Poliittinen talous

Hyvä numero ja hyvä tarina

Hanna Ylöstalo — 2023-10-16

Artikkeli tarkastelee kvantifiointia eli numeroiden tuottamista ja käyttöä feministisen talousvaikuttamisen käytäntönä. Kvantifioinnista on tullut keskeinen yhteiskuntaelämää kuvaava ja tuottava käytäntö, ja sillä on keskeinen rooli myös poliittisessa päätöksenteossa. Artikkeli tutkii kvantifiointia feministisessä talouspoliittisessa vaikuttamisessa, joka pyrkii tuomaan sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se tarkastelee kvantifiointia episteemisenä hallintana, jolla pyritään muutokseen vaikuttamalla käsityksiin taloudesta ja talouspolitiikasta, käsityksiin ihmisistä talouden ja talouspolitiikana osana sekä arvoihin taloudesta ja talouspolitiikasta. Artikkeli osoittaa kvantifioinnin käytäntöjen jännitteisyyden feministisessä talousvaikuttamisessa: kvantifiointi tekee näkyväksi sukupuolittuneita talouden ja yhteiskunnan suhteita mutta suuntaa politiikkaa mitattavuuden logiikan mukaisesti; se lisää joidenkin feminististen äänten kuuluvuutta mutta vahvistaa asiantuntijavaltaa politiikassa; se tuo tunteet ja arvot talouspoliittiseen keskusteluun mutta jättää arvot tiedon tuottamisen taustalla keskustelujen ulkokehälle.

Helsingin lähestymistapa globaaliin poliittiseen talouteen

Konsta Kotilainen — 2023-12-20

Kansainvälisen poliittisen talouden tutkimus on kriittisen itsereflektion tarpeessa. Merkittävä osa alan tutkijoista on hylännyt Open Economy Politics -viitekehyksen, joka on hallinnut alan pohjoisamerikkalaista tutkimusta viime vuosikymmeninä. Vaikka tuorein tutkimus usein käsittelee oleellisia kysymyksiä kiinnostavilla tavoilla, kansainvälisen poliittisen talouden tutkimuksen kaksi perustavinta puutetta, talousteoretisoinnin vähäisyys ja monien lähestymistapojen filosofinen ohuus, ovat osin korjaamatta. Katsausartikkelissa argumentoimme: 1) Kansainvälisen poliittisen talouden tutkimus ei voi edetä kovinkaan pitkälle käsittelemättä talousteoreettisia kysymyksiä. 2) Vaikka valtavirtainen taloustiede on edelleen suurelta osin eristäytynyt yhteiskuntatieteellisestä poliittisen talouden tutkimuksesta, poliittinen talous voi luontevasti ammentaa oivalluksia ja tutkimushypoteeseja toisista talousteoreettisista perinteistä. 3) Systemaattinen ammentaminen useammasta teoriaperinteestä tai tieteenalasta tuskin onnistuu ilman tehtävään sopivaa metateoreettista viitekehystä, kuten kriittistä tieteellistä realismia tai pragmatismia. 4) Kansainvälisen poliittisen talouden tutkimuksen tulisi valaista ensisijaisesti sellaisia instituutioita, rakenteita, mekanismeja ja prosesseja, jotka ylittävät kansallisvaltioiden rajat ja/tai vähintään osittain ohittavat näiden valtioiden välisen vuorovaikutuksen. Tämän viimeisen näkökohdan pohjalta Helsingissä alaa kutsutaan globaalin poliittisen talouden tutkimukseksi.

Kapitalismin variaatioista kasvumalleihin

Ville-Pekka Sorsa — 2023-11-09

Vertaileva poliittisen talouden tutkimus on yksi poliittisen talouden tutkimuksen keskeisistä tutkimushaaroista. Pohdin tässä katsausartikkelissa tämän tutkimushaaran luonnetta ja kehitystä Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry:n kymmenvuotisen olemassaolon aikana. Esitän, että kuluneen vuosikymmenen aikana sekä tutkimusalalla että sen tutkimissa ilmiöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkimusalan keskeinen näkökulma on vaihtunut kapitalismin variaatioista kasvumalleihin. Valotan näkökulmaa analysoimalla Suomen poliittisen talouden kasvumallin muutosta viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomen kasvumalli on muuttunut kymmenessä vuodessa aiempaa vähemmän vientivetoiseksi ja enemmän kotimaisesta kysynnästä riippuvaiseksi. Sen koordinaatiossa esiintyy aiempaa heikompia intressi- ja valtakeskittymiä, joiden kautta taloutta on aiempaa vaikeampaa koordinoida ja uudistaa järjestelmällisesti.

Feministinen talouskritiikki ja kamppailut tiedon performatiivisuudesta

Emma Lamberg — 2023-12-01

Taloutta koskevien ideoiden, arvojen ja tarinoiden tutkimus on ollut keskeinen juonne Poliittinen talous -lehdessä sen kymmenvuotisen historian aikana käydyissä keskusteluissa. Tämä katsausartikkeli osallistuu keskusteluun taloutta koskevien tieteellisten ideoiden performatiivisuudesta tarkastelemalla akateemisen talouskritiikin roolia taloutta koskevien ideoiden muutoksessa ja tätä kautta talousjärjestelmän transformaatiossa. Katsaus käyttää esimerkkinä feminististä, tutkimukseen perustuvaa talouskritiikkiä. Se kysyy, miten marginaalista ponnistava talouskritiikki kamppailee legitimiteetistä ja millaisia ovat tällaisen talouskritiikin mahdollisuudet toimia performatiivisesti eli muovata käytäntöjä. Feminististen talouden tutkijoiden, etenkin taloustieteilijöiden, haastatteluja analysoimalla katsaus tuo näkyviin, miten tiedontuotantoon kytkeytyvät vallan ja alistuksen suhteet voivat heikentää järjestelmäkriittiseen tietoon perustuvien vaatimusten performatiivisuutta. Ei-performatiivisuus ei kuitenkaan ole vääjäämätöntä: kriittistä talouden tutkimusta voi ajatella asteittaisena kamppailuna kohti yhteiskuntaa, jossa sen vaatimukset tulisivat vakavasti otetuiksi ja tunnistetuiksi myös performatiivisessa mielessä.

Zombi rahaliitossa

Markus Ojala — 2023-12-13

Keskustelupuheenvuoro tarkastelee markkinakurin historiaa Euroopan talous- ja raha-liitossa erityisesti siihen liittyvien puhetapojen näkökulmasta. Puheenvuoro esittää, että markkinakuri on euroalueen taloushallinnan kontekstissa tulkittava zombi-ideana eli toistuvasti poliittisessa keskustelussa esiin nousevana mutta akateemisesti epäuskottavana politiikkaideana. Puheenvuoro tarkastelee markkinakuri-zombin historiaa siihen kytkeytyvien poliittisten kiistojen näkökulmasta. Yhtäältä kiistat ovat koskeneet sitä, onko markkinakuri suotava talousohjauksen mekanismi ja pitäisikö euroalueen jäsenmaihin kohdistua markkinakuria. Toisaalta on kiistelty siitä, kohdistuuko jäsenmaihin tosiasiallisesti markkinakuria ja onko tämä ylipäänsä mahdollista. Keskustelupuheenvuoro osoittaa, miten suhtautuminen molempiin kysymyksiin on elänyt euroalueen historiallisten käänteiden mukana.

"Elämme aikaa, jossa isot teoriat ovat taas tarpeen"

Timo Harjuniemi — 2023-11-24

Tuhansien toimenpiteiden Suomi

Juri Mykkänen — 2023-12-15

Katsausartikkeli analysoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon luotsaamia hallitusneuvotteluita ja niiden tuloksena syntynyttä hallitusohjelmaa teknokraattisen asiantuntijatiedon käytön näkökulmasta. Kysymystä lähestytään käyttämällä teknopolitiikan käsitettä, joka viittaa poliittisten päämäärien ja runsaan asiantuntijatiedon yhdistämiseen. Tuloksista nousee esiin vahva yhteys neuvottelupöydissä tehtyjen toimenpidekirjausten ja asiantuntijakuulemisten välillä. Havaintoa voidaan selittää usealla eri tavalla, mutta katsauksen tulkinta korostaa hallitusneuvottelujen poliittisen asetelman merkitystä enemmän kuin asiantuntijoiden itsensä pyrkimystä vallankäyttöön. Oikeistopopulistisen puolueen mukanaolo neuvotteluissa saattoi myös osaltaan lisätä asiantuntijatiedon käyttöä. Sama vaikutus oli kokoomuksen pyrkimyksellä rakentaa hyvin yksityiskohtainen ohjelma, jota oli mahdollista ryhtyä nopeasti toteuttamaan.

10 vuotta poliittisen talouden äärellä

Laura Nordström — 2023-12-21

Talouskuri kurjistaa taloudellisten mahdollisuuksien mielikuvitusta ja haastaa kestävän yhteiskunnan rakentamista

Riina Bhatia — 2023-12-18

Alipolitisoituneen datakapitalismin arvokas analyysi ajassamme

Jukka Mäkinen — 2023-09-21

Hoivan varjopuolen kartoittaminen luo uusia tutkimustarpeita

Joni Jaakola — 2023-12-07