Kirjoituskutsu: Suomalaisen työmarkkinapolitiikan kehityskulut -teemanumero (Poliittinen talous 1/2026)

Suomen työmarkkinapolitiikan pitkän aikavälin muutoksista ja niiden syistä on käyty runsaasti tieteellistä keskustelua (esim. Kärrylä ja Wuokko 2025, Sorsa ym. 2024, Wuokko ym. 2020, Wuokko ym. 2025). Suomalaisen työmarkkinapolitiikan kehitystä on usein tulkittu suhteessa muiden Pohjoismaiden kehityskulkuihin (esim. Kaitila ym. 2022, Kärrylä 2025). Muutosten merkitystä Suomen poliittiselle taloudelle on tarkasteltu vähemmän. Poliittisen talouden tutkimuksen näkökulmista tehty pohjoismaisen työmarkkinapolitiikan muutosten analyysi on usein päättynyt 2010-luvun kehityskulkujen tarkasteluun (esim. Howell 2025). Myös tulkinnat työmarkkinapolitiikan muutosten merkityksestä Suomen poliittiselle taloudelle ovat pääasiallisesti päättyneet vuosien 2015–2016 kilpailukykysopimukseen ja Elinkeinoelämän keskusliiton sääntömuutokseen, joiden myötä keskitetystä sopimisesta luovuttiin (esim. Jonker-Hoffrén 2020, Lainà ja Sippola 2023).

Työmarkkinapolitiikan viimeaikaisista kehityskuluista on käyty paljon julkista keskustelua. Tieteellinen kokonaiskuva viimeaikaisista muutoksista ja niiden merkityksestä Suomen poliittiselle taloudelle, talouden ja talouspolitiikan koordinaatiolle sekä yksityisen ja julkisen talouden uudistumiskyvylle kuitenkin puuttuu. Tutkimustietoa viimeaikaisista kehityskuluista tarvitaan viime vuosina harjoitetun työmarkkinapolitiikan vaikutusten ja kestävyyden arviointiin, Suomen talouden muutoskyvyn arviointiin sekä työmarkkinajärjestöjen toimintatapojen ja toiminnan uudistamiseen.

Poliittinen talous -lehden teemanumeron (1/2026) tarkoituksena on kerätä yhteen analyyseja Suomen työmarkkinapolitiikan tekotapojen, toimijoiden ja politiikkatoimenpiteiden viimeaikaisista muutoksista. Teemanumeron fokus on erityisesti vuosien 2015–2016 kilpailukykysopimuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton sääntömuutosten jälkeisessä ajassa. Teemanumeron tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Suomen työmarkkinapolitiikan viimeisen vuosikymmenen aikaisista kehityskuluista ja niiden merkityksestä Suomen poliittiselle taloudelle. Teemanumeron artikkelit voivat koskea esimerkiksi seuraavanlaisia teemoja:

• Muutokset työmarkkinajärjestöjen organisaatioissa, strategioissa ja jäsenille tarjottavissa palveluissa
• Kaksi- ja kolmikantaisten neuvotteluiden organisointitavan, valta-asemien ja neuvottelustrategioiden muutokset
• Työhön liittyvien politiikkatoimenpiteiden ja politiikkainstrumenttien muutokset
• Työmarkkinapolitiikan ideoiden, diskurssien, retoriikan, mediarepresentaatioiden ja legitimiteetin muutokset
• Työmarkkinapolitiikan muutosten merkitys Suomen kasvumallille sekä talouden ja talouspolitiikan koordinaatiolle
• Viimeisen vuosikymmenen aikaisen työmarkkinapolitiikan toimijoiden, toimintatapojen ja toimenpiteiden muutosten ja jatkuvuuksien arviointi suhteessa pidemmän aikavälin kehityskulkuihin
• Suomen työmarkkinapolitiikan viimeisen vuosikymmenen aikaisten muutosten merkitys eurooppalaisessa, kansainvälisessä ja globaalissa poliittisessa taloudessa

Kutsumme teemanumeroon käsikirjoituksia tieteellisiksi alkuperäisartikkeleiksi, katsausartikkeleiksi, keskutelupuheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi sekä työmarkkinapolitiikan asiantuntijoiden ja tekijöiden puheenvuoroja koskien kokemuksia ja näkemyksiä työmarkkinapolitiikan tekemisestä. Myös työmarkkinapolitiikkaa koskevia lektioita voidaan julkaista teemanumerossa.

Teemanumeroon lähetettävät tieteelliset alkuperäisartikkelit vertaisarvioidaan lehden käytäntöjen mukaisesti ulkoisilla arvioijilla. Muiden artikkeleiden arvioinnista vastaavat teemanumeron vierailevat päätoimittajat. Tieteellisten käsikirjoitusten mitan, kielen ja muotoilun tulee noudattaa Poliittinen talous -lehden kirjoitusohjeita. Työmarkkinapolitiikan asiantuntijoiden puheenvuorot voivat olla myös tieteellisiä keskustelunavauksia lyhyempiä tekstejä.

Pyydämme kaikkia teemanumeroon käsikirjoituksen lähettämisestä kiinnostuneita lähettämään enintään 1 sivun (500 sanan) mittaisen ideapaperin sähköpostitse teemanumeron vieraileville päätoimittajille 18.6.2025 mennessä. Ideapaperien kirjoittajille järjestetään artikkelityöpaja Helsingin yliopistolla alustavasti perjantaina 22.8.2025. Työpajan tarkoituksena on teemanumeron artikkeleiden päällekkäisyyksien vähentäminen ja kokonaiskuvan muodostamisen edistäminen. Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry kattaa työpajan osallistumiskulut ja matkakulut vähintään yhdelle kirjoittajalle per käsikirjoitus. Kannustamme kaikkia ideapaperin lähettäneitä osallistumaan työpajaan.

Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää lehteen 24.11.2025 mennessä. Käsikirjoituksen lähettäminen teemanumeroon ei edellytä osallistumista työpajaan. Pyydämme kuitenkin kaikkia lähettämään etukäteen ideapaperin teemanumeron toimittajille.

Ideapaperissa on hyvä tuoda esiin käsikirjoituksen artikkelityyppi, teema, tutkimuskysymys, mahdollinen aineisto, mahdolliset alustavat tutkimustulokset sekä ajatuksia siitä, miten artikkeli kontribuoi teemanumeroon. Työpajan tarkempi aika vahvistetaan myöhemmin, mutta kerro alustavasti, pystytkö osallistumaan siihen elokuussa 2025.

Ideapaperit tulee lähettää sähköpostitse teemanumerosta vastaaville toimittajille Ville-Pekka Sorsalle (ville-pekka.sorsa@helsinki.fi) ja Ilkka Kärrylälle (ilkka.karryla@helsinki.fi).

 

Lähteet

Howell, Chris. 2025. Interrogating Nordic neoliberalism: industrial relations change in Nordic countries. Teoksessa Jenny Anderson ja Chris Howell (toim.), Nordic neoliberalisms: perspectives on Economic, Social and Cultural Change in the Nordics after 1970. Abingdon: Routledge, 117–138.

Jonker-Hoffrén, Paul. 2020. Decentralisation in the context of competitiveness discourse: the Finnish labour market relations system since 2008. Teoksessa Nicol Foulkes Savinetti ja Aart-Jan Riekhoff (toim.), Shaping and re-shaping the boundaries of working life. Tampere: Tampere University Press, 159–180.

Kaitila, Joel, Sorsa, Ville-Pekka ja Alaja, Antti. 2022. The power of the economic outlook: an ideational explanation of the distinct pattern of Finnish wage setting within the Nordic context. European Journal of Industrial Relations, 28:4, 471–490. https://doi.org/10.1177/09596801221093059

Kärrylä, Ilkka. 2024. Onko Suomi hylkäämässä ”pohjoismaisen työmarkkinamallin”? Työväentutkimus Vuosikirja, 38, 47–56. https://doi.org/10.37456/tvt.146763

Kärrylä, Iilkka ja Wuokko, Maiju. 2025. Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille. Työelämän tutkimus, 23:1, 128–140. https://doi.org/10.37455/tt.156616

Lainà, Patrizio ja Sippola, Markku. (2023). Työmarkkinapolitiikka ja palkkakoordinaatio murroksessa. Teoksessa Tuija Koivunen, Markku Sippola ja Harri Melin (toim.), Työ elää — Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 90–121.

Sorsa, Ville-Pekka, Kaitila, Joel ja Alaja, Antti. 2024. Partial organization and economic coordination: the gradual re-organization of Finnish corporatism. Competition and Change, 28:5, 561–580. https://doi.org/10.1177/10245294241258507

Wuokko, Maiju, Jensen-Eriksen, Niklas, Tala, Henrik, Kuorelahti, Elina ja Sahari, Aaro. 2020. Loputtomat kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020. Helsinki: Siltala.

Wuokko, Maiju, Kuorelahti, Elina ja Jensen-Eriksen, Niklas. 2025. More than meets the eye: Finnish employers and the centralised labour market model, 1960s–2020s. Scandinavian Economic History Review. https://doi.org/10.1080/03585522.2025.2477538