https://journal.fi/poliittinentalous <p><strong>Poliittinen talous</strong>&nbsp;(ISSN 2341-7862) julkaisee talouden instituutioiden, talouspolitiikan, talousdiskurssien ja taloustieteen poliittisia analyyseja sekä toimii poliittisen talouden tutkimuksen ja opetuksen edistämisen suomalaisena keskustelufoorumina. Lehteä julkaisee Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry.</p> Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry fi-FI Poliittinen talous 2341-7862 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/136588 Johan Wahlsten Copyright (c) 2023 Johan Wahlsten https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-05 2023-10-05 12 1 131–138 131–138 10.51810/pt.136588 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/138683 Jukka Rintamäki Copyright (c) 2024 Jukka Rintamäki https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-01-29 2024-01-29 12 1 139–148 139–148 10.51810/pt.138683 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/141514 Antti Alaja Copyright (c) 2024 Antti Alaja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-02-14 2024-02-14 12 1 149–156 149–156 10.51810/pt.141514 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/142712 Aleksi Okkonen Copyright (c) 2024 Aleksi Okkonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-04-11 2024-04-11 12 1 157–164 157–164 10.51810/pt.142712 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/141166 Eva Nilsson Copyright (c) 2024 Eva Nilsson https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-04-16 2024-04-16 12 1 120–130 120–130 10.51810/pt.141166 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/142284 <p>Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset ovat yksi aikamme merkittävimmistä kysymyksistä. Aihetta koskevaa tutkimusta on tehty viime vuosina monilla eri tieteenaloilla. Kuitenkin erityisesti poliittisen talouden rooli näissä keskusteluissa on jäänyt usein sivuosaan. Tässä katsausartikkelissa esitetään teoreettisesti jäsennelty katsaus eräistä poliittisen talouden tutkimuksen kannalta olennaisista tekoälypolitiikan ulottuvuuksista. Katsaus ohjaa kotimaista poliittisen talouden tutkimusta kohti ajankohtaisia käsitteellisiä ja empiirisiä kysymyksenasetteluja.</p> Leevi Saari Copyright (c) 2024 Leevi Saari https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-03-07 2024-03-07 12 1 44–67 44–67 10.51810/pt.142284 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/142438 <p>Sukupuoli ja sosiaalinen uusintaminen sekä globaalin talouteen kytkeytyvät koloniaalit valtasuhteet ovat olleet keskeisiä katvealueita niin kansainvälisessä kuin suomalaisessakin poliittisen talouden tutkimuksessa. Myös ekologisia kriisejä ja kestävyyssiirtymää koskevassa poliittisen talouden tutkimuksessa globaali sukupuolittunut eriarvoisuus on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Toisinaan myös ekologisten kriisien feministiset ja postkolonialistiset analyysit ovat jääneet etäälle toisistaan. Siksi tämä katsaus pohtii ekologisiin kriiseihin ja kestävyyssiirtymään liittyviä poliittisen talouden kysymyksiä korostamalla teoreettista synergiaa feministisen ja postkolonialistisen analyysin välillä. Ensin katsaus arvioi, miten feministinen ja postkolonialistinen tarkastelu lisää ymmärrystä ilmastokriisiin liittyvistä globaaleista rakenteellisista eriarvoisuuksista. Toiseksi katsaus luotaa, miten myös kestävyyssiirtymään tähtäävät toimet kietoutuvat globaalissa taloudessa koloniaaliin ja sukupuolittuneeseen alistukseen. Lopuksi katsaus perustelee, miksi feministinen ja postkolonialistinen tarkastelu ovat edellytyksiä globaalisti solidaarisemman kestävyyssiirtymän kuvittelulle, ja näin peräänkuuluttaa tarvetta talouteen kytkeytyvien kriisien moninäkökulmaiselle tarkastelulle.</p> Riina Bhatia Emma Lamberg Copyright (c) 2024 Riina Bhatia, Emma Lamberg https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-04-25 2024-04-25 12 1 68–88 68–88 10.51810/pt.142438 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/142464 <p>Keskustelupuheenvuorossa tarkastellaan kansainvälisen verotuksen muutoksia ja niiden vaikutuksia erityisesti viime vuosikymmenten aikana. Verotuksen progressiivisuuden kaventaminen 1980-luvulta alkaen on ollut yksi syy taloudellisen eriarvoisuuden globaalille kasvulle. Suurituloisimpien verotusta ovat keventäneet myös kansainvälisen verotuksen ongelmat, kun monikansalliset suuryritykset sekä kansainväliset sijoittajat ovat voineet välttää voitoistaan perittäviä veroja. Maailmankaupan kasvu ja digitaalisten suuryritysten nousu ovat kiihdyttäneet tällaista verovälttelyä. Viime vuosikymmeninä digijätit ovat kaapanneet määräävän markkina-aseman, mikä on tuonut niille valtaa niin markkinoilla kuin politiikan kabineteissa. Valtiot eivät ole aiemmin puuttuneet kansainväliseen verovälttelyn, sillä siihen ei ole ollut riittävää poliittista tahtoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin nähty historiallinen käänne, kun kansainvälistä verovälttelyä ja haitallista verokilpailua on saatu kuriin talousjärjestö OECD:n johdolla. Tänä vuonna Suomessakin voimaan tuleva 15 prosentin globaali suuryritysten vähimmäisvero voi jopa puolittaa monikansallisten yritysten voitonsiirrosta aiheutuvat veromenetykset. Verokilpailun hiipuminen antaa kansallisvaltioille paremmat mahdollisuudet kehittää pääomien tuottojen verotusta progressiivisemmaksi.</p> Lauri Finér Copyright (c) 2024 Lauri Finér https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-02-22 2024-02-22 12 1 89–104 89–104 10.51810/pt.142464 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/145196 Emma Lamberg Shirin M. Rai Copyright (c) 2024 Emma Lamberg, Shirin M. Rai https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-05-14 2024-05-14 12 1 105–119 105–119 10.51810/pt.145196 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/127176 <p>Stephen Gillin käsite uusi perustuslaillisuus viittaa poliittiseen projektiin, jonka tavoitteena on juridisin keinoin ja säännöin rajoittaa talouspolitiikkaa, vahvistaa markkinakuria, lisätä pääoman valtaa, sekä mukauttaa nämä tavoitteet kansainvälisin sopimuksiin ja instituutioihin. Käsitettä on sovellettu erityisesti Euroopan talous- ja rahaliitoon (EMU) etenkin eurokriisin yhteydessä. Tämä artikkeli kysyy, missä määrin uusperustuslaillinen projekti EMU:ssa on onnistunut rajoittamaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaa, epäpolitisoimaan taloudellista päätöksentekoa ja sitouttamaan keskeiset instituutiot budjetti- ja markkinakurin ylläpitämiseen vuosina 2015–2020. Artikkeli käy läpi dataa euromaiden velkatasoista ja alijäämistä, analysoi vuoden 2015 tapahtumia Kreikassa ja tutkii Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin toimintaa tästä näkökulmasta. Artikkeli tuo myös esille uuden perustuslaillisuuden keskeisiä jännitteitä, rajoitteita ja ristiriitaisuuksia, jotka ovat tulleet yhä ilmeisemmäksi euroalueella.</p> Niina Kari Copyright (c) 2024 Niina Kari https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-02-07 2024-02-07 12 1 11–43 11–43 10.51810/pt.127176 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/145476 Matti Ylönen Laura Nordström Copyright (c) 2024 Matti Ylönen, Laura Nordström https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-05-15 2024-05-15 12 1 1–10 1–10 10.51810/pt.145476