Puhe ja kieli
https://journal.fi/pk
<p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p>Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry.fi-FIPuhe ja kieli1458-3410<p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>. Allekirjoitettavan kustannussopimuksen saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p>Suomea äidinkielenään puhuvien viranomaisten ja maallikoiden käsitykset valheen paljastavista merkeistä
https://journal.fi/pk/article/view/142771
<p>Kansainvälisen stereotyyppisen mielikuvan mukaan valheen voi tunnistaa katseen välttelystä, hermostuneisuudesta ja kehon liikkeistä. Ihmiset uskovat tunnistavansa valheen erityisesti nonverbaaleista merkeistä, vaikka verbaalisten merkkien on todettu olevan luotettavampia valheentunnistuksessa. Viranomaistahoilla on myös todettu olevan stereotyyppisiä uskomuksia valheen merkeistä. Uskomuksissa on kuitenkin havaittu kulttuurisia variaatioita. Tutkimuksessa selvitettiin mistä verbaaleista ja nonverbaaleista merkeistä suomalaiset viranomaiset ja maallikot uskovat tunnistavansa valheen. Lisäksi selvitettiin mistä suomalaiset uskovat jäävänsä itse kiinni valehdellessaan ja miten nämä uskomukset vertautuvat kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Verkkokyselylomakkeelle kerättiin vastauksia suomea äidinkielenään puhuvilta poliiseilta, hätäkeskuspäivystäjiltä ja maallikoilta (N = 154).</p> <p><br>Suomalaiset uskoivat kansainvälisen stereotypian mukaisesti tunnistavansa valheen katseen välttelystä ja hermostuneisuudesta. Myös puheen ristiriitaisuuksien, korjailujen ja välttelevyyden uskottiin olevan merkkejä valehtelusta. Viranomaiset uskoivat maallikoiden tapaan tunnistavansa valheen katseen välttelystä, ja aiempi tietämys valheentunnistamisesta ei vaikuttanut uskomuksiin. Suomalaisilla viranomaisilla oli samantapaisia ja virheellisiä uskomuksia valheen paljastavista merkeistä kuin maallikoilla. Suomalaisten käsitykset eivät juurikaan poikkea kansainvälisistä stereotypioista.</p>Anne Väisänen
Copyright (c) 2024
2023-12-302023-12-30311113010.23997/pk.142771Hetkinen, mitä tällä tehdään? Hetkinen-sana vuorovaikutuksen jäsentäjänä
https://journal.fi/pk/article/view/142774
<p>Artikkeli käsittelee <em>hetkinen</em>-sanan käyttöä suomenkielisissä puhutuissa arkikeskusteluissa. Artikkelissa selvitetään, millaisissa sanaluokkarooleissa <em>hetkinen</em> toimii sekä millaisten keskustelun toimintojen osana sanaa käytetään ja mikä sanan funktio näissä toiminnoissa on. Aineisto on poimittu suomenkielisiä arkikeskusteluja sisältävästä Arkisyn-korpuksesta ja se kattaa 37 <em>hetkinen</em>-sanan esiintymää, joita analysoitiin esiintymiskontekstissaan keskustelunanalyyttisellä menetelmällä. Tutkimuksessa selvisi, että <em>hetkinen</em> jäsentyy arkikeskusteluissa tyypillisimmin partikkeliksi substantiivin sijaan. <em>hetkinen</em>-sanan toiminnallisiksi konteksteiksi havaittiin sanahaut, kysymykset, oivallukset, itsekorjaukset ja monitoimintaa jäsentävät lykkäykset, ja <em>hetkinen</em>-sanan eri käyttöjä yhdistäväksi funktioksi tunnistettiin toiminnan keskeyttäminen. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä siitä, että <em>hetkinen </em>sanalla on myös joissain toiminnallisissa konteksteissa huomiota etsivä funktio ja toisaalta puhujan kognitiivista muutosta osoittava funktio.</p>Krista Teeri-NiknammoghadamMaija Surakka
Copyright (c) 2024
2023-12-302023-12-30313114610.23997/pk.142774