Puhe ja kieli https://journal.fi/pk <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Joonas Råman<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> fi-FI <p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>.&nbsp;Allekirjoitettavan kustannussopimuksen&nbsp;saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p> toimitus@puhejakieli.fi (Anna-Kaisa Tolonen) antti-jussi.nygard@tsv.fi (Antti-Jussi Nygård) pe, 20 elo 2021 11:44:35 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen https://journal.fi/pk/article/view/110920 <p>Pääkirjoitus</p> Mari Wiklund, Mari Honko, Laura Kanto, Joonas Råman Copyright (c) 2021 https://journal.fi/pk/article/view/110920 pe, 20 elo 2021 00:00:00 +0300 Asiantuntijanäkemyksiä älyvaatteesta puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän apuvälineenä https://journal.fi/pk/article/view/110921 <p>Puheen ja kommunikoinnin haasteet koskettavat laajaa joukkoa eri ikäisiä ihmisiä. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen, eli AAC- keinojen (engl. Augmentative and Alternative Communication), tarkoituksena on mahdollistaa itseilmaisu, kommunikointi ja osallistuminen. Nykyisten AAC-keinojen käyttöön liittyy monenlaisia käytännön haasteita. Näihin haasteisiin voisi vastata vaatteisiin integroitava huomaamaton käyttöliittymä, jossa vaate tunnistaa kehon liikkeitä ja erilaisia kosketuksia vaatteen pinnalla. Tässä tutkimuksessa ideoitiin viidessä monialaisessa työpajassa vastauksia laaja-alaisiin kysymyksiin: ”Ketkä voisivat hyötyä älyvaatteesta?”,“Mihin älyvaatetta voisi käyttää” ja “Miten älyvaatetta voisi käyttää?”.Tässä artikkelissa julkaisemme ne työpajoissa luodut ideat, jotka liittyvät itseilmaisun, kommunikoinnin ja osallistumisen mahdollistamiseen. Tässä tutkimuksessa AAC-keinojen käyttäjäryhminä esiin nousivat henkilöt, joilla on liikuntavamma, kuulo-tai kuulonäkövamma, kehitysvamma tai autismikirjon häiriö sekä lapset, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Älyvaatteen käyttötarkoituksista nousi esiin kolme selkeää teemaa, jotka olivat avun pyytäminen, kommunikoinnin tukeminen sekä vuorovaikutuksen ja osallistumisen mahdollistaminen. Vaatteeseen integroitua AAC-keinoa voi käyttää esimerkiksi painamalla, pyyhkäisemällä, sivelemällä, taputtamalla tai näpäyttämällä vaatteen pintaa jollakin kehon osalla.</p> Tiina Ihalainen, Charlotta Elo, Emmi-Lotta Rauhala, Taru Kosonen, Johanna Nissinen, Oguz Buruk, Erja Sipilä, Johanna Virkki Copyright (c) 2021 https://journal.fi/pk/article/view/110921 pe, 20 elo 2021 00:00:00 +0300 Abessiivin apologia https://journal.fi/pk/article/view/110924 <p>Suomen kieliopin kuvauksissa on tapana esittää viisitoista nominien sijaa. Niiden olemusta ja tehtäviä on kuvattu paljon, mutta frekvenssiltään vähäisin abessiivi on saanut vain vähän huomiota. Vaikutusvaltaisimmatkin kielen kuvaukset ovat luonnehtineet abessiivia marginaaliseksi, vajaakäyttöiseksi, epäproduktiiviseksi ja syntaksiltaan adverbimaiseksi. Tämä tutkimus haastaa vallitsevat käsitykset abessiivista. Tutkimusmateriaalina ovat laajat kirjoitettua nykysuomea edustavat korpukset, joiden valossa abessiivi paljastuu täysin produktiiviseksi substantiivin taivutuskategoriaksi. Erityistä huomiota saa abessiivilausekkeiden syntaksi, joka osoittaa abessiivilla olevan useimmat substantiiveille ja sijoille tyypilliset ominaisuudet: abessiivimuotoisia substantiiveja voivat määrittää monenlaiset adjektiivit, genetiivit ja relatiivilauseet. Sen sijaan aiemmista väitteistä poiketen abessiiveilla ei voi osoittaa olevan erityisiä ominaisuuksia, joiden perusteella ne olisivat selvästi adverbimaisempia kuin muut sijat.</p> Jussi Ylikoski Copyright (c) 2021 https://journal.fi/pk/article/view/110924 pe, 20 elo 2021 00:00:00 +0300 Kuurojen turvapaikanhakijoiden kielikäsityksien muokkautuminen turvapaikkaprosessin aikana https://journal.fi/pk/article/view/110925 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan kahden kuuron turvapaikanhakijan, Monan ja Omarin, kielikäsityksiä haastatteluaineiston pohjalta. Artikkelin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten turvapaikkaprosessin aikaiset kokemukset kielistä ovat muokanneet haastateltavien käsityksiä kielistä ja kielikäytänteistä. Tutkimus perustuu lingvistiseen etnografiaan teoreettisena ja metodologisena lähestymistapana. Aineisto koostuu kolmesta etnografisesta haastattelusta, jotka tehtiin vuosina 2015–2017 vastaanottokeskuksissa ja haastateltavien uudessa kodissa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksesta selviää, että haastateltavien kielikäsitykset ovat muokkautuneet tilassa, ajassa ja erilaisten arvojärjestelmien ja sosiaalisten käytänteiden, kuten turvapaikkaprosessin, keskellä. Uudet opitut kielet ovat haastateltaville kielellisesti saavutettavampia kuin aiemmat käytetyt kielet ja kielikäytänteet.</p> Nina Sivunen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/pk/article/view/110925 pe, 20 elo 2021 00:00:00 +0300 Suomenkielisten lukiolaisten L2-ruotsin ääntäminen ja sen ymmärrettävyys https://journal.fi/pk/article/view/110926 <p>Lektio soveltavan kielitieteen oppiaineeseen sijoittuvan väitöskirjan tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 24.10.2020.</p> Henna Heinonen Copyright (c) 2021 https://journal.fi/pk/article/view/110926 pe, 20 elo 2021 00:00:00 +0300 Tutkimuksen kohteena vuorovaikutuksen käytänteet ja keinot https://journal.fi/pk/article/view/110928 Mari Honko Copyright (c) 2021 https://journal.fi/pk/article/view/110928 pe, 20 elo 2021 00:00:00 +0300