Puhe ja kieli https://journal.fi/pk <p><strong>&nbsp;</strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Soile Loukusa<br><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Lea Nieminen, Leila Kääntä ja Tommi Nieminen<strong><br>TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br></strong></p> <p>&nbsp;</p> fi-FI <p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>.&nbsp;Allekirjoitettavan kustannussopimuksen&nbsp;saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p> toimitus@puhejakieli.fi (Anna-Kaisa Tolonen) antti-jussi.nygard@tsv.fi (Antti-Jussi Nygård) ma, 28 loka 2019 21:08:51 +0200 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Vuõss-saakk https://journal.fi/pk/article/view/82719 <p>Saame-teemanumeron esipuhe</p> Jussi Ylikoski Copyright (c) 2019 Jussi Ylikoski https://journal.fi/pk/article/view/82719 ma, 28 loka 2019 20:17:16 +0200 Pohjoissaamen adnominaaliset demonstratiivipronominit nuorten radiokeskusteluissa https://journal.fi/pk/article/view/69139 <p>Tarkastelen tässä artikkelissa pohjoissaamen demonstratiivipronominien, erityisesti adnominaalisten pronominien <em>dát</em> ’tämä’ ja <em>diet</em> ’se (siinä)’ endoforista käyttöä nuorten puhekielessä. Tarkoituksenani on selvittää miten pronomineja käytetään ja mihin niillä viitataan nuorten radiokeskusteluissa, joissa viittaaminen näköpiirissä oleviin konkreettisiin tarkoitteisiin ei ole ensisijaista. Pohdin myös pronominien keskinäisiä eroja ja tehtäviä keskustelussa. Tutkimusaineisto on Norjan yleisradioyhtiö NRK:n saamenkielisistä nuortenohjelmista. Siinä endoforisina pronomineina esiintyvät <em>dat</em> ’se’, <em>diet</em> ’se (siinä) ja <em>dát</em> ’tämä’. Selkeästi yleisin anaforinen pronomini on <em>dat</em>. Radiokeskusteluissa <em>diet</em>-pronominilla viitataan erityisesti johonkin, josta on edellä kuultu. Sillä viitataan myös tarkoitteeseen, joka esiintyy toisessa yhteydessä, tai keskustelukumppanin mainitsemaan asiaan. <em>Dát</em>-pronomini puolestaan nostaa tarkoitteen erityiseen fokukseen. Se on myös yleisin kataforinen pronomini. Tutkimus täydentää ja tarkentaa kielioppien aiempia näkemyksiä pohjoissaamen demonstratiivien käytöstä ja merkityksestä.</p> Outi Guttorm Copyright (c) 2019 Outi Kaarina Guttorm https://journal.fi/pk/article/view/69139 ma, 28 loka 2019 20:21:40 +0200 Koltansaamen Näätämön murteen ja merisaamen välinen koodien sekoittuminen vuonna 1920 https://journal.fi/pk/article/view/75742 <p>Tässä artikkelissa tutkin koltansaamen Näätämön murteen ja pohjoissaamen merisaamen murteen välistä koodien sekoittumista. Tutkimusaineistona käytän kahdelta kaksikieliseltä puhujalta vuonna 1920 Norjan Näätämössä kerättyjä folkloretekstejä. Aineiston kerääjän Eliel Lagercrantzin mukaan osa teksteistä on merisaamea ja osan kieltä hän kuvailee termillä koltansaamen ja merisaamen sekakieli.</p> <p>Tutkimuksessa selvisi, että tekstit sisältävät kolme erilaista rekisteriä: koltansaame, merisaame sekä rekisteri, jota kutsun koltansaame-merisaame -rekisteriksi. Kaksi ensimmäistä rekisteriä sisältävät lyhyitä koodinupotuksia toisesta kielestä. Koltansaame-merisaame -rekisteri sisältää sekä kielioppia että sanastoa molemmista kielistä. Kutsun tätä kongruentiksi leksikalisaatioksi. Koska kielet ovat lähisukukieliä ja jakavat sekä perussanaston että paljon yhteisiä kieliopillisia rakenteita, puhuja voi täyttää kielten yhteiset kieliopilliset rakenteet molempien kielten sanastolla. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että aineisto sisältää sekä äänteellisiä että kieliopillisia hybridimuotoja. Äänteelliset hybridimuodot sisältävät äänteellisiä piirteitä molemmista kielistä, kun taas kieliopillisissa hybridimuodoissa yhdestä kielestä peräisin olevaa sanaa on taivutettu toisen kielen mukaisesti.</p> Juutinen Markus Copyright (c) 2019 Juutinen Markus https://journal.fi/pk/article/view/75742 ma, 28 loka 2019 20:41:54 +0200 Perusteellista ja perusteltua perustietoa pohjoissaamen paikannimistä https://journal.fi/pk/article/view/77512 <p>Kirja-arvio teoksesta: Samuli Aikio 2017. Davvisámi báikenamat. Kárášjohka: ČálliidLágádus. 272 s. ISBN 978-82-8263-220-1.</p> Taarna Valtonen Copyright (c) 2019 Taarna Valtonen https://journal.fi/pk/article/view/77512 ma, 28 loka 2019 20:53:43 +0200