Aikuisten suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opiskelijoiden osallistumisen keinojen kehittyminen luokkahuonevuorovaikutuksessa

Laura Eilola — ma, 18 syys 2023 00:00:00 +0300

Tässä artikkelissa tarkastelen multimodaalisen keskustelunanalyysin keinoin aikuisten luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien suomenopiskelijoiden osallistumisen keinojen kehittymistä luokkahuonevuorovaikutuksessa kahdeksan kuukauden aikana. Aluksi kartoitan kolmen fokusopiskelijan osallistumiskeinojen kokonaiskuvan kahdessa eri aikapisteessä. Videoaineistosta hahmottuu kaksi erilaista oppijaprofiilia: aktivoituja ja alkujaankin aktiivinen osallistuja. Tämän jälkeen tarkennan analyysin näiden oppijaprofiilien edustajien kirjoitusaktiviteetteihin liittyvien avunpyyntöjen kehittymisen tarkasteluun. Näytän, että avun pyytäminen opettajalta muotoutuu ajan mittaan aktivoitujalla rutiininomaiseksi osallistumisen keinoksi luokkahuonevuorovaikutuksessa. Jo alkujaan aktiivinen osallistuja kehittyy etenkin kyvyssään toimia ymmärrettävästi avunpyyntösekvenssin edetessä. Tulosten pohjalta esitän, että toisen kielen oppimista koskevassa pitkittäistutkimuksessa on tarkoituksenmukaista käyttää analyyttisena yksikkönä sekvenssiä yksittäisten kielellisten ilmausten, vuorojen tai sosiaalisten
toimintojen lisäksi. Multimodaalisen analyysin vahvuus vuorovaikutuskompetenssin kehittymisen tarkastelussa on, että se huomioi myös kehollisten keinojen ja tilanteiden sekventiaalisen etenemisen kokonaisvaltaisemmin.

Firma vai yritys? Vierassanojen ja omaperäisten sanojen objektiivinen ja subjektiivinen frekvenssi selkokielessä

Idastiina Valtasalmi — ma, 18 syys 2023 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan selkoteksteistä poimittujen vierassanojen (N = 50) ja niiden omaperäisten vastinesanojen (N = 50) objektiivista ja subjektiivista frekvenssiä. Objektiivista frekvenssiä tutkittiin vertailemalla sanojen esiintymistaajuutta selko- ja yleiskielisiä mediatekstejä sisältävissä korpuksissa. Subjektiivista frekvenssiä tutkittiin kyselyllä, jolla selvitettiin, kuinka usein kieliasiantuntijat (N = 25) kohtasivat sanoja ja mitä sanoja he käyttivät yleensä itse. Tutkimusaineiston omaperäiset sanat olivat korpusaineistoissa harvinaisempia kuin vierassanat, mutta omaperäisiä sanoja esiintyi selkokielessä enemmän kuin yleiskielessä. Yksittäisten sanojen esiintymistaajuudessa oli huomattavia eroja, jotka selittyivät esimerkiksi korpusaineistojen ja kielimuotojen eroilla. Kohtaamistaajuudeltaan yleisimpiä olivat objektiiviselta frekvenssiltään yleiset sanat, jotka esiintyivät monissa eri konteksteissa. Kohtaamistaajuus ja objektiivinen frekvenssi olivat samansuuntaisia etenkin yleisemmissä sanoissa, kun taas objektiiviselta frekvenssiltään harvinaiset sanat olivat kohtaamistaajuudeltaan monenlaisia. Tutkimusaineiston lyhyimmät sanat olivat objektiiviselta frekvenssiltään ja kohtaamistaajuudeltaan yleisimpiä. Kieliasiantuntijat suosivat omassa kielenkäytössään tutkimusaineiston sanaparien lyhyempiä sanoja ja vierassanoja. Esiintymistaajuus ei riitä ainoaksi sanojen yleisyyden arviointikriteeriksi selkokielessä. Yleisyyttä voitaisiinkin arvioida myös kohtaamistaajuudella ja käytöllä.

Puhe ja kieli

Aikuisten suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opiskelijoiden osallistumisen keinojen kehittyminen luokkahuonevuorovaikutuksessa

Firma vai yritys? Vierassanojen ja omaperäisten sanojen objektiivinen ja subjektiivinen frekvenssi selkokielessä