Poliittinen talous

Uusi perustuslaillisuus Euroopan talous- ja rahaliitossa vuosina 2015–2020

Niina Kari — Wed, 07 Feb 2024 00:00:00 +0200

Stephen Gillin käsite uusi perustuslaillisuus viittaa poliittiseen projektiin, jonka tavoitteena on juridisin keinoin ja säännöin rajoittaa talouspolitiikkaa, vahvistaa markkinakuria, lisätä pääoman valtaa, sekä mukauttaa nämä tavoitteet kansainvälisin sopimuksiin ja instituutioihin. Käsitettä on sovellettu erityisesti Euroopan talous- ja rahaliitoon (EMU) etenkin eurokriisin yhteydessä. Tämä artikkeli kysyy, missä määrin uusperustuslaillinen projekti EMU:ssa on onnistunut rajoittamaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaa, epäpolitisoimaan taloudellista päätöksentekoa ja sitouttamaan keskeiset instituutiot budjetti- ja markkinakurin ylläpitämiseen vuosina 2015–2020. Artikkeli käy läpi dataa euromaiden velkatasoista ja alijäämistä, analysoi vuoden 2015 tapahtumia Kreikassa ja tutkii Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin toimintaa tästä näkökulmasta. Artikkeli tuo myös esille uuden perustuslaillisuuden keskeisiä jännitteitä, rajoitteita ja ristiriitaisuuksia, jotka ovat tulleet yhä ilmeisemmäksi euroalueella.

Globaalin poliittisen talouden tutkimus on ajankohtaisempaa kuin koskaan

Matti Ylönen, Laura Nordström — Wed, 15 May 2024 00:00:00 +0300

Rahan voittokulku

Johan Wahlsten — Thu, 05 Oct 2023 00:00:00 +0300

Alustataloutta kesyttämässä

Jukka Rintamäki — Mon, 29 Jan 2024 00:00:00 +0200

Uskottavuuspaine ja vakavasti otettavat ideat

Antti Alaja — Wed, 14 Feb 2024 00:00:00 +0200

Kuinka kaikki muuttui kaikessa hiljaisuudessa

Aleksi Okkonen — Thu, 11 Apr 2024 00:00:00 +0300

Yritysvastuun nousu, valtiot ja globaali etelä

Eva Nilsson — Tue, 16 Apr 2024 00:00:00 +0300

Algoritmit, infrastruktuurit ja etiikan rajat – näkökulmia tekoälyn poliittiseen talouteen vuonna 2024

Leevi Saari — Thu, 07 Mar 2024 00:00:00 +0200

Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset ovat yksi aikamme merkittävimmistä kysymyksistä. Aihetta koskevaa tutkimusta on tehty viime vuosina monilla eri tieteenaloilla. Kuitenkin erityisesti poliittisen talouden rooli näissä keskusteluissa on jäänyt usein sivuosaan. Tässä katsausartikkelissa esitetään teoreettisesti jäsennelty katsaus eräistä poliittisen talouden tutkimuksen kannalta olennaisista tekoälypolitiikan ulottuvuuksista. Katsaus ohjaa kotimaista poliittisen talouden tutkimusta kohti ajankohtaisia käsitteellisiä ja empiirisiä kysymyksenasetteluja.

Ekologisista kriiseistä globaalisti oikeudenmukaiseen kestävyyssiirtymään?

Riina Bhatia, Emma Lamberg — Thu, 25 Apr 2024 00:00:00 +0300

Sukupuoli ja sosiaalinen uusintaminen sekä globaalin talouteen kytkeytyvät koloniaalit valtasuhteet ovat olleet keskeisiä katvealueita niin kansainvälisessä kuin suomalaisessakin poliittisen talouden tutkimuksessa. Myös ekologisia kriisejä ja kestävyyssiirtymää koskevassa poliittisen talouden tutkimuksessa globaali sukupuolittunut eriarvoisuus on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Toisinaan myös ekologisten kriisien feministiset ja postkolonialistiset analyysit ovat jääneet etäälle toisistaan. Siksi tämä katsaus pohtii ekologisiin kriiseihin ja kestävyyssiirtymään liittyviä poliittisen talouden kysymyksiä korostamalla teoreettista synergiaa feministisen ja postkolonialistisen analyysin välillä. Ensin katsaus arvioi, miten feministinen ja postkolonialistinen tarkastelu lisää ymmärrystä ilmastokriisiin liittyvistä globaaleista rakenteellisista eriarvoisuuksista. Toiseksi katsaus luotaa, miten myös kestävyyssiirtymään tähtäävät toimet kietoutuvat globaalissa taloudessa koloniaaliin ja sukupuolittuneeseen alistukseen. Lopuksi katsaus perustelee, miksi feministinen ja postkolonialistinen tarkastelu ovat edellytyksiä globaalisti solidaarisemman kestävyyssiirtymän kuvittelulle, ja näin peräänkuuluttaa tarvetta talouteen kytkeytyvien kriisien moninäkökulmaiselle tarkastelulle.

Kullattu digitaalinen aikakausi ja kansainvälisen verokilpailun käänne

Lauri Finér — Thu, 22 Feb 2024 00:00:00 +0200

Keskustelupuheenvuorossa tarkastellaan kansainvälisen verotuksen muutoksia ja niiden vaikutuksia erityisesti viime vuosikymmenten aikana. Verotuksen progressiivisuuden kaventaminen 1980-luvulta alkaen on ollut yksi syy taloudellisen eriarvoisuuden globaalille kasvulle. Suurituloisimpien verotusta ovat keventäneet myös kansainvälisen verotuksen ongelmat, kun monikansalliset suuryritykset sekä kansainväliset sijoittajat ovat voineet välttää voitoistaan perittäviä veroja. Maailmankaupan kasvu ja digitaalisten suuryritysten nousu ovat kiihdyttäneet tällaista verovälttelyä. Viime vuosikymmeninä digijätit ovat kaapanneet määräävän markkina-aseman, mikä on tuonut niille valtaa niin markkinoilla kuin politiikan kabineteissa. Valtiot eivät ole aiemmin puuttuneet kansainväliseen verovälttelyn, sillä siihen ei ole ollut riittävää poliittista tahtoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin nähty historiallinen käänne, kun kansainvälistä verovälttelyä ja haitallista verokilpailua on saatu kuriin talousjärjestö OECD:n johdolla. Tänä vuonna Suomessakin voimaan tuleva 15 prosentin globaali suuryritysten vähimmäisvero voi jopa puolittaa monikansallisten yritysten voitonsiirrosta aiheutuvat veromenetykset. Verokilpailun hiipuminen antaa kansallisvaltioille paremmat mahdollisuudet kehittää pääomien tuottojen verotusta progressiivisemmaksi.

Feministinen poliittinen talous, yhteiskunnallinen muutos ja globaali solidaarisuus

Emma Lamberg, Shirin M. Rai — Tue, 14 May 2024 00:00:00 +0300