Poliittinen talous

Näkyvätkö suomalaisen korkeakoulupolitiikan kristallipallossa lukukausimaksut?

2022-12-05T23:16:19+02:00

Tämä katsausartikkeli pohtii kaikkien opiskelijoiden lukuvuosi- tai lukukausimaksujen todennäköisyyttä osana suomalaisen korkeakoulupolitiikan akateemisen kapitalismin kehityksen jatkumoa. Etenkin talouden ja liike-elämän toimijat ovat jo pitkään pitäneet lukukausimaksuja tarpeellisina suomalaisen korkeakoulutuksen laadun turvaamiseksi ja pääosin julkisrahoitteisen korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamiseksi. Katsaus hyödyntää aiempaa lukukausimaksukeskustelua sekä poliittisissa asiakirjoissa että julkisuudessa ja pohtii, miten lukukausimaksuja saatettaisiin edistää puoluepoliittisen järjestelmän ulkopuolelta käsitteellisesti ja osana laajentuvaa yliopistoautonomiaa. Katsaus myös lyhyesti käsittelee lukukausimaksujen kansainvälisiä kokemuksia ja sitä, miten ne edistävät julkisten palveluiden siirtymistä entistä vahvemmin finansialisaation piiriin.

Työ talouskasvun jälkeen

2023-04-05T15:17:44+03:00

Katsausartikkelin aiheena on työ talouskasvua tavoittelemattomassa yhteiskunnassa, ja siinä selvitetään, kuinka työtä kuvataan aiemmissa talouskasvuun kriittisesti suhtautuvissa post-growth- ja degrowth-ajattelua hyödyntävissä tutkimuksissa. Tutkimusmenetelmä on integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu neljästätoista työtä käsittelevästä sekä post-growth- tai degrowth-ajattelua hyödyntävästä vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta, jotka on julkaistu vuosina 2018–2021. Tulosten perusteella aiemmasta tutkimuksesta voidaan hahmottaa kolmenlaisia työn kuvauksia. Kuvaukset keskittyvät työn piirteisiin ja merkityksiin talouskasvua tavoittelemattomassa yhteiskunnassa sekä seikkoihin, joiden tulisi muuttua työelämän rakenteissa ja arvoissa, jotta talouskasvun tavoittelusta luopuminen olisi mahdollista. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että post-growth- ja degrowth-ajattelua hyödyntävissä tutkimuksissa luodaan positiivista kuvaa työelämän kehitysmahdollisuuksista sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Talouskasvua tavoittelemattoman yhteiskunnan työtä kuvataan merkitykselliseksi ja hyvinvointia lisääväksi, mutta samanaikaisesti myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Post-growth- ja degrowth-tutkimuksessa ilmeneviä työnkuvauksia voidaan näin ollen pitää eräänlaisina työn utopioina eli kuvauksina paremmasta mahdollisesta työelämästä. Tämä on merkittävää, sillä yhteiskunnallisten utopioiden kuvittelun on esitetty hiipuneen.

Radikaali reformismi ja kapitalismin kumous

2022-11-25T17:45:55+02:00

Talouden viimeaikaiset kriisit ovat virittäneet kiinnostusta radikaalisti erilaisiin, kapitalismia tasa-arvoisempiin taloudellisiin järjestelmiin, jotka mahdollistaisivat kansalaisten tasavertaisemman osallistumisen taloudelliseen päätöksentekoon. Tämä katsausartikkeli tarkastelee kahta kiinnostavaa ja seikkaperäistä muutosohjelmaa, joilla on pitkälti samoja tavoitteita ja paljon yhtäläisyyksiä mutta myös tärkeitä eroja ja jotka ansaitsevat perusteellista tarkastelua ja arviota. Ensimmäisen esittää Thomas Piketty tulon- ja omaisuuden jaon jyrkentymistä sekä sen syitä koskevan tutkimuksensa lopuksi Capital and Ideology -teoksessaan (2019/2020), ja toinen löytyy Yanis Varoufakiksen utopistisesta tieteisfiktio-romaanista Another Now (2020). Kumpikin ottaa etäisyyttä valtiojohtoisesta sosialistisesta suunnitelmataloudesta, jota Neuvostoliiton ”reaalisosialismi” edusti. Kummankin sosialismi perustuu pääoman kasautumisen kahlitsemiseen ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen taloudellisessa päätöksenteossa paikallisesti sekä laajemmin kansallisen ja kansainvälisen talouden mitassa. Jos Pikettyn voi sanoa edustavan radikaalia reformistista sosialismia, on Varoufakis taas ”pesunkestävä” anarkisti. Katsaus esittelee kummankin radikaalin yhteiskuntapoliittisen ohjelman perusajatukset, vertaa niitä toisiinsa sekä esittää lopuksi niistä muutamia kriittisiä huomioita. Ohjelmien vertaileva arviointi ei tee epäoikeutta kummallekaan, vaikka niiden kirjallisen esitystavan erilaisuus tulee huomioida.

Valtion suvereeni auktoriteetti ja taloudellinen järjestys

2023-02-22T14:37:33+02:00

Suomi ei ole saari

2023-06-13T08:33:49+03:00

Uusi tulkinta Adam Smithistä poliittisen vapauden teoreetikkona ja yhteiskuntahistorioitsijana

2023-01-11T13:37:47+02:00

Toivoa pimeydessä

2023-04-24T16:52:51+03:00

Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu

2022-12-05T15:57:17+02:00

Ekologisten kriisien hillitsemiseksi yhteiskuntien on toteutettava nopea kestävyysmurros. Teollisuuden uudistaminen on tässä tehtävässä ratkaisevassa asemassa. Poliittisen talouden tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti valtioiden tärkeään rooliin kestävyysmurroksen ohjaamisessa. Ekologisen kriisin nopean hillinnän vuoksi kasvavaa kiinnostusta on kohdistunut myös uudenlaisen teollisuuspolitiikan ja talouden suunnittelun tutkimukseen. Suunnitelmallista teollista kestävyyssiirtymää koskevat tutkimushavainnot ovat kuitenkin jääneet toistaiseksi hajanaisiksi ja yleistasoisiksi. Artikkeli osallistuu poliittisen talouden tutkimuksen piirissä käytävään kestävyysmurroskeskusteluun analysoimalla teollisen siirtymän roolia kestävyysmurroksessa. Artikkeli keskittyy teollisen siirtymän suunnittelun edellytyksiin Suomen kaltaisessa pitkälle teollistuneessa valtiossa ja ehdottaa teollisen siirtymän edistämiseksi tiedevetoisen suunnittelun ideaa. Artikkeli osoittaa, että tiedevetoisella suunnittelulla voi olla teollista siirtymää ja siihen tarvittavaa tiedontuotantoa merkittävästi edistävä vaikutus. Tiedevetoisen suunnittelun konkretisoimiseksi artikkeli ehdottaa lopuksi teollisen siirtymän suunnitteluyksikköä institutionaalisena ratkaisuna kestävyysmurroksen edistämiseksi kansallisessa kontekstissa.