https://journal.fi/pk <p><strong> </strong></p> <p><strong>PÄÄTOIMITTAJA:</strong> Mari Wiklund<br /><strong>TOIMITTAJAT: </strong>Mari Honko, Laura Kanto ja Antti Saloranta<strong><br />TOIMITUSSIHTEERI: </strong>Anna-Kaisa Tolonen<strong><br /></strong>Puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, PUHE JA KIELI / TAL OCH SPRÅK, julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.</p> <p><strong><br /></strong>Puhe ja kieli ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Puhe ja kieli -lehden numerot julkaistaan paperilehden lisäksi OJS-järjestelmässä, josta lehden artikkelit, kolumnit ja kirja-arviot ovat vapaasti ladattavissa.<strong><br /></strong></p> <p> </p> fi-FI <p>Kustannussopimus</p> <p>Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:</p> <p>1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.</p> <p>2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p> <p>Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.</p> <p>- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä <a href="http://journal.fi/public/journals/41/puhe-ja-kieli-kustannussopimus2017.pdf" target="_blank">tästä linkistä</a>.&nbsp;Allekirjoitettavan kustannussopimuksen&nbsp;saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.</p> toimitus@puhejakieli.fi (Anna-Kaisa Tolonen) antti-jussi.nygard@tsv.fi (Antti-Jussi Nygård) pe, 03 maalis 2023 13:38:24 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 https://journal.fi/pk/article/view/127452 <p>Artikkeli tarkastelee kuvauksia osallistumisesta kielellisesti epäsymmetriseen suomenkieliseen keskusteluun. Näitä tilanteita kuvaa neljä eri tavalla suomea hallitsevaa henkilöä kielielämäkerrallisissa haastatteluissa, joista on videotallenne. Haastatellut kuvaavat kielellisiä kohtaamisiaan paremmin tai heikommin suomea osaavan keskustelukumppanin kanssa. Artikkeli käsittelee sitä, kuinka kuvauksia esitetään multimodaalisesti ja moniäänisesti ja kuinka ne rakentavat haastateltujen toimijuutta. Tutkimus valottaa myös sitä, kuinka toimintaa arvioidaan.</p> Kaarina Hippi Copyright (c) 2023 https://journal.fi/pk/article/view/127452 la, 31 joulu 2022 00:00:00 +0200 https://journal.fi/pk/article/view/127454 <p>Television urheiluselostukset paitsi kuvaavat kenttätapahtumia, myös tulkitsevat ja arvottavat niitä rakentaen uutta todellisuutta kielellisillä valinnoillaan. Urheiluselostus on kielenkäyttötilanteena nopeatempoinen ja affektiviinen, mikä tekee siitä omaleimaisen ja arvokkaan tutkimuskohteen.</p> <p>Tämä tutkimus tarkastelee suomalaisen urheiluselostuksen arvottavaa diskurssia. Tutkimus on tehty sattumanvaraisesti valituista kuudestatoista&nbsp; palloilulajin lähetyksestä, joiden selostukset olen litteroinut. Olen jäsennellyt aineistossa esiintyvää arvottamista suhtautumisen teorian avulla, ja havaintojen syvempään tarkasteluun sovellan diskurssianalyysia.</p> <p>Tutkimuksessa havaitsin, että urheiluselostusten diskurssi oli sävyltään erittäin positiivista ja onnistumisia korostavaa. Samaan&nbsp; aikaan diskurssi korosti runsaasti yksilöä ja tämän kyvykkyyttä, kun taas tunnepuhe jäi aineistoissa niukaksi. Suora negatiivinen arvottaminen kohdistettiin lähinnä tekoihin ja asioihin ja vain harvoin ihmisiin. Diskurssin pääpiirteet olivat yhtenevät sekä miesten että naisten sarjojen selostuksissa, mutta hienovaraisempi tarkastelu nosti esiin myös eroja sukupuolten esittämisen&nbsp; välillä.</p> Janne Romppainen Copyright (c) 2023 https://journal.fi/pk/article/view/127454 la, 31 joulu 2022 00:00:00 +0200 https://journal.fi/pk/article/view/127455 <p>Tämä artikkeli käsittelee autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodian havaittua epätyypillisyyttä. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka aineisto koostuu viiden 11–13-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan autismikirjon pojan ja kuuden samanikäisen neurotyypillisen pojan puhenäytteistä. Puhenäytteet on kerätty spontaanista puheesta. Aineiston pohjalta koostettiin havaintokoe, jonka suoritti 50 neurotyypillistä yliopisto-opiskelijaa. Tulokset osoittavat, että neurotyypilliset aikuiset pitävät autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaa epätyypillisempänä kuin samanikäisten neurotyypillisten verrokkien puheen prosodiaa. Epätyypillisyyden vaikutelma voi akustisten analyysien ja arvioijien kirjallisten vastausten perusteella aiheutua esimerkiksi laulunomaisesta tai poukkoilevasta sävelkulusta, katkonaisesta puherytmistä, suurista sävelkulun vaihteluista tai poikkeavan tasaisesta sävelkulusta. Epätyypillisyyden vaikutelmaa voivat korostaa mm. morfosyntaktiset ongelmat (kuten esimerkiksi väärät sijamuodot tai katkonaiset lauserakenteet), epäselvät sanat tai veltto artikulointi. Nariseva ääni, joka oli tavallinen piirre puhenäytteissä, ei sen sijaan kiinnittänyt arvioijien huomiota. Autismikirjon poikien puheen arveltiin usein olevan ei-syntyperäisen suomen puhujan tuottamaa, vaikka kaikki informantit olivat syntyperäisiä, yksikielisiä suomen puhujia. Arvioijien oli myös usein vaikeaa ymmärtää, mitä autismikirjon henkilöt sanoivat puhenäytteissä. Tutkimuksen tulokset kasvattavat tietoisuutta prosodisista erityispiirteistä suomenkielisillä autismikirjon varhaisnuorilla.</p> Mari Wiklund, Lari Vainio, Satu Saalasti, Martti Vainio Copyright (c) 2023 https://journal.fi/pk/article/view/127455 la, 31 joulu 2022 00:00:00 +0200 https://journal.fi/pk/article/view/127457 Mari Honko Copyright (c) 2023 https://journal.fi/pk/article/view/127457 la, 31 joulu 2022 00:00:00 +0200 https://journal.fi/pk/article/view/127458 Taina Välimaa, Matti Lehtihalmes, Sari Kunnari, Kerttu Huttunen, Terhi Hautala, Kaisu Heinänen Copyright (c) 2023 https://journal.fi/pk/article/view/127458 la, 31 joulu 2022 00:00:00 +0200