https://journal.fi/pk/issue/feed Puhe ja kieli 2021-04-17T11:20:21+03:00 Anna-Kaisa Tolonen toimitus@puhejakieli.fi Open Journal Systems <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Joonas Råman<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/pk/article/view/107688 Autismikirjo ja suomalainen kielen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen tutkimus 2021-04-15T19:54:30+03:00 Soile Loukusa soile.loukusa@oulu.fi <p>Autismikirjo-teemanumeron esipuhe</p> 2021-04-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/107689 Tarinan vastaanotto ja affiliaatio autismikirjon häiriössä 2021-04-17T11:20:21+03:00 Emmi Koskinen emmi.ek.koskinen@helsinki.fi Melisa Stevanovic melisa.stevanovic@tuni.fi <p>Autismikirjon henkilöiden tarinankerrontaa on tutkittu sekä kokeellisin menetelmin että keskustelunanalyyttisesti, mutta tarinan vastaanottoon liittyvien käytänteiden erittely on jäänyt vähemmälle. Tässä tutkimuksessa paikataan tätä tutkimuksellista aukkoa keskittymällä erityisesti autismikirjon henkilöiden tarinan vastaanottoon ja affiliaatioon.</p> <p>Aineistona on kymmenen videoitua keskustelua kahden mieshenkilön välillä, joista toisella on todettu Aspergerin oireyhtymä (AS) ja toinen on neurotyypillinen. Esittelemme keskustelunanalyyttisen tapaustutkimuksen avulla, miten kolme autismikirjon häiriöön ja sen vuorovaikutukseen liittyvää erityispiirrettä (sääntökeskeisyys, paikallissuuntautuneisuus ja egosentrisyys) heijastuvat AS-henkilöiden tapoihin ottaa vastaan vuorovaikutuskumppaninsa kertomia tarinoita ja millaisilta nämä tavat näyttävät affiliaation näkökulmasta. Lisääntynyt ymmärrys&nbsp; vuorovaikutuksen käytänteiden merkityksestä osallistujien toiminnan ja heidän välisensä suhteen rakentumiselle voi auttaa autismikirjoon liittyvien vuorovaikutuksen erityispiirteiden kuvaamisessa, sekä rakentaa ymmärrystä erilaisten ihmisten ja vuorovaikutustyylien välille.</p> 2021-04-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/107690 Miten autismikirjon henkilöt ja verrokit kuvailevat ja esittävät toisen henkilön ajatuksia? 2021-04-17T11:19:54+03:00 Maria Frick maria.frick@oulu.fi Soile Loukusa soile.loukusa@oulu.fi Katja Dindar katja.dindar@oulu.fi Leena Mäkinen toimitus@puhejakieli.fi Marja-Leena Mattila toimitus@puhejakieli.fi Hanna Ebeling toimitus@puhejakieli.fi Tuula Hurtig toimitus@puhejakieli.fi <p>Tarkastelemme referointikeinoja, joita aikuiset autismikirjon henkilöt ja verrokit käyttävät puhuessaan toisen henkilön ajatuksista. Aineisto on kerätty tutkimustilanteessa, jossa tutkittavia pyydetään kertomaan, mitä videolla nähty henkilö voisi ajatella. Tässä tutkimuksessa referointikeinot on luokiteltu kuvaileviksi ja esittäviksi sen mukaan, pysyykö vuoron näkökulma eli deonttinen origo meneillään olevassa puhetilanteessa vai siirtyykö se referoitavaan puhetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että autismikirjon henkilöiden ja verrokkien referointikeinot ovat pääosin samankaltaisia, joskin verrokkiryhmän edustajien vastauksissa on hieman enemmän kuvailua ja autismikirjon henkilöillä esitystä. Kaksi tutkittavaa autismikirjon henkilöä käyttää myös ns. paljaita esityksiä, jotka eivät sisällä lainkaan sellaisia deonttisia markkereita, jotka sitoisivat sanotun meneillä olevaan puhetilanteeseen. Tällainen referointi on suomenkielisessä puheessa melko harvinaista, ja katsomme sen mahdollisesti kuvastavan yksittäisten autismikirjon henkilöiden erilaista tapaa hahmottaa tai käsitellä puhetilanteen osallistumiskehikkoa.</p> 2021-04-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/107694 Autismikirjon poikien intonaation käyttö kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa 2021-04-17T11:18:30+03:00 Mari Wiklund mari.wiklund@helsinki.fi Kia Ihaksinen kia.ihaksinen@helsinki.fi Martti Vainio martti.vainio@helsinki.fi <p>Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota luonnehtivat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, aistiyliherkkyydet sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet (APA, 2013). Autismikirjon henkilöillä puheen prosodiaanliittyy usein epätyypillisiä piirteitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan autismikirjonpoikien puheen lausumanloppuista nousevaa intonaatiota ja sen käyttöä kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa. Aihe on tärkeä, koska vaikka autismikirjoon liittyviä prosodisia piirteitä onkin jo tutkittu melko paljon, spontaania puheaineistoa, joka mahdollistaisi autismikirjon henkilöiden intonaation käytön havainnoimisen, ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.</p> <p>&nbsp;<br>Tutkimuksen aineistona käytetään autenttisia ryhmäkuntoutuskeskusteluja, joissa 11–13-vuotiaat autismikirjon pojat (n = 7) keskustelevat kuntouttajiensa kanssa. Tutkimuksessa käytetään fonetiikan ja keskustelunanalyysin menetelmiä.</p> <p>Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että autismikirjon pojat osaavat käyttää nousevaa loppuintonaatiota vuorovaikutuskeinona sekä tuottaa että tulkita oikein päättyvyyttä ilmaisevia prosodisia piirteitä spontaanissa vuorovaikutuksessa. He osaavat myös käyttää prosodisia piirteitä korostuskeinoina, kutsua intonaation loppunousun avulla reaktioita muilta osallistujilta sekä ilmaista vastaanottajan huomioonottamista. Autismikirjon pojat vaikuttaisivat siis pystyvän käyttämään hyväkseen intonaatiota vuorovaikutuksellisena resurssina, vaikka vastavuoroinen vuorovaikutus on yleisesti ottaen autismikirjon henkilöille vaikeaa (APA, 2013).</p> 2021-04-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/107692 Tunnekuvausten sukupuolierot autismikirjon ja verrokkiryhmän nuorten aikuisten kerronnassa 2021-04-17T11:19:27+03:00 Katja Dindar katja.dindar@oulu.fi Soile Loukusa soile.loukusa@oulu.fi Leena Mäkinen toimitus@puhejakieli.fi Aija Kotila aija.kotila@oulu.fi Tuula Hurtig toimitus@puhejakieli.fi Hanna Ebeling toimitus@puhejakieli.fi <p>Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia autismikirjon naisten ja miesten tavasta orientoitua sosiaalisiin tilanteisiin, tulkita niitä ja kertoa niistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, kuinka autismikirjon naiset (n = 7) ja miehet (n = 24) ja verrokkiryhmän naiset (n = 11) ja miehet (n = 24) kuvaavat sosiopragmaattisesti monimutkaisissa videoleikkeissä esiintyvien henkilöiden tunteita. Tarkastelimme tutkittavien vapaata kerrontaa keskittyen siihen, kuinka paljon tutkittavat tuottivat suoria ja epäsuoria tunnekuvauksia sekä missä määrin he taustoittivat tunnekuvauksiaan. Tutkimuksessa havaittiin verrokkiryhmän naisten ja autismikirjon naisten tuottavan enemmän epäsuoria tunnekuvauksia kuin autismikirjon miesten. Lisäksi autismikirjon miesten, mutta ei naisten, havaittiin taustoittavan tunnekuvauksiaan vähemmän kuin verrokkiryhmän naisten ja verrokkiryhmän miesten. Verrokkiryhmän naiset ja verrokkiryhmän miehet eivät eronneet toisistaan suorien tai epäsuorien&nbsp; tunnekuvausten määrässä tai tunnekuvausten taustoittamisessa. Tulokset kannustavat kiinnittämään huomiota sukupuolierojen tarkasteluun, jotta autismikirjon naisia ja autismikirjon miehiä voidaan sekä tunnistaa paremmin että tukea kohdennetummin.</p> 2021-04-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/pk/article/view/107693 Autismikirjon osamäärä (AQ) autismikirjon piirteitä seulomassa: Seulontalomakkeen erottelukyky nuorilla aikuisilla 2021-04-17T11:18:59+03:00 Soile Loukusa soile.loukusa@oulu.fi Aija Kotila aija.kotila@oulu.fi Marja-Leena Mattila toimitus@puhejakieli.fi Maija Ylämäki toimitus@puhejakieli.fi Leena Joskitt toimitus@puhejakieli.fi Irma Moilanen toimitus@puhejakieli.fi Hanna Ebeling toimitus@puhejakieli.fi Tuula Hurtig toimitus@puhejakieli.fi <p>Autismikirjon piirteet ulottuvat sosiaalisten taitojen, kommunikaation, mielikuvituksen, tarkkaavuuden siirtämisen ja yksityiskohtien huomioimisen alueille. Näillä osa-alueilla esiintyviä piirteitä voidaan seuloa autismikirjon osamäärän (engl. autism spectrum quotient, AQ) avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada suomalaiset viitearvot AQ:lle sekä tarkastella, erotteleeko AQ-lomake suomalaisia autismikirjon nuoria aikuisia oman sukupuolen nuorista aikuisista, joilla ei ole autismikirjon diagnoosia. Lisäksi tarkastellaan ryhmien suoriutumisessa olevia eroja osioittain sekä AQ:n sisäistä yhtenäisyyttä. Tutkimukseen osallistui 52 autismikirjon nuorta aikuista (39 miestä ja 13 naista) sekä 1686 verrokkia (577 miestä ja 1109 naista). Tulokset osoittavat, että autismikirjon henkilöiden pistemäärät nousevat samaa sukupuolta olevien verrokkihenkilöiden pistemääriä korkeammalle. AQ erottelee autismikirjon miehet melko hyvin verrokkimiehistä, mutta autismikirjon naiset vain kohtalaisesti verrokkinaisista. Osioanalyysissä eniten ryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja tuli esille sosiaalisia taitoja ja kommunikaatiota mittaavissa väittämissä.</p> 2021-04-16T00:00:00+03:00 Copyright (c)