Puhe ja kieli https://journal.fi/pk <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Joonas Råman<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry. fi-FI Puhe ja kieli 1458-3410 <p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>.&nbsp;Allekirjoitettavan kustannussopimuksen&nbsp;saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p> Tieteellinen kirjoittaminen oppimisprosessina https://journal.fi/pk/article/view/119695 <p>Kirja-arvio teoksesta:</p> <p>Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä.<br>Toimittanut Heli Katajamäki.<br>Vakki ry. Vaasa 2020. 193 sivua.<br>ISBN 978-952-68538-7-1 (nid.)<br>ISBN 978-952-68538-8-8 (PDF)</p> Linda Nurmi Copyright (c) 2022 2022-05-29 2022-05-29 1 91 96 Pääkirjoitus: Avoimen tieteen eri puolet https://journal.fi/pk/article/view/119690 <p>Pääkirjoitus</p> Mari Wiklund Mari Honko Laura Kanto Joonas Råman Copyright (c) 2022 2022-05-29 2022-05-29 1 1 1 Erratum https://journal.fi/pk/article/view/119696 Puhe ja kieli -lehden toimitus Copyright (c) 2022 2022-05-29 2022-05-29 1 97 97 Nuorten suomalaisten miesten luennan perustaajuus 1990- ja 2010-luvuilla https://journal.fi/pk/article/view/119691 <p>Puhekorkeus vaihtelee yksilön, tilanteen ja kulttuurin mukaan. Puhekorkeudessa tapahtuvat muutokset eri aikakausina saattavat heijastaa kulttuurin muutoksia. Koska puheen sisältö ja puhetilanne vaikuttavat puhekorkeuteen, on neutraalin tekstiluennan perustaajuuskeskiarvoa käytetty väljästi puhujan totunnaisen neutraalin puhekorkeuden estimaattina. Viimeaikaisessa tutkimuksessamme havaitsimme, että nuorten suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten luennan perustaajuus on merkitsevästi noussut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tämä tutkimus keskittyy miehiin.</p> <p>Valitsimme Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion studioäänitearkistosta satunnaisesti 40–60 sekunnin mittaisen luentanäytteen 95:ltä mieheltä (ikä Md 24v, VV 19-30 v) 1990-luvulta ja 2010-luvulta. Miehillä ei ollut tiedossa olevia äänen tai kuulon häiriöitä, ja heidän äänensä arvioitiin kuunteluanalyysillä normaaliksi. Näytteiden perustaajuusanalyysi suoritettiin Praat-ohjelmalla.</p> <p>Miesten perustaajuus oli 1990-luvulla keskimäärin 108 Hz (KH 16,9 Hz) ja 2010-luvulla 111 Hz (KH 12,8 Hz). Näytekohtainen perustaajuuden keskihajonta oli keskimäärin 2,7 psa (KH 0,68 psa) ja 2,9 psa (KH 0,78 psa). Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (riippumattomien muuttujien Studentin t-testi, p &gt; 0,05). Tulosten perusteella miesten puhekorkeudessa ei näytä tapahtuneen merkitsevää muutosta tutkitulla aikavälillä.</p> Anne-Maria Laukkanen Teija Waaramaa Copyright (c) 2022 2022-05-29 2022-05-29 1 3 16 10.23997/pk.119691 Koulutustaustan ja lähtötaitotason merkitys suomen kielen oppimiselle kotoutumiskoulutuksessa https://journal.fi/pk/article/view/119692 <p>Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisen suomen kielen taidon opiskelijat saavuttavat kotoutumiskoulutuksessa. Lisäksi analysoin, miten koulutustausta ja suomen kielen lähtötaitotaso ovat yhteydessä kielenoppimiseen. Aineisto on kerätty pääasiassa haastattelemalla 33:a osallistujaa ja poimimalla heistä tietoja Koulutusportti-rekisteristä. Metodeina ovat kuvaileva tilastollinen analyysi sekä khiin neliö -testi ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen analyysi, joiden tuloksia täydennän tiedoilla yksittäisistä opiskelijoista.</p> <p>Tutkimustulokset vastaavat aiempia selvityksiä: kotoutumiskoulutuksen aikana vain osa opiskelijoista saavutti kotoutumislaissa asetetun kielitaitotavoitteen B1.1. Tässä tutkimuksessa kirjoittaminen oli arvioiduista neljästä osa-alueesta haastavin. Osallistujien koulutustausta on yhteydessä saavutettuihin taitotasoihin, sillä peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden oppimistulokset olivat matalampia kuin korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulokset. Kymmenen osallistujaa osasi suomea ennen koulutusta, ja heidän lähtökielitaitonsa ennusti saavutettuja suullisia kielitaitotasoja.</p> <p>Tuloksilla on merkitystä kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle ja arvioinnille. Ne tukevat sitä, että opetuksen organisoimisessa ja arvioimisessa on tärkeää huomioida koulutustaustan vaikutus oppimiseen. Lisäksi koulutuksen onnistumista ei pitäisi arvioida epärealistisen tavoitetason saavuttamisen näkökulmasta. Koulutusportti rekisteriä käytettäessä tulee puolestaan ottaa huomioon, että usean osallistujan osalta haastattelulla saadut koulutustaustatiedot erosivat rekisteritiedoista.</p> Tanja Seppälä Copyright (c) 2022 2022-05-29 2022-05-29 1 17 44 10.23997/pk.119692 Autismikirjon oppilaan vuorovaikutus opettajan ja kasvatuskoiran kanssa: Aloitteet, katse ja puheen määrä https://journal.fi/pk/article/view/119693 <p>Tässä tutkimuksessa tarkastellaan koira-avusteiseen opetukseen liittyvien tilanteiden merkityksellisyyttä yhden autismikirjon oppilaan, Gabrielin, vuorovaikutukseen osallistumisen näkökulmasta. Tutkimusmateriaalina käytettiin pienluokassa kuvattua videoaineistoa. Vuorovaikutusanalyysin keinoin aineistosta analysoitiin Gabrielin vuorovaikutusaloitteita, katseita ja sanamääriä ja näiden suhteellisia eroja kolmen tilannetyypin välillä: 1) kasvatuskoiran kanssa, 2) opettajan kanssa kasvatuskoiran ollessa läsnä ja 3) opettajan kanssa kasvatuskoiran ollessa poissa. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että koiran läsnäolo lisäsi oppilaan aktiivista osallistumista vuorovaikutukseen. Aloitteiden osalta Gabriel oli suhteellisesti aloitteellisin vuorovaikuttaessaan kahdestaan opettajan kanssa, mutta hänen aloitteissaan oli laadullisia eroja tilanteiden välillä. Lisäksi havaittiin, että koiran ollessa läsnä Gabriel jatkoi usein opettajan aloittamaa keskustelua viemällä sitä uuteen suuntaan. Koiran ollessa paikalla Gabriel kohdisti useammin katseensa vuorovaikutuskumppaniinsa. Gabriel katsoi erityisesti koiraa useammin sekä pidempiä aikoja osana vuorovaikutusta. Vähiten ja ainoastaan lyhyitä katseita ilmeni Gabrielin ollessa vuorovaikutuksessa pelkästään opettajan kanssa. Sanamäärä oli vähäisin niissä tilanteissa, joissa Gabriel vuorovaikutti kahdestaan koiran kanssa, mutta korkein niissä tilanteissa, joissa Gabriel vuorovaikutti opettajan kanssa koiran ollessa paikalla. Tutkimus lisää ymmärrystä koira avusteisen opetuksen merkityksestä autismikirjon oppilaan vuorovaikutukseen osallistumisesta ja sen tukemisesta.</p> Iris Vainio Jaakko Hilppö Henri Pesonen Elina Kontu Copyright (c) 2022 2022-05-29 2022-05-29 1 45 68 10.23997/pk.119693 Jaetut empaattiset tunteet kirjallisuuspiirissä https://journal.fi/pk/article/view/119694 <p>Kaunokirjallisuuden lukeminen on liitetty empatiakykyyn. Tässä artikkelissa kysyn, miten kirjallisuuden herättämät empaattiset tunteet ilmenevät kirjallisuuden sosiaalisessa vastaanotossa. Tutkimuksen aineistona on yhteisöllisessä asuinkorttelissa järjestetyn kirjallisuuspiirin kokoontumisten (4) videonauhoitukset ja menetelmänä keskustelunanalyysi. Kuvaan kolmea vuorovaikutuksellista keinoa, jolla kirjan henkilöihin kohdistuvaa empatiaa jaetaan ryhmässä: piiriläisten kannanottoja, kirjallisuuspiirin vetäjän ymmärrysehdokkaita sekä topikaalisia siirtymiä kirjan ulkopuoliseen maailmaan. Tutkimus ehdottaa, että yksilön tunteiden tavoin myös empatiaa voidaan ilmaista ja jakaa kollektiivisesti. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmassa tutkimuksessa kuvattua kirjallisuuspiirin keskustelujen institutionaalista luonnetta toisaalta analyyttisen puheen ja toisaalta oman lukukokemuksen ja kirjan ulkopuolisen maailman kuvailun vaihteluna.</p> Liisa Voutilainen Copyright (c) 2022 2022-05-29 2022-05-29 1 69 90 10.23997/pk.119694