https://journal.fi/poliittinentalous/issue/feed 2023-12-22T00:00:00+02:00 Matti Ylönen matti.v.ylonen@helsinki.fi Open Journal Systems <p><strong>Poliittinen talous</strong>&nbsp;(ISSN 2341-7862) julkaisee talouden instituutioiden, talouspolitiikan, talousdiskurssien ja taloustieteen poliittisia analyyseja sekä toimii poliittisen talouden tutkimuksen ja opetuksen edistämisen suomalaisena keskustelufoorumina. Lehteä julkaisee Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry.</p> https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/140964 2023-11-15T17:13:15+02:00 Konsta Kotilainen Heikki Patomäki

<p>Kansainvälisen poliittisen talouden tutkimus on kriittisen itsereflektion tarpeessa. Merkittävä osa alan tutkijoista on hylännyt Open Economy Politics -viitekehyksen, joka on hallinnut alan pohjoisamerikkalaista tutkimusta viime vuosikymmeninä. Vaikka tuorein tutkimus usein käsittelee oleellisia kysymyksiä kiinnostavilla tavoilla, kansainvälisen poliittisen talouden tutkimuksen kaksi perustavinta puutetta, talousteoretisoinnin vähäisyys ja monien lähestymistapojen filosofinen ohuus, ovat osin korjaamatta. Katsausartikkelissa argumentoimme: 1) Kansainvälisen poliittisen talouden tutkimus ei voi edetä kovinkaan pitkälle käsittelemättä talousteoreettisia kysymyksiä. 2) Vaikka valtavirtainen taloustiede on edelleen suurelta osin eristäytynyt yhteiskuntatieteellisestä poliittisen talouden tutkimuksesta, poliittinen talous voi luontevasti ammentaa oivalluksia ja tutkimushypoteeseja toisista talousteoreettisista perinteistä. 3) Systemaattinen ammentaminen useammasta teoriaperinteestä tai tieteenalasta tuskin onnistuu ilman tehtävään sopivaa metateoreettista viitekehystä, kuten kriittistä tieteellistä realismia tai pragmatismia. 4) Kansainvälisen poliittisen talouden tutkimuksen tulisi valaista ensisijaisesti sellaisia instituutioita, rakenteita, mekanismeja ja prosesseja, jotka ylittävät kansallisvaltioiden rajat ja/tai vähintään osittain ohittavat näiden valtioiden välisen vuorovaikutuksen. Tämän viimeisen näkökohdan pohjalta Helsingissä alaa kutsutaan globaalin poliittisen talouden tutkimukseksi.</p>

2023-12-20T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Konsta Kotilainen, Heikki Patomäki https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/137225 2023-09-26T11:48:51+03:00 Ville-Pekka Sorsa

<p>Vertaileva poliittisen talouden tutkimus on yksi poliittisen talouden tutkimuksen keskeisistä tutkimushaaroista. Pohdin tässä katsausartikkelissa tämän tutkimushaaran luonnetta ja kehitystä Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry:n kymmenvuotisen olemassaolon aikana. Esitän, että kuluneen vuosikymmenen aikana sekä tutkimusalalla että sen tutkimissa ilmiöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkimusalan keskeinen näkökulma on vaihtunut kapitalismin variaatioista kasvumalleihin. Valotan näkökulmaa analysoimalla Suomen poliittisen talouden kasvumallin muutosta viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomen kasvumalli on muuttunut kymmenessä vuodessa aiempaa vähemmän vientivetoiseksi ja enemmän kotimaisesta kysynnästä riippuvaiseksi. Sen koordinaatiossa esiintyy aiempaa heikompia intressi- ja valtakeskittymiä, joiden kautta taloutta on aiempaa vaikeampaa koordinoida ja uudistaa järjestelmällisesti.</p>

2023-11-09T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Ville-Pekka Sorsa https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/137606 2023-10-02T08:36:03+03:00 Emma Lamberg

<p>Taloutta koskevien ideoiden, arvojen ja tarinoiden tutkimus on ollut keskeinen juonne <em>Poliittinen talous </em>-lehdessä sen kymmenvuotisen historian aikana käydyissä keskusteluissa. Tämä katsausartikkeli osallistuu keskusteluun taloutta koskevien tieteellisten ideoiden performatiivisuudesta tarkastelemalla akateemisen talouskritiikin roolia taloutta koskevien ideoiden muutoksessa ja tätä kautta talousjärjestelmän transformaatiossa. Katsaus käyttää esimerkkinä feminististä, tutkimukseen perustuvaa talouskritiikkiä. Se kysyy, miten marginaalista ponnistava talouskritiikki kamppailee legitimiteetistä ja millaisia ovat tällaisen talouskritiikin mahdollisuudet toimia performatiivisesti eli muovata käytäntöjä. Feminististen talouden tutkijoiden, etenkin taloustieteilijöiden, haastatteluja analysoimalla katsaus tuo näkyviin, miten tiedontuotantoon kytkeytyvät vallan ja alistuksen suhteet voivat heikentää järjestelmäkriittiseen tietoon perustuvien vaatimusten performatiivisuutta. Ei-performatiivisuus ei kuitenkaan ole vääjäämätöntä: kriittistä talouden tutkimusta voi ajatella asteittaisena kamppailuna kohti yhteiskuntaa, jossa sen vaatimukset tulisivat vakavasti otetuiksi ja tunnistetuiksi myös performatiivisessa mielessä.</p>

2023-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Emma Lamberg https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/137371 2023-09-27T15:14:24+03:00 Markus Ojala

<p>Keskustelupuheenvuoro tarkastelee markkinakurin historiaa Euroopan talous- ja raha-liitossa erityisesti siihen liittyvien puhetapojen näkökulmasta. Puheenvuoro esittää, että markkinakuri on euroalueen taloushallinnan kontekstissa tulkittava zombi-ideana eli toistuvasti poliittisessa keskustelussa esiin nousevana mutta akateemisesti epäuskottavana politiikkaideana. Puheenvuoro tarkastelee markkinakuri-zombin historiaa siihen kytkeytyvien poliittisten kiistojen näkökulmasta. Yhtäältä kiistat ovat koskeneet sitä, onko markkinakuri suotava talousohjauksen mekanismi ja pitäisikö euroalueen jäsenmaihin kohdistua markkinakuria. Toisaalta on kiistelty siitä, kohdistuuko jäsenmaihin tosiasiallisesti markkinakuria ja onko tämä ylipäänsä mahdollista. Keskustelupuheenvuoro osoittaa, miten suhtautuminen molempiin kysymyksiin on elänyt euroalueen historiallisten käänteiden mukana.</p>

2023-12-13T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Markus Ojala https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/138082 2023-10-20T15:07:13+03:00 Timo Harjuniemi 2023-11-24T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Timo Harjuniemi https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/141517 2023-11-24T14:12:47+02:00 Juri Mykkänen Hanna Wass

<p>Katsausartikkeli analysoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon luotsaamia hallitusneuvotteluita ja niiden tuloksena syntynyttä hallitusohjelmaa teknokraattisen asiantuntijatiedon käytön näkökulmasta. Kysymystä lähestytään käyttämällä teknopolitiikan käsitettä, joka viittaa poliittisten päämäärien ja runsaan asiantuntijatiedon yhdistämiseen. Tuloksista nousee esiin vahva yhteys neuvottelupöydissä tehtyjen toimenpidekirjausten ja asiantuntijakuulemisten välillä. Havaintoa voidaan selittää usealla eri tavalla, mutta katsauksen tulkinta korostaa hallitusneuvottelujen poliittisen asetelman merkitystä enemmän kuin asiantuntijoiden itsensä pyrkimystä vallankäyttöön. Oikeistopopulistisen puolueen mukanaolo neuvotteluissa saattoi myös osaltaan lisätä asiantuntijatiedon käyttöä. Sama vaikutus oli kokoomuksen pyrkimyksellä rakentaa hyvin yksityiskohtainen ohjelma, jota oli mahdollista ryhtyä nopeasti toteuttamaan.</p>

2023-12-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Juri Mykkänen, Hanna Wass https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/141921 2023-12-11T16:26:29+02:00 Laura Nordström Matti Ylönen 2023-12-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Laura Nordström, Matti Ylönen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/138037 2023-10-18T19:21:05+03:00 Riina Bhatia 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Riina Bhatia https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/136223 2023-09-04T07:18:45+03:00 Jukka Mäkinen 2023-09-21T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Jukka Mäkinen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/141053 2023-11-16T12:27:18+02:00 Joni Jaakola 2023-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Joni Jaakola https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/129450 2023-05-25T11:48:03+03:00 Hanna Ylöstalo

<p>Artikkeli tarkastelee kvantifiointia eli numeroiden tuottamista ja käyttöä feministisen talousvaikuttamisen käytäntönä. Kvantifioinnista on tullut keskeinen yhteiskuntaelämää kuvaava ja tuottava käytäntö, ja sillä on keskeinen rooli myös poliittisessa päätöksenteossa. Artikkeli tutkii kvantifiointia feministisessä talouspoliittisessa vaikuttamisessa, joka pyrkii tuomaan sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se tarkastelee kvantifiointia episteemisenä hallintana, jolla pyritään muutokseen vaikuttamalla käsityksiin taloudesta ja talouspolitiikasta, käsityksiin ihmisistä talouden ja talouspolitiikana osana sekä arvoihin taloudesta ja talouspolitiikasta. Artikkeli osoittaa kvantifioinnin käytäntöjen jännitteisyyden feministisessä talousvaikuttamisessa: kvantifiointi tekee näkyväksi sukupuolittuneita talouden ja yhteiskunnan suhteita mutta suuntaa politiikkaa mitattavuuden logiikan mukaisesti; se lisää joidenkin feminististen äänten kuuluvuutta mutta vahvistaa asiantuntijavaltaa politiikassa; se tuo tunteet ja arvot talouspoliittiseen keskusteluun mutta jättää arvot tiedon tuottamisen taustalla keskustelujen ulkokehälle.</p>

2023-10-16T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Hanna Ylöstalo