https://journal.fi/poliittinentalous <p><strong>Poliittinen talous</strong>&nbsp;(ISSN 2341-7862) julkaisee talouden instituutioiden, talouspolitiikan, talousdiskurssien ja taloustieteen poliittisia analyyseja sekä toimii poliittisen talouden tutkimuksen ja opetuksen edistämisen suomalaisena keskustelufoorumina. Lehteä julkaisee Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry.</p> Poliittisen talouden tutkimuksen seura ry fi-FI Poliittinen talous 2341-7862 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/125335 Anna Elomäki Hanna Ylöstalo Copyright (c) 2022 Anna Elomäki, Hanna Ylöstalo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2022-12-21 2022-12-21 10 2 1–7 1–7 10.51810/pt.125335 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/112312 Anna Ilona Rajala Copyright (c) 2022 Anna Ilona Rajala https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2022-03-01 2022-03-01 10 2 98–105 98–105 10.51810/pt.112312 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/120758 Aleksi Okkonen Copyright (c) 2022 Aleksi Okkonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2022-10-05 2022-10-05 10 2 106–114 106–114 10.51810/pt.120758 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/111127 <p>Artikkeli analysoi poliittisen kuluttajuuden tiloja, mahdollisuuksia ja haasteita maailmankauppatoiminnan näkökulmasta. Maailmankaupat ovat yhdistysmuotoisia reilun kaupan erikoisliikkeitä, jotka pyrkivät luomaan tasa-arvoisempaa maailmankauppaa ja tiedottamaan globaalin talouden vääristymistä. Niiden voi katsoa edustavan vaihtoehtoisia markkinoita ja kannattelevan ideaa kuluttajuudesta, jossa kaupankäynti on vain yksi väline pyrkimyksessä laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Artikkelia varten on haastateltu maailmankauppojen aktiivitoimijoita, joiden kuluttajien motivaatioita koskevia ajatuksia analysoidaan "poliittisen kuluttajan" ja "eettisen kuluttajan" ideaalityyppien kautta. Poliittisten kuluttajien ideaalityyppi tunnistetaan haastatteluissa, mutta maailmankauppojen vaihtoehtoisten markkinoiden tilan ylläpitäminen edellyttää laajempaan joukkoon vetoamista, jolloin poliittisen kuluttajuuden rajat tulevat näkyviin. Eettisestikin motivoituneita kuluttajia pidetään yksilöllisyyttä, konkreettisuutta ja paikallisuutta ylikorostavina sekä potentiaalisesti haluttomina näkemään tuottajien vallan kasvua. Toisaalta myös maailmankauppayhdistysten on tasapainoteltava pyrkiessään tuottamaan tietoa kuluttajien elämästä ja etsiessään relevanttia myytävää. Artikkeli osallistuu keskusteluun vaihtoehtoisten markkinoiden rakentamisen mahdollisuuksista tilanteessa, jossa yhtäältä eettiset motivaatiot kuluttamisessa lisääntyvät mutta toisaalta markkinoiden voimakas yhdenmukaistuminen kaventaa vaihtoehtoisia tiloja.</p> Teppo Eskelinen Copyright (c) 2022 Teppo Eskelinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2022-04-07 2022-04-07 10 2 8–37 8–37 10.51810/pt.111127 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/115201 <p>Kryptovaluuttojen kasvava suosio on merkittävä trendi 2020-luvulla. Tälle heikosti säännellylle talouden osa-alueelle on virrannut lyhyessä ajassa huomattava määrä varallisuutta. Tässä artikkelissa eritellään Bitcoin-markkinan erityisominaisuuksia sekä kuvataan Bitcoinista nousevia luottamussuhteita. Bitcoin on syntynyt yhteiskunnallisten ja poliittisten kehityskulkujen seurauksena, ja se nojaa arvonmuodostuksessaan erityiseen Bitcoin-ideologiaan. Artikkelissa argumentoidaan, että suurin kryptovaluutta Bitcoin pohjaa luottamusnormin kyseenalaistamiselle. Bitcoin-ideologiasta nousevasta yleisestä epäluottamuksesta poliittisia instituutioita ja inhimillisiä toimijoita kohtaan on muovautunut uusi virtuaalinen luottamusnormi, jossa luottamus rakentuu suhteessa lohkoketjuteknologiaan.</p> Samuli Tikkanen Aki Koivula Pekka Räsänen Copyright (c) 2022 Samuli Tikkanen, Aki Koivula, Pekka Räsänen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2022-11-09 2022-11-09 10 2 38–65 38–65 10.51810/pt.115201 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/111959 <p>Ekososiaaliset yhteen kietoutuvat kriisit aiheuttavat lukuisia ongelmia ihmisyhteisöjen ja muunlajisten elämän jatkuvuudelle. Ekososiaalisten kriisien juurisyyt palautuvat poliittiseen talouteen. Kohtuusajattelijat ovat osoittaneet, miten kapitalistinen järjestys mahdollistaa jatkuvan talouskasvun, joka on johtanut ylituotantoon ja -kulutukseen, kun taas ekofeministit muistuttavat, että kaikki eivät ole vastuussa näistä kriiseistä. Lisäksi dualistiset ja hierarkkiset ajattelutavat ylläpitävät naisten, vähemmistöjen ja muunlajisten hyväksikäyttöä. Yhteyden luominen näiden keskusteluiden välille on tärkeää, mikäli halutaan yhtäältä purkaa sukupuolittunutta taloudellista hyväksikäyttöä ja toisaalta kapitalistista kasvutaloutta. Tämä katsaus esittelee lyhyesti ekofeminismin historiaa ja ekofeminististä poliittista taloutta. Lisäksi se erittelee ekofeministisen kohtuutalousajattelun teemoja Ariel Sallehin ja Stefania Barcan teoksissa. On tärkeää tuoda esille ekofeminististä kohtuusajattelua, jotta ajankohtaisissa keskusteluissa ei sivuutettaisi naisten, vähemmistöjen ja muunlajisten institutionalisoitunutta hyväksikäyttöä taloudellisessa toiminnassa.</p> Eeva Houtbeckers Copyright (c) 2022 Eeva Houtbeckers https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2022-12-20 2022-12-20 10 2 66–88 66–88 10.51810/pt.111959 https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/119525 Henri Koskinen Copyright (c) 2022 Henri Koskinen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2022-06-27 2022-06-27 10 2 89–97 89–97 10.51810/pt.119525