https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2021-01-14T13:09:25+02:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Joonas Råman<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/101514 Esipuhe 2021-01-08T15:46:31+02:00 Eliina Kankare toimitus@puhejakieli.fi <p>Äänenlaatuindeksi-teemanumeron esipuhe</p> 2020-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/101515 Akustinen äänenlaatuindeksi (AVQI) äänen arvioinnissa: Alustava monitapaustutkimus äänitystason, -tilan ja äänentuottotavan vaikutuksista 2021-01-14T13:09:25+02:00 Anne-Maria Laukkanen anne-maria.laukkanen@tuni.fi Tero Ikävalko toimitus@puhejakieli.fi Leena Rantala toimitus@puhejakieli.fi Eliina Kankare toimitus@puhejakieli.fi <p>Kuudesta parametrista muodostuvaa akustista äänenlaatuindeksiä (AVQI) käytetään äänihäiriöiden objektiiviseen arviointiin. Tämä tutkimus on alustava selvitys siitä, paljonko AVQI:in vaikuttavat äänitystaso, ympäristön taustakohina, puhujan puhetapa ja sukupuoli silloin, kun käytetään suositeltua äänityslaitteistoa.</p> <p>Näytteet tallennettiin kahdelta terveääniseltä (mies ja nainen) sekä äänihuulihalvauksesta (mies) ja toiminnallisesta äänihäiriöstä (nainen) kärsineeltä henkilöltä. Terveäänisten puhujien näytteet äänitettiin vaimennetussa studiossa. He lukivat lyhyen tekstin ja äänsivät [a:]-vokaalia 5 sekuntia itselleen tavanomaisella, sekä hiljaisella, voimakkaalla ja korkealla äänellä. Huonon äänitystason ja -ympäristön vaikutusten tarkastelua varten ääninäytteet soitettiin yksitiekaiuttimen kautta ja äänitettiin uudelleen studiossa (taustakohinataso 17,3 dBA) ja toimisto-olosuhteissa (taustakohinataso 34,4 dBA) kahdella äänitystasolla. Kaiuttimen kautta soitetuista näytteistä laskettiin AVQI.</p> <p>Tulosten mukaan äänitystaso, -tila ja sukupuoli vaikuttivat vain vähän AVQI-lukuun ja sen parametreihin. Eniten AVQI-lukua nosti häiriöinen äänenlaatu. Myös puhetapa vaikutti: hiljaisesti tuotetuissa ääninäytteissä terveääniset saivat äänihäiriöille tyypillisiä arvoja. AVQI:a käytettäessä on tärkeää kontrolloida, että puhujat tuottavat ääninäytteet itselleen tavanomaisella puhevoimakkuudella ja -korkeudella. Tämä on oleellista etenkin toistomittauksissa.</p> 2020-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/101516 Akustisen äänenlaatuindeksin (AVQI) version 03.01 validointi suomenkielisille puhujille 2021-01-14T13:09:23+02:00 Eliina Kankare eliina.kankare@pshp.fi Leena Rantala toimitus@puhejakieli.fi Tero Ikävalko toimitus@puhejakieli.fi Ben Barsties v. Latoszek toimitus@puhejakieli.fi Anne-Maria Laukkanen toimitus@puhejakieli.fi <p>Akustinen äänenlaatuindeksi (AVQI) on objektiivinen, kuuteen eri akustiseen muuttujaan perustuva äänen arviointimenetelmä. Se käyttää analyysissaan vokaali- ja jatkuvan puheen ääninäytettä, ja siksi AVQI validoidaan ennen käyttöönottoa eri kielille. Tässä tutkimuksessa validoitiin AVQI:n uusi, sisäisesti yhdenmukaisempi, pidempää jatkuvan puheen näytettä käyttävä versio (03.01) suomenkielisille puhujille. Tutkimuksessa oli osallistujina 197 vapaaehtoista, äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä, joista 111 oli sairaalan foniatrisen yksikön potilaita ja 86 terveäänisiä. Osallistujilta tallennettiin luenta- ja vokaaliääninäytteet. Luentanäytteistä mitattiin keskimääräinen kolmen sekunnin vokaaliääntöä vastaava tavujen määrä. Kuusitoista asiantuntijakuuntelijaa arvioi neliportaisella asteikolla äänen yleislaatua. Tilastollisilla menetelmillä arvioitiin AVQI-analyysin diagnostista kykyä erotella terve- ja äänihäiriöääni toisistaan suomenkielisellä aineistolla. Kolmen sekunnin vokaaliääntöä vastaavaksi tavumääräksi määritettiin 31 tavua. AVQI-tulosten ja kuunteluarvioiden välinen yhteys oli vahva (Spearmanin rho 0.77, p= 0.01). Paras erottelevuus terveen- ja äänihäiriöäänen välille saatiin raja-arvolla 1,83. Tutkimus osoitti AVQI 03.01FIN -version toimivan hyvin äänihäiriöiden diagnostisena työkaluna.</p> 2020-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/101518 Akustinen äänenlaatuindeksi kuormittumisen ja palautumisen mittarina 2021-01-14T13:09:20+02:00 Jaana Tyrmi jaana.tyrmi@tuni.fi Tero Ikävalko tero.ikavalko@tuni.fi <p>Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten AVQI (akustinen äänenlaatuindeksi) reagoi äänen kuormittumiseen ja kuormittumisesta palautumiseen. Lisäksi selvitettiin, eroavatko palautumisen myötä äänentuottoon tulleet muutokset kahden aktiivisen palautumisharjoitteen (vesivastusterapia ja nasaaliharjoitus) ja passiivisen levon välillä. Kolmekymmentä tutkimushenkilöä suoritti äänen kuormitustehtävän (15 min.), jonka jälkeen heidät jaettiin palautumisessa käytettyjen menetelmien mukaan kolmeen ryhmään. Palautumisharjoitteen jälkeen (10 min.) kaikki ryhmät kävivät läpi passiivisen lepovaiheen (10 min.). Ennen jokaista tutkimusvaihetta ja niiden jälkeen koehenkilöiltä tallennettiin luenta- ja vokaali näytteet, joista analysoitiin AVQI, sen osaparametrit (CPPS, HNR, shimmer, slope ja tilt) sekä äänenpainetaso (SPL). Äänen kuormitus lisäsi merkitsevästi shimmeriä ja nosti SPL:ää. Tiltmuutos korreloi negatiivisesti kuormitustuntemusten kanssa. Kuormitusta seuranneiden palautumisvaiheiden aikana shimmer pieneni ja tilt sekä HNR kasvoivat koko tutkimusryhmällä. SPL-muutoksella oli yhteys käytettyyn palautumismenetelmään: SPL-arvot kasvoivat vesivastusryhmällä ja pienenivät nasaali- ja leporyhmällä. Vesivastusryhmällä havaittu SPL:n kasvu saattaa johtua subglottaalisen ilmanpaineen kasvusta tai äännön kynnyspaineen alenemisesta. Vesivastusterapiassa veden kuplimisen aiheuttama hierova vaikutus saattaa lisätä verenkiertoa kuormittuneessa äänihuulikudoksessa ja nopeuttaa palautumista.</p> 2020-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c)