https://journal.fi/pk <p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p> fi-FI <p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>.&nbsp;Allekirjoitettavan kustannussopimuksen&nbsp;saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p> toimitus@puhejakieli.fi (Anna-Kaisa Tolonen) antti-jussi.nygard@tsv.fi (Antti-Jussi Nygård) Thu, 30 Jan 2025 21:17:55 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 https://journal.fi/pk/article/view/156642 <p>Suomessa noin 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä jokapäiväisessä viestinnässään. Tässä artikkelissa keskustelemme selkoilmaisun käsitteestä. Selkoilmaisulla viittaamme ensisijaisesti selkokielen kohderyhmille suunnattuun viestintään, joka voi olla joko verbaalista, visuaalista tai audiovisuaalista. Artikkelissamme keskustelemme sarjakuva-asiakirjoista, jotka ovat esimerkki selkoilmaisusta: niissä rakennetaan mahdollisimman selkeitä viestejä yhdistämällä selkeää kieltä ja kuvia. Keskustelumme fokuksessa on sarjakuva-asiakirjojen selkeyden arviointi. Tarkastelemme sitä, miten Selkokeskuksen laatimaa Selkokielen mittaria voisi soveltaa sarjakuva-asiakirjojen selkeyden analyysiin. Selkokielen mittarissa esitetään eri kriteerit selkokielisen julkaisun sanoille ja kuville. Tavoitteenamme on kuitenkin osoittaa, että kuvan ja sanan vuorovaikutukselle perustuvaa selkoilmaisua tarkasteltaessa Selkokielen mittarin teksti- ja kuvakriteereitä kannattaa tarkastella osin rinnakkain ja osin ristiin. Keskustelumme pohjana käytämme empiirisiä esimerkkejä valvotun tapaamisen säännöt esittävästä sarjakuva asiakirjasta.</p> Anne Ketola, Eliisa Pitkäsalo Copyright (c) 2025 https://journal.fi/pk/article/view/156642 Tue, 31 Dec 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/pk/article/view/156643 <p>Puheen ymmärrettävyys on yksi keskeinen arvioinnin osa-alue lasten puhehäiriöitä tunnistettaessa ja niiden vaikeusastetta määriteltäessä. Yksi käytetyimmistä puheen ymmärrettävyyden arviointimittareista on Intelligibility in Context Scale -asteikko (ICS). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada normiarvot suomennetulle ICS-asteikolle (ICS-FIN) sekä tarkastella asteikon validiteettia ja reliabiliteettia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ikäryhmien ja sukupuolten mahdollisia eroja puheen ymmärrettävyydessä sekä vanhempien koulutustason ja lapsena sairastettujen välikorvatulehdusten määrän yhteyttä puheen ymmärrettävyyteen. Tutkimukseen osallistui 176 3–6-vuotiasta kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä lasta. Tutkimus osoitti, että lasten puheen ymmärrettävyys kasvoi iän lisääntyessä ja erityisen kiivaasti 3–4 ikävuoden välillä. Sukupuolella ei ollut vaikutusta puheen ymmärrettävyyden kokonaispisteisiin. Vanhempien koulutustasolla tai lapsen sairastamien välikorvatulehdusten määrällä ei havaittu yhteyttä puheen ymmärrettävyyteen. ICS-FIN -asteikon kriteerivaliditeetti ja sisäinen reliabiliteetti osoittautuivat hyviksi. Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, kuinka käyttökelpoinen suomennettu ICS-asteikko on erilaisten puhehäiriöiden tunnistamisessa ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa suomenkielisillä lapsilla.</p> Sari Kunnari Copyright (c) 2025 https://journal.fi/pk/article/view/156643 Tue, 31 Dec 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/pk/article/view/156646 <p>Artikkeli tarkastelee arabia omana äidinkielenä -opetuksessa ilmenevien kieli-ideologioiden merkitystä sille, kuinka opettajat ymmärtävät opetuksen tehtävän ja tavoitteet, kohtaavat oppilaiden kielellisen moninaisuuden ja merkityksellistävät arabian eri rekistereitä. Tutkimus osallistuu laajempaan keskusteluun diasporisten vähemmistöäidinkielten opetuksesta ja kielen variaatioon ja puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin liittyvistä haasteista. Analyysi perustuu yhden lukukauden aikana kahdessa opetusryhmässä toteutettuun osallistuvaan havainnointiin ja opettajien haastatteluihin. Tutkimus osoittaa, että opettajat keskittyvät yksinomaan standardiarabian opettamiseen. Diglossia, eli kirjoitetun ja puhutun kielen suuret erot, nähdään käytännön haasteena mutta toissijaisena opetuksen tavoitteiden kannalta. Kotona opitut puhekieliset varieteetit eivät näyttäydy opetuksen kannalta hyödyllisenä kielitaitona. Vaikka standardikieli-ideologialla on kielenopetuksessa yleisesti hallitseva asema, tekevät diasporinen vähemmistökonteksti ja diglossia siitä tässä yhteydessä erityisen ongelmallisen. Tutkimus kutsuu pohtimaan kriittisesti oman äidinkielen opetuksen käytänteitä, jotta niissä voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon kielten variaatio ja puhutun ja kirjoitetun kielen erot.</p> Mikko Lehikoinen Copyright (c) 2025 https://journal.fi/pk/article/view/156646 Tue, 31 Dec 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/pk/article/view/156647 Mari Honko Copyright (c) 2025 https://journal.fi/pk/article/view/156647 Tue, 31 Dec 2024 00:00:00 +0200