https://journal.fi/poliittinentalous/issue/feedPoliittinen talous2024-12-27T00:00:00+02:00Konsta Kotilainenkonsta.kotilainen@helsinki.fiOpen Journal Systems<p><strong>Poliittinen talous</strong> (ISSN 2341-7862) julkaisee talouden instituutioiden, talouspolitiikan, talousdiskurssien ja taloustieteen poliittisia analyyseja sekä toimii poliittisen talouden tutkimuksen ja opetuksen edistämisen suomalaisena keskustelufoorumina. Lehteä julkaisee Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry.</p>https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/147343Luova kestävyyssiirtymä vaatii leikkausten sijaan valtion toimintatapojen uudistuksia2024-08-16T12:09:13+03:00Paavo Järvensivu2024-09-06T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Paavo Järvensivuhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/147845Tehostamisen jälkiä ja tulevaisuutta luotaamassa2024-09-11T12:32:01+03:00Henri Koskinen2024-11-21T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Henri Koskinenhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/147453Finanssipoliittisen sopeuttamisen paine tulee tekemään investointiasteen kasvattamisen lähes mahdottomaksi 2024-08-22T10:59:06+03:00Antti Alaja2024-11-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Antti Alajahttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/149383Kasvu ja edistys:2024-10-31T16:26:25+02:00Visa HeinonenMika Pantzar<p><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%; font-family: 'Times New Roman', serif;" data-olk-copy-source="MessageBody">Moderni eli nykyaika ja sen synty sekä erityispiirteet ovat kiinnostaneet yhteiskuntatieteilijöitä ja historian tutkijoita pitkään. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on ollut nykyaikaistuminen prosessina. Nykyaikaistumisen on tulkittu tarkoittavan ainakin seuraavia asioita: teollistumista, taloudellista kasvua, kaupungistumista, koulutustason nousua, joukkoviestintää, maallistumista, yhteiskunnallista rakennemuutosta, sosiaalista liikkuvuutta, hallintaa, järjestystä, valvontaa, rationaalisuutta, tehokkuutta, suunnittelua ja tieteellisen tutkimuksen hyödyntämistä yhteiskunnallisessa suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Tässä katsausartikkelissa korostetaan instituutioiden ja kulttuuristen orientaatioiden keskinäistä ja usein eri tahtista dynamiikkaa. Muutokset yhteiskunnassa eivät tapahdu ilman toimijoita ja heidän intressejään. Katsaus tulkitsee toimijoiksi myös tekstit ja teoriat. Lisäksi se esittää talouskehityksestä evolutionaarisen tulkinnan, joka korostaa yhteiskunnan ja talouden organisoitumista enemmän yhteistyön kuin kilpailun kautta. Katsausartikkeli valaisee erityisesti Suomen yhteiskunnallista muutosta keskeisimpien modernisaatiotulkintojen kautta ja käsittelee modernisaatioteoriaa koskevaa tieteellistä keskustelua.<br /></span></p>2024-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Visa Heinonen, Mika Pantzarhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/149365Vapaasatamat ylikansallisen vallankäytön välineenä:2024-10-30T23:51:05+02:00Akseli Pitkämäki<p>Vapaasatamat ovat maailmanlaajuisesti yhä yleisempi järjestely tavoitella talouskasvua. Vapaasatamien hyödyllisyydestä ollaan tutkimuskirjallisuudessa ja päätöksenteon tasolla verrattain yksimielisiä huolimatta siitä, että kokeilujen lopputulokset harvoin täyttävät niille asetettuja tavoitteita. Vapaasatamia koskevassa talous- ja kauppatieteellisessä kir jallisuudessa poliittisuuden näkökulma on jäänyt paitsioon. Tämä artikkeli esittää, että vapaasatamia on syytä tutkia ennen kaikkea poliittisena ilmiönä. Tähän pyrkien artikkeli esittelee poliittisen talouden typologian vapaasatamille. Typologia tuo yhteen vapaasatamia ja niiden erilaisia muotoja koskevan relevantin tutkimuksen koostaen erilliset tutkimushaarat yhdeksi kokonaisuudeksi. Artikkeli pyrkii edistämään vapaasatamien tarkastelua valtioiden suvereniteettia murtavana ja ohittavana poliittisen vallankäytön välineenä. Vapaasatamien poliittisen talouden typologian kautta vapaasatamat näyttäytyvät laajana monikansallisten yritysten ja maailman superrikkaiden vallankäytön työkaluna. Tämä haastaa näkemystä vapaasatamista epäpoliittisina taloudellisina järjestelyinä.</p>2024-12-11T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Akseli Pitkämäkihttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/153316Globaalin poliittisen talouden tutkimuksen kirjo kasvaa2024-12-09T09:24:44+02:00Laura NordströmMatti Ylönen2024-12-20T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Laura Nordström, Matti Ylönenhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/147389Asiantuntijoiden valta EU:ssa ja eurokriisissä2024-08-19T15:34:49+03:00Laura Nordström2024-09-19T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Laura Nordströmhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/152214Valtiokeskeisen makrotalouden hallinnan lupaukset, rajoitteet ja vaihtoehdot:2024-11-18T20:22:07+02:00Konsta Kotilainen2024-12-16T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Konsta Kotilainenhttps://journal.fi/poliittinentalous/article/view/147814Vastuullisuuden politiikat: valtio, oikeudet ja dialogi kaivoskonflikteissa 2024-09-10T11:35:17+03:00Johanna Järvelä<p>Väitöskirjassani tutkin deliberatiivisen dialogin rajoja, sekä oikeuksien ja vastuiden jakoa valtion, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä luonnonvarojen hallinnan ja kaivoskonfliktien kontekstissa. Globalisaation myötä perinteiset rajat näiden toimijoiden välillä ovat murtuneet ja muuttuneet, ja erilaisista intresseistä neuvotellaan moninaisilla paikallisilla ja globaaleilla foorumeilla. Näin ollen, on kiinnostavaa tutkia miten erilaisia intressikoalitioita ja hegemonioita rakennetaan, ylläpidetään ja kyseenalaistetaan. Teoreettisesti tutkimukseni sijoittuu organisaatiotutkimuksen alalle hyödyntäen politiikan tutkimuksen ja poliittisen ekologian käsitteitä. Tutkimus selvittää miten erilaiset historialliset ja poliittiset tekijät vaikuttavat rakentuviin hallinnan muotoihin, miten yksityinen sääntely korvaa tai lomittuu osaksi julkisen vallan käyttöä, ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita nämä uudet hallinnan muodot tuottavat. Lisäksi tutkimukseni tarkastelee kriittisesti deliberatiivisen dialogin mahdollisuuksia johtamisen ja organisaatiotutkimuksen alalla painottaen tasa-arvoisen osallistumisen tärkeyttä sekä erimielisyyksien, ristiriitojen ja konfliktien mahdollistamista näissä prosesseissa. Väitöskirjan tulokset tuovat uutta tietoa yritysten ja yhteiskunnan välisistä suhteista, ja erityisesti siitä miten julkinen valta tuottaa yritysvastuuta ja vastuullisia yrityksiä.</p>2024-11-15T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Johanna Järvelä