https://journal.fi/poliittinentalous/issue/feed Poliittinen talous 2022-05-23T13:58:40+03:00 Anna Elomäki anna.elomaki@tuni.fi Open Journal Systems <p><strong>Poliittinen talous</strong>&nbsp;(ISSN 2341-7862) julkaisee talouden instituutioiden, talouspolitiikan, talousdiskurssien ja taloustieteen poliittisia analyyseja sekä toimii poliittisen talouden tutkimuksen ja opetuksen edistämisen suomalaisena keskustelufoorumina. Lehteä julkaisee Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry.</p> https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/112899 Ikuiset talkoot 2021-12-17T14:53:37+02:00 Suvi Salmenniemi suvi.salmenniemi@utu.fi Salome Tuomaala-Özdemir saltuo@utu.fi Hanna Ylöstalo hanna.ylostalo@utu.fi <p>Arkipäivän utopiat ovat yhteisöjä, jotka tavoittelevat yhteiskunnallista muutosta kokeilemalla erilaisia tapoja järjestää yhteiskunnallista ja poliittista elämää arkisissa yhteyksissä. Katsausartikkeli tarkastelee haastatteluaineiston avulla kahta arkipäivän utopiaa uusintavan työn näkökulmasta. Arkipäivän utopioiden tekeminen ja ylläpitäminen edellyttävät uusintavaa työtä: elämää ja yhteisöjä ylläpitävää, hyvinvointia tuottavaa, arjen lomassa tehtävää, pääsääntöisesti palkatonta työtä. Utopiatutkimuksen kentällä tämä näkökulma on kuitenkin jäänyt katveeseen. Feminististä uusintavan työn teoretisointia hyödyntäen katsaus tekee näkyväksi uusintavan työn muotoja arkipäivän utopioiden rakentamisessa. Keskeisiksi uusintavan työn muodoiksi ehdotetaan ruumiillista työtä, vuorovaikutustyötä, muistityötä ja kokeilutyötä. Katsaus osoittaa, että vaihtoehtoisia yhteiskuntamuotoja prefiguroivat arkipäivän utopiat tarjoavat tilan, jossa tuottavan ja uusintavan työn kategorioita ja niiden välisiä suhteita voidaan kuvitella ja järjestää uudelleen.</p> 2022-04-14T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Suvi Salmenniemi, Salome Tuomaala-Özdemir, Hanna Ylöstalo https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/119525 Kohti startup-Suomea? 2022-05-23T13:58:40+03:00 Henri Koskinen hemiko@utu.fi 2022-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Henri Koskinen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/111990 Synnytinelinten poliittinen talous 2021-11-11T13:15:29+02:00 Anna Ilona Rajala anna.i.rajala@tuni.fi Tiina Vaittinen tiina.vaittinen@tuni.fi <p>Tämä artikkeli tarkastelee synnytinelinten poliittista taloutta tukeutuen feministisen poliittisen talouden kirjallisuuteen ja terveystaloustieteelliseen tutkimukseen inkontinenssin kustannuksista. Artikkeli analysoi biologisen uusintamisen aiheuttamaa psykofyysistä rapautumista (<em>depletion through biological reproduction, DBR</em>) raskauden ja synnytyksen aiheuttaman inkontinenssin kontekstissa ja tarkastelee sen vaikutuksia yksilön elämään ja julkiseen talouteen. Talouden uusintaminen on riippuvainen vaginoista, ja taloudella on näin ollen aina biologiset, vaginaaliset rajansa. Se, mitä näillä rajoilla tapahtuu, on poliittinen kysymys. Vaginat eivät ole vain talouden käyttöesineitä ja uusintamisen instrumentteja. Niiden hyvinvointi ja pahoinvointi ovat intiimissä yhteydessä paitsi vaginallisten ihmisten hyvinvointiin myös julkisen talouden kestokykyyn. On poliittis-taloudellisesti tärkeää kysyä: Miten talouden vaginaalisista rajapinnoista huolehditaan julkisessa taloudessa – kenen ehdoilla ja kustannuksella? Artikkelin tavoitteena on ohjata hoivan poliittisen talouden analyysiä näiden kysymysten äärelle, samalla kun se tarkastelee raskauden ja synnytyksen aiheuttaman inkontinenssin talousvaikutuksia Suomessa.</p> 2022-05-13T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Anna Ilona Rajala, Tiina Vaittinen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/111127 Vaihtoehtoisten markkinoiden tilat ja poliittisen kuluttajuuden mahdollisuudet 2021-09-29T14:52:20+03:00 Teppo Eskelinen teppo.eskelinen@uef.fi <p>Artikkeli analysoi poliittisen kuluttajuuden tiloja, mahdollisuuksia ja haasteita maailmankauppatoiminnan näkökulmasta. Maailmankaupat ovat yhdistysmuotoisia reilun kaupan erikoisliikkeitä, jotka pyrkivät luomaan tasa-arvoisempaa maailmankauppaa ja tiedottamaan globaalin talouden vääristymistä. Niiden voi katsoa edustavan vaihtoehtoisia markkinoita ja kannattelevan ideaa kuluttajuudesta, jossa kaupankäynti on vain yksi väline pyrkimyksessä laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Artikkelia varten on haastateltu maailmankauppojen aktiivitoimijoita, joiden kuluttajien motivaatioita koskevia ajatuksia analysoidaan "poliittisen kuluttajan" ja "eettisen kuluttajan" ideaalityyppien kautta. Poliittisten kuluttajien ideaalityyppi tunnistetaan haastatteluissa, mutta maailmankauppojen vaihtoehtoisten markkinoiden tilan ylläpitäminen edellyttää laajempaan joukkoon vetoamista, jolloin poliittisen kuluttajuuden rajat tulevat näkyviin. Eettisestikin motivoituneita kuluttajia pidetään yksilöllisyyttä, konkreettisuutta ja paikallisuutta ylikorostavina sekä potentiaalisesti haluttomina näkemään tuottajien vallan kasvua. Toisaalta myös maailmankauppayhdistysten on tasapainoteltava pyrkiessään tuottamaan tietoa kuluttajien elämästä ja etsiessään relevanttia myytävää. Artikkeli osallistuu keskusteluun vaihtoehtoisten markkinoiden rakentamisen mahdollisuuksista tilanteessa, jossa yhtäältä eettiset motivaatiot kuluttamisessa lisääntyvät mutta toisaalta markkinoiden voimakas yhdenmukaistuminen kaventaa vaihtoehtoisia tiloja.</p> 2022-04-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Teppo Eskelinen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/111848 Vaivaisia vai harmaita panttereita? 2021-11-16T09:45:18+02:00 Joni Jaakola jomijaa@utu.fi <p>Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa antanut laatusuosituksia iäkkäiden palveluiden järjestämiseksi vuodesta 2001 lähtien. Suosituksilla on pyritty turvaamaan eettisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä hoivapalveluiden tuotanto ja samalla vaikuttamaan julkisen talouden kestävyyteen. Artikkeli tutkii sitä, mitä tämä ”sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden” yhteensovittaminen käytännössä tarkoittaa. Artikkeli analysoi laatusuosituksia vuosilta 2001–2020 julkisen oikeuttamisen analyysimenetelmän avulla ja osoittaa, kuinka suositukset rakentavat ja yhteensovittavat kahta erilaista hoivapalveluiden järjestämistä ohjaavaa eetosta. Yhtäältä suosituksissa rakennetaan hyvinvoinnin eetosta eli kunnioitetaan ajatusta hoivasta universaalina perusoikeutena ja määritellään iäkäs aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Toisaalta suosituksissa rakennetaan selviytymisen eetosta. Se määrittelee hoivan kulutushyödykkeeksi ja iäkkäät kotonaan teknologian avulla terveesti ikääntyviksi asiakas-yrittäjiksi, jotka kantavat vastuuta sekä omasta terveydestään että julkisen talouden kestävyydestä. Vastuun uusjako myös muotoilee hoivan poliittista taloutta uusiksi. Suosituksissa hoivapalveluiden käyttäjä on yhä vahvemmin myös niiden tuottaja. Hoivan markkinaistaminen näkyy selkeästi hoivapalveluiden järjestämistä ohjaavissa suosituksissa. Tämän seurauksena suosituksilla on ongelmia tunnistaa iäkäs vaivaisena.</p> 2022-05-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Joni Jaakola https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/113814 Työkaluja hoivan poliittisen talouden feministiseen tarkasteluun 2022-01-26T19:06:46+02:00 Emma Lamberg emmalam@utu.fi Heini Kinnunen heini.kinnunen@utu.fi 2022-02-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Emma Lamberg, Heini Kinnunen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/113305 Työväenluokka teräksestä 2022-01-01T19:43:51+02:00 Johan Wahlsten johan.wahlsten@helsinki.fi 2022-01-24T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Johan Wahlsten https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/112312 Olipa kerran sieni kapitalismin raunioissa 2021-11-22T15:41:34+02:00 Anna Ilona Rajala anna.ilona.rajala@gmail.com 2022-03-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Anna Ilona Rajala