä kielen oppimisen prosessista. Analysoin aineistoani jäsenkategoria-analyysia soveltaen ja erittelen niitä ihmisiin ja paikkoihin liittyviä kategorioita, jotka jäsentävät maahanmuuttajanuorten haastattelupuhetta suomen kielestä ja kielen oppimisesta. Osoitan, että haastateltavien puheessa olennaiseksi nousee kaverin kategoria ja ensisijaisesti suomalaiset kaverit nähdään tärkeiksi oppimisen mahdollistajiksi. <em>Kaverin</em> kategoria nousee joissakin haastatteluissa keskeiseksi myös poissaolon kautta, ja suomalaisten kavereiden puuttuminen yhdistetään suoraan kielenkäyttötilanteiden vähyyteen. Paikkoihin liittyvistä kategorisoinneista tärkeäksi nousee vastakkainasettelu koulun ja sitä ympäröivän kieliyhteisön välillä. Näytän analyysissani, miten tämän vastakkainasettelun avulla jäsennetään suomen kielen käytön ja oppimisen paikkoja ja rakennetaan käsityksiä eri kielimuotojen arvostuksiin liittyen.</p> 2019-03-01T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/pk/article/view/69151 Suomea Torontossa: yliopisto-opiskelijat ja suomalaiset seniorit palveluoppimisyhteistyössä 2019-04-25T15:23:52+03:00 Anu Muhonen toimitus@puhejakieli.fi Heidi Vaarala toimitus@puhejakieli.fi <p>Kuvaamme artikkelissamme yhteisössä toteutettavaa palveluoppimispedagogiikkaa (community engaged service learning pedagogy) Toronton yliopiston suomen kielen ohjelman ja Toronton Suomi-kodin eli suomenkielisen seniorikeskuksen välillä. Osana suomi vieraana kielenä -kurssia opiskelijat vierailevat säännöllisesti Suomi-kodissa, osallistuvat sen toimintaan ja viettävät aikaa suomenkielisten senioreiden parissa.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> <p>Tutkimme sitä, mitä siirtolaissenioripari (Sirkka ja Pentti) ja kaksi nuorta suomen kielen opiskelijaa (Rosa ja Ilja) ajattelevat ja puhuvat kielestä ja sen oppimisesta erilaisissa kohtaamisissa. Lisäksi pohdimme sitä, millaisia siltoja yhteistyö muodostaa senioreiden ja nuorten välille. Hyödynnämme analyysissa lingvististä etnografiaa niin metodina kuin aineiston keruussakin. Aineiston muodostavat lukuvuonna 2016–2017 tallennetut epämuodolliset haastattelut, spontaanit keskustelutilanteet, niiden ääni- ja videotallenteet sekä opiskelijoiden kirjoittamat reflektiot. Lisäksi aineistona on käytetty kenttämuistiinpanoja ja valokuvia.</p> <p>Tutkimus paljastaa, että senioreiden ja opiskelijoiden kielikäsitykset eroavat jonkin verran toisistaan, mutta kielenoppimiskäsityksissä on myös runsaasti autenttisista oppimisympäristöistä ja kokemuksista johtuvia yhtenevyyksiä. Punaisena lankana kulkee senioreiden menneisyyteen liittyvät muistelot ja opiskelijoiden haaveet suomenkielisestä tulevaisuudesta. Yhteisössä toteutettava palveluoppiminen avaa uusia mahdollisuuksia kielen ja sisältöjen opetukselle yliopistoissa niin ulkomailla kuin Suomessakin ja haastaa vakiintuneita pedagogisinstitutionaalisia rakenteita uudistumaan.</p> <p>&nbsp;</p> 2019-03-01T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement##