Poliittinen talous https://journal.fi/poliittinentalous <p><strong>Poliittinen talous</strong>&nbsp;(ISSN 2341-7862) julkaisee talouden instituutioiden, talouspolitiikan, talousdiskurssien ja taloustieteen poliittisia analyyseja sekä toimii poliittisen talouden tutkimuksen ja opetuksen edistämisen suomalaisena keskustelufoorumina. Lehteä julkaisee Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry.</p> Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry fi-FI Poliittinen talous 2341-7862 Opas synkeän akatemian tunnistamiseen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/110577 Mikko J. Poutanen Copyright (c) 2021 Mikko J. Poutanen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-09-01 2021-09-01 9 10.51810/pt.110577 Ajatuspajat talouspoliittisina vallankäyttäjinä eurokriisissä: https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/99430 <p>Ajatuspajojen valtapotentiaali perustuu tiedon tuottamiseen. Tätä valtapotentiaalia käyttämällä osa niistä on ollut avainasemassa uusliberalismin levittämisessä 1970-luvulta alkaen. Tämä artikkeli tarkastelee, pyrkivätkö ajatuspajat edelleen uusliberalismin levittämiseen analysoimalla Brysselin vaikutusvaltaisimpien talouspolitiikasta kirjoittavien ajatuspajojen, <span class="SpellE">Chatham</span> Housen, Center for European <span class="SpellE">Policy</span> <span class="SpellE">Studiesin</span> ja <span class="SpellE">Bruegelin</span>, näkemyksiä finanssi- ja eurokriisin ratkaisuista. Nämä kriisit olisivat olleet mahdollisuus kyseenalaistaa uusliberalismin paradigma. Ajatuspajojen määritelmän ja vallan käsittelyn jälkeen artikkeli analysoi diskurssianalyysin avulla vuosien 2008 ja 2012 ajatuspajojen tekstien uusliberalismin kiinnekohtia, jotka osoittavat, että ajatuspajat eivät haastaneet vaan uusinsivat uusliberalismia – mutta eivät yksioikoisesti. Ajatuspajojen ristiriita suhteessa teoriaan on talouden valvonnan, koordinaation ja sääntelyn korostamisessa. Ajatuspajat kuitenkin pitävät uusliberalismin ydinasioista kiinni, ja aiemminkin uusliberalismin täytäntöönpano on kasvattanut valtiovaltaa. Vaikka ajatuspajat ovat olettamuksia kriittisempiä, osallistuvat ne uusliberalismin lujittamiseen, esimerkiksi tavoittelemalla sääntelyn lisäämistä uuskonstitutionalismisin keinoin. Artikkeli kuitenkin osoittaa, että Brysselin vaikutusvaltaisimmat ajatuspajat pyrkivät edelleen levittämään uusliberalistisia, ainakin <span class="SpellE">ordoliberalismiin</span> sopivia, oppeja.</p> Laura Nordström Copyright (c) 2021 Laura Nordström https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-05-21 2021-05-21 9 10.51810/pt.99430 Talouskuri ja byrokraattinen asiantuntijavalta https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/99615 <p>Eurooppalainen ohjausjakso on EU:n talous- ja eurokriisin myötä kiristetyn talouspoliittisen ohjauksen keskeinen työkalu, joka on lisännyt EU-instituutioiden mahdollisuuksia puuttua jäsenmaiden talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Ohjausjaksoa on kritisoitu talouskurin ja työehtoja heikentävien rakenneuudistusten priorisoinnista, sosiaalisten tavoitteiden alistamisesta taloutta koskeville tavoitteille sekä byrokraattisista ja teknokraattisista prosesseista, joissa demokraattisesti valituilla instituutioilla ja poliittisella keskustelulla on vain pieni rooli. Artikkelin tavoitteena on analysoida, miten ja millaisten mekanismien välityksellä eurooppalainen ohjausjakso vaikuttaa kansalliseen politiikkaan ja hallinnan prosesseihin Suomessa. Artikkeli kysyy, mihin suuntaan ohjausjakso on ohjannut Suomen talous- ja sosiaalipolitiikkaa, millaisia valtahierarkioita ohjausjakson kansallisiin prosesseihin liittyy ja mitkä ovat eri toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa Suomelle annettujen suositusten sisältöön. Analyysi perustuu ohjausjaksoon liittyvään asiakirja-aineistoon ja ohjausjakson keskeisten toimijoiden haastatteluihin.</p> Anna Elomäki Anni Marttinen Copyright (c) 2021 Anna Elomäki, Anni Marttinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-04-26 2021-04-26 9 10.51810/pt.99615 Euroopan valtioiden velkakriisimyytin syyt ja seuraukset https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/107639 Pia Ljungman Copyright (c) 2021 Pia Ljungman https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-04-22 2021-04-22 9 10.51810/pt.107639 Kohti jälkikapitalistista tutkimusta: tilan ja talouden tulevat perinnöt https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/107659 Tuomo Alhojärvi Copyright (c) 2021 Tuomo Alhojärvi https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-05-04 2021-05-04 9 10.51810/pt.107659 Euroopan unionin talouspolitiikka koronakriisin jälkeen https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/107273 <p>Tammikuun 21. päivänä vuonna 2020 Italian hallitus julisti koronavirukseen liittyvän hätätilan ja kielsi kaikki lennot Italiasta Kiinaan ja Kiinasta Italiaan. Covid-19-viruksen levitessä muut Euroopan unionin (EU) jäsenmaat seurasivat Italian esimerkkiä, julistivat nopeasti hätätiloja ja ottivat käyttöön rajoitus- ja eristystoimia. Suomessa valtioneuvosto julisti poikkeusolot 16. maaliskuuta, jonka jälkeen alkoi reilun 2 kuukauden mittainen sulkutila. Valtioiden lisäksi EU vastasi koronakriisiin monialaisesti. EU-maat sopivat yhteisvelasta ja elvyttämisestä. Komissio jätti budjettisäännöt huomioimatta. Euroopan keskuspankki (EKP) laajensi rahapoliittisia tukitoimiaan huomattavasti. Puheenvuoro käy läpi Euroopan vastaukset koronakriisiin sekä pohtii laajemmin, miten koronakriisi vaikuttaa unionin talouspolitiikkaan kriisin jälkeen. Euroopan unioni valitsi hyvin toisenlaisen tien kuin 2010-luvun eurokriisissä, mikä voi viestiä unionin laajemmasta talouspoliittisesta suunnanmuutoksesta.</p> Antti Ronkainen Copyright (c) 2021 Antti Ronkainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-04-13 2021-04-13 9 10.51810/pt.v9i0.107273 Yhdentyminen vai pirstoutuminen? https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/103397 <p>Kasvavaa suosiota nauttiva <em>moderni rahateoria</em> (<em>Modern Monetary Theory</em>, MMT) on eurooppalaisessa keskustelussa toistaiseksi herättänyt innostusta enimmäkseen yhteisvaluutta euron ja Euroopan unionin ”liittovaltiokehityksen” vastustajissa. MMT:n pohjalta esitetty talouskurikritiikki on ollut voittopuolisesti euroskeptistä laatua. Tämä puheenvuoro esittää, että MMT:n talousteoreettisten näkökohtien valossa tämä on itse asiassa hyvinkin nurinkurista – teoria tarjoaa erinomaisia perusteita nimenomaan eurooppalaisen elvytyksen ja syvän talouspoliittisen yhdentymisen puolesta. Yleisemminkin MMT:n opetukset soveltuvat kansallisvaltioita suoremmin valtioiden välisiin fiskaaliunioneihin, joissa kulutus- ja verotuspäätökset tehdään koordinoidusti. Puheenvuoro pohjautuu Konsta Kotilaisen <em>Global Society</em> -lehdessä maaliskuussa 2021 julkaistuun artikkeliin modernin rahateorian kosmopolitanistisesta tulkinnasta.</p> Konsta Kotilainen Copyright (c) 2021 Konsta Kotilainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-04-16 2021-04-16 9 10.51810/pt.v9i0.103397 Hyvinvointitalouden idea EU-politiikassa https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/107313 <p>Puheenvuoro tarkastelee hyvinvointitalouden idean leviämistä kansalaisyhteiskunnasta ja kansallisvaltion politiikka-agendalta EU-politiikkaan. Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen EU-edustuston johdolla hyvinvointitalous nostettiin EU-keskusteluihin ja politiikkaprosesseihin. Tavoitteena oli vaikuttaa ja nostaa uusia näkökulmia EU:n sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja talouspolitiikkaan. Hyvinvointitalouden idean kautta haluttiin lisätä politiikan hyvinvointilähtöisyyttä ja osoittaa hyvinvoinnin merkitys kestävälle taloudelliselle kehitykselle. Hyvinvointitalouden idean edistäminen nojasi vahvasti kansainvälisiin keskusteluihin ja kansainvälisten talousorganisaatioiden tukeen. Määrätietoinen toiminta, oikeiden institutionaalisten kanavien löytäminen sekä kansainvälisen episteemisen yhteisön muodostuminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä hyvinvointitalouden idean leviämisessä osaksi EU-politiikkaa. Hyvinvointitalouden idean vaikutus EU:n politiikkaprosesseihin ja politiikkaparadigmoihin on vielä auki, ja idean selvittäminen vaatii lisätutkimusta. Alustavat havainnot kuitenkin antavat olettaa, että esimerkiksi Euroopan komission valintoihin hyvinvointitalouden idealla ja siihen liittyvällä vaikuttamistyöllä on ollut vaikutusta. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hyvinvointitalousprosessia voidaankin pitää onnistuneena.</p> Jussi Ahokas Copyright (c) 2021 Jussi Anton Johannes Ahokas https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2021-04-18 2021-04-18 9 10.51810/pt.107313