https://journal.fi/poliittinentalous/issue/feedPoliittinen talous2022-12-12T13:01:59+02:00Matti Ylönenmatti.v.ylonen@helsinki.fiOpen Journal Systems<p><strong>Poliittinen talous</strong> (ISSN 2341-7862) julkaisee talouden instituutioiden, talouspolitiikan, talousdiskurssien ja taloustieteen poliittisia analyyseja sekä toimii poliittisen talouden tutkimuksen ja opetuksen edistämisen suomalaisena keskustelufoorumina. Lehteä julkaisee Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry.</p>https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/125335Takaisin talouskuriin?2022-12-12T13:01:59+02:00Anna Elomäkianna.elomaki@tuni.fiHanna Ylöstalohanna.ylostalo@utu.fi2022-12-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Anna Elomäki, Hanna Ylöstalohttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/112312Olipa kerran sieni kapitalismin raunioissa2021-11-22T15:41:34+02:00Anna Ilona Rajalaanna.ilona.rajala@gmail.com2022-03-01T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Anna Ilona Rajalahttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/120758Kädenojennus maailman muuttajille2022-08-04T17:48:20+03:00Aleksi Okkonenaleksipekka@gmail.com2022-10-05T00:00:00+03:00Copyright (c) 2022 Aleksi Okkonenhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/111127Vaihtoehtoisten markkinoiden tilat ja poliittisen kuluttajuuden mahdollisuudet2021-09-29T14:52:20+03:00Teppo Eskelinenteppo.eskelinen@uef.fi<p>Artikkeli analysoi poliittisen kuluttajuuden tiloja, mahdollisuuksia ja haasteita maailmankauppatoiminnan näkökulmasta. Maailmankaupat ovat yhdistysmuotoisia reilun kaupan erikoisliikkeitä, jotka pyrkivät luomaan tasa-arvoisempaa maailmankauppaa ja tiedottamaan globaalin talouden vääristymistä. Niiden voi katsoa edustavan vaihtoehtoisia markkinoita ja kannattelevan ideaa kuluttajuudesta, jossa kaupankäynti on vain yksi väline pyrkimyksessä laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Artikkelia varten on haastateltu maailmankauppojen aktiivitoimijoita, joiden kuluttajien motivaatioita koskevia ajatuksia analysoidaan "poliittisen kuluttajan" ja "eettisen kuluttajan" ideaalityyppien kautta. Poliittisten kuluttajien ideaalityyppi tunnistetaan haastatteluissa, mutta maailmankauppojen vaihtoehtoisten markkinoiden tilan ylläpitäminen edellyttää laajempaan joukkoon vetoamista, jolloin poliittisen kuluttajuuden rajat tulevat näkyviin. Eettisestikin motivoituneita kuluttajia pidetään yksilöllisyyttä, konkreettisuutta ja paikallisuutta ylikorostavina sekä potentiaalisesti haluttomina näkemään tuottajien vallan kasvua. Toisaalta myös maailmankauppayhdistysten on tasapainoteltava pyrkiessään tuottamaan tietoa kuluttajien elämästä ja etsiessään relevanttia myytävää. Artikkeli osallistuu keskusteluun vaihtoehtoisten markkinoiden rakentamisen mahdollisuuksista tilanteessa, jossa yhtäältä eettiset motivaatiot kuluttamisessa lisääntyvät mutta toisaalta markkinoiden voimakas yhdenmukaistuminen kaventaa vaihtoehtoisia tiloja.</p>2022-04-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2022 Teppo Eskelinenhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/115201Vastavuoroisuuden jälkeen – Bitcoin-kryptovaluutta ja virtuaalinen luottamusnormi markkinoilla2022-06-15T09:39:05+03:00Samuli Tikkanensaetik@utu.fiAki Koivulaakjeko@utu.fiPekka Räsänenpekras@utu.fi<p>Kryptovaluuttojen kasvava suosio on merkittävä trendi 2020-luvulla. Tälle heikosti säännellylle talouden osa-alueelle on virrannut lyhyessä ajassa huomattava määrä varallisuutta. Tässä artikkelissa eritellään Bitcoin-markkinan erityisominaisuuksia sekä kuvataan Bitcoinista nousevia luottamussuhteita. Bitcoin on syntynyt yhteiskunnallisten ja poliittisten kehityskulkujen seurauksena, ja se nojaa arvonmuodostuksessaan erityiseen Bitcoin-ideologiaan. Artikkelissa argumentoidaan, että suurin kryptovaluutta Bitcoin pohjaa luottamusnormin kyseenalaistamiselle. Bitcoin-ideologiasta nousevasta yleisestä epäluottamuksesta poliittisia instituutioita ja inhimillisiä toimijoita kohtaan on muovautunut uusi virtuaalinen luottamusnormi, jossa luottamus rakentuu suhteessa lohkoketjuteknologiaan.</p>2022-11-09T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Samuli Tikkanen, Aki Koivula, Pekka Räsänenhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/111959Ekofeministinen kohtuutalous ja ekososiaaliset kriisit2021-11-01T11:10:46+02:00Eeva Houtbeckerseeva.houtbeckers@aalto.fi<p>Ekososiaaliset yhteen kietoutuvat kriisit aiheuttavat lukuisia ongelmia ihmisyhteisöjen ja muunlajisten elämän jatkuvuudelle. Ekososiaalisten kriisien juurisyyt palautuvat poliittiseen talouteen. Kohtuusajattelijat ovat osoittaneet, miten kapitalistinen järjestys mahdollistaa jatkuvan talouskasvun, joka on johtanut ylituotantoon ja -kulutukseen, kun taas ekofeministit muistuttavat, että kaikki eivät ole vastuussa näistä kriiseistä. Lisäksi dualistiset ja hierarkkiset ajattelutavat ylläpitävät naisten, vähemmistöjen ja muunlajisten hyväksikäyttöä. Yhteyden luominen näiden keskusteluiden välille on tärkeää, mikäli halutaan yhtäältä purkaa sukupuolittunutta taloudellista hyväksikäyttöä ja toisaalta kapitalistista kasvutaloutta. Tämä katsaus esittelee lyhyesti ekofeminismin historiaa ja ekofeminististä poliittista taloutta. Lisäksi se erittelee ekofeministisen kohtuutalousajattelun teemoja Ariel Sallehin ja Stefania Barcan teoksissa. On tärkeää tuoda esille ekofeminististä kohtuusajattelua, jotta ajankohtaisissa keskusteluissa ei sivuutettaisi naisten, vähemmistöjen ja muunlajisten institutionalisoitunutta hyväksikäyttöä taloudellisessa toiminnassa.</p>2022-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2022 Eeva Houtbeckershttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/119525Kohti startup-Suomea?2022-05-23T13:58:40+03:00Henri Koskinenhemiko@utu.fi2022-06-27T00:00:00+03:00Copyright (c) 2022 Henri Koskinen