https://journal.fi/pk <p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p> Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry. fi-FI Puhe ja kieli 1458-3410 <p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>.&nbsp;Allekirjoitettavan kustannussopimuksen&nbsp;saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p> https://journal.fi/pk/article/view/153290 <p>Kertomuksille on tyypillistä, että niissä käsitellään ajatuksia ja tunteita. Tätä ilmentämään tarvitaan mielentilasanoja, jotka ilmaisevat puhujan kognitiivisia tai emotionaalisia tiloja. Kertomuksiin liittyy läheisesti myös kyky tulkita ja tuottaa kommunikaatiotilanteessa ilmenevää kontekstuaalista tietoa. Kertomuksissa tuotettujen mielentilasanojen yhteyttä sosiaaliseen kommunikaatioon liittyvään tilannesidonnaiseen ymmärtämiseen (sosiopragmaattiseen ymmärtäminen) ei ole juurikaan tutkittu, vaikka kerronta kuuluu pragmatiikan piiriin. Tämä tutkimus selvittää, onko mielentilailmausten ja sosiopragmaattisen ymmärtämisen välillä yhteyttä 4–8-vuotiailla lapsilla.<br><br>Tutkimukseen osallistui 170 4;1–8;10-vuotiasta lasta (86 tyttöä ja 84 poikaa), joiden Kissatarina-testin avulla tuotetuista kuvasarjakertomuksista analysoitiin emotionaaliset (esim. iloinen) ja kognitiiviset (esim. miettiä) mielentilasanat. Sosiopragmaattista ymmärtämistä arvioitiin Pragma-testin avulla. Mielentilasanojen käyttöä selitettiin regressiomallien avulla, joissa selittävinä muuttujina olivat ikä, sukupuoli ja pragmaattinen ymmärtäminen. Tulosten mukaan mielentilasanojen käyttö kasvaa iän myötä ja tytöt käyttävät todennäköisemmin kognitiivisia mielentilasanoja kuin pojat. Sosiopragmaattisella ymmärtämisellä ja mielentilasanojen käytöllä on yhteys, mutta se näyttäisi rajoittuvan ainoastaan emootiosanojen käyttöön. Kerrontakontekstissa tuotettujen emootiosanojen käyttö ja sosiopragmaattinen ymmärtäminen voivat mahdollisesti tukea toinen toistaan.</p> Leena Mäkinen Heini-Maarit Tuomaala Soile Loukusa Copyright (c) 2024 2024-12-08 2024-12-08 3 91 107 10.23997/pk.153290 https://journal.fi/pk/article/view/153291 <p>Denna kvalitativa studie fokuserar på en flerspråkig klassrumskontext där 9–10-åriga elever i årskurs 3 och deras lärare använder en finlandssvensk dialekt och standardsvenska i interaktion med varandra. Syftet är att med metoder från interaktionell sociolingvistik redogöra för och utöka kunskapen om hur dialekten används i elevinitierat transspråkande i lärar-elevinteraktion i helklass samt utreda vilken roll lärarstyrd interaktion spelar för hur dialekten används. Materialet inkluderar transkriberat audio- och videomaterial samt fältanteckningar från en 45-minuters lektion. Analysen visar att transspråkandet är en naturlig praktik i lärarstyrd lärar-elevinteraktion i helklass: Eleverna använder dialekt och standardsvenska dynamiskt och fritt för att skapa mening och läraren, som har kunskap i dialekt, bygger för sin del vidare på detta meningsskapande. Studien visar att det finns ett transspråkande utrymme i klassen där eleverna kan röra sig fritt mellan dialekt och standardsvenska och där även läraren beaktar båda resurserna i sin undervisning.</p> Paulina Nyman-Koskinen Copyright (c) 2024 2024-12-08 2024-12-08 3 108 123 10.23997/pk.153291 https://journal.fi/pk/article/view/153292 <p>Myyntityö vuorovaikutuksena. Toimittaneet Jarkko Niemi ja Johanna Vuori.<br>Tampere: Vastapaino 2021. 294 s. ISBN 978-951-768-893-2</p> Yida Cai Copyright (c) 2024 2024-12-08 2024-12-08 3 124 128