Puhe ja kieli https://journal.fi/pk <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Leila Kääntä ja Tommi Nieminen<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry. fi-FI Puhe ja kieli 1458-3410 <p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>.&nbsp;Allekirjoitettavan kustannussopimuksen&nbsp;saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p> Päätoimittajalta: Yhteiskunnalliset muutokset haastavat myös kielentutkimuksen tekijöitä https://journal.fi/pk/article/view/71072 <p>Päätoimittajalta</p> Soile Loukusa ##submission.copyrightStatement## 2018-06-12 2018-06-12 1 1 2 Homot ja heterot Suomi24:ssä: analyysi digitaalisista diskursseista https://journal.fi/pk/article/view/65488 <p>Artikkelissani tarkastelen Suomi24-keskustelupalstan homouteen ja heterouteen liittyviä toistuvia diskursseja. Analyysi on toteutettu korpusavusteisena diskurssintutkimuksena (CADS), jossa suureen dataan perustuva tilastollinen avainsana-analyysi nostaa esiin suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisesti jaetut diskurssit. Tulokset yhtäältä tukevat aiempia media-analyyseissä tehtyjä havaintoja voimakkaista affekteista ja vihapuheesta sekä homoseksuaalisuuden politisoitumisesta ja uskonnollistumisesta. Toisaalta se myös paljastaa homodiskurssien henkilöitymisen tai liittymisen tiettyihin henkilöryhmiin ja paikkoihin. Heterodiskurssit puolestaan eroavat selvästi homodiskursseista: niille on tyypillistä sekä rationaalinen että tunnepohjainen suuntautumiseen, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä keskustelu ja omien halujen ja seksuaalisuuden itserepresentointi.</p> Jarmo Harri Jantunen ##submission.copyrightStatement## 2018-06-12 2018-06-12 1 3 22 10.23997/pk.65488 Tyypillisesti kehittyneiden lasten ja lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, suoriutuminen Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI) -kerrontatestissä https://journal.fi/pk/article/view/65950 <p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 4–8-vuotiaiden (N = 171) tyypillisesti kehittyneiden lasten suoriutumista Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI) -kerrontatestissä. Lisäksi tutkittiin testin kykyä erotella lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus (N = 19) tai autismikirjon häiriö (N = 16) ikään ja sukupuoleen kaltaistetuista verrokkilapsista. Kertomuksista analysoitiin tarinan sisällön määrä kertomuskielioppikategorioiden mukaisesti arvioituna ja tuotettujen sanojen kokonaismäärä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sisällön ilmentäminen ja tuotettujen sanojen kokonaismäärä kehittyivät iän myötä. Erityisesti ENNI-testi näyttäisi erottelevan 4–5- ja 5–6-vuotiaat tyypillisesti kehittyneet lapset toisistaan ja vanhemmistaikäryhmistä. Sukupuolten välisiä eroja kerrontataidoissa ei havaittu. Ne lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, suoriutuivat verrokkilapsiaan heikommin tarinan sisällön ilmentämisessä. Kielihäiriöisten lasten kertomukset olivat lisäksi verrokkilasten tarinoita lyhempiä. Koska suomalaislasten kerrontataitojen arvioimiseen on käytettävissä varsin niukasti tutkittuja menetelmiä, ENNI-testi voi tuoda tarvittavan lisän paikkaamaan tätä puutetta. Viitearvojen käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, koska suuri vaihtelu on kerronnalle tyypillistä.</p> Leena Mäkinen Soile Loukusa Sari Kunnari ##submission.copyrightStatement## 2018-06-12 2018-06-12 1 23 40 10.23997/pk.65950 Aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus https://journal.fi/pk/article/view/69744 <p>Kirja-arvio teoksesta: Anu Klippi, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka,<br>Matti Lehtihalmes &amp; Pirkko Rautakoski<br>(toim.) 2017. Afasia. Aikuisiän kielihäiriöiden<br>aivoperusta ja kuntoutus. Helsinki: Gaudeamus<br>Oy. 443 s. ISBN 978-952-495-440-2</p> Terhi Hautala ##submission.copyrightStatement## 2018-06-12 2018-06-12 1 41 47 10.23997/pk.69744