https://journal.fi/politiikka/issue/feed Politiikka-lehti 2019-04-09T14:48:42+03:00 Mikko Lahtinen mikko.lahtinen@tuni.fi Open Journal Systems <p>Valtiotieteellinen yhdistys julkaisee Politiikka-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. Politiikka on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista.</p> <p>Politiikka-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa. Lehden artikkelit ovat myös sähköisesti saatavilla yliopistokirjastojen <a href="http://www.lib.helsinki.fi/elektra/">ELEKTRA-julkaisupalvelun kautta</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/80176 Uusi toimitus, uusi julkaisutapa 2019-04-08T11:33:47+03:00 Mikko J. Poutanen mikko.poutanen@tuni.fi Tapio Juntunen tapio.juntunen@tuni.fi Mikko Lahtinen mikko.lahtinen@tuni.fi <p>Harvemmin tuntuu että vanha sanonta ”uusi vuosi, uudet kujeet” osuu näin kohdalleen. Tämän numeron myötä Politiikka siirtyy avoimen digitaalisen julkaisun aikakauteen. Rinnalla ei enää julkaista perinteistä paperilehteä. Jatkossa lehteä voi lukea kokonaisuudessaan tai vaikkapa artikkeli kerrallaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämän Journal.fi -portaalin kautta (https://journal.fi/politiikka). Politiika-lehden tiedot kirjoittajaohjeineen löytyvät myös sujuvasti samasta osoitteesta. Uudella toimituskunnalla on ilo edistää tässä suhteessa politiikan tutkimuksen avointa tiedejulkaisemista. Avoimen julkaisun tarkoitus on tuoda tieteellistä tutkimustietoa yhä laajemmin ja aiempaa alemmalla kynnyksellä moninaisten yleisöjen saataville säilyttäen samalla tieteelliselle julkaisuprosessille ominaiset piirteet kuten anonymiteettiin perustuvan laadukkaan vertaisarviointikäytännön. Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on luonnollisesti vain yksi osa avoimen tieteen toimintakulttuurin kokonaisuutta (ks. Rosti ym. 2019). Avoimesti saatavilla oleva vertaisarvioitu tutkimustieto johtopäätöksineen ja argumentteineen kuitenkin korostuu aikakautena, jolle ovat tyypillisiä niin kutsutun totuuden jälkeisen politiikan patologiset piirteet (ks. esim. Hyvönen 2018). Tieteen ja tutkimuksen tulosten avoin saatavuus on jo itsessään muistutus totuudellisuuden merkityksestä julkisen keskustelun keskeisenä ankkurina.</p> 2019-04-08T10:49:16+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79629 Aihemallinnus sekä muut ohjaamattomat koneoppimismenetelmät yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa: kriittisiä havaintoja 2019-04-08T11:33:47+03:00 Matti Nelimarkka matti.nelimarkka@helsinki.fi <p>Aihemallinnus mahdollistaa laajojen tekstiaineistojen automaattisen ryhmittelyn käyttämällä ohjaamatonta koneoppimista. Kiinnostus aihemallinnusta kohtaan on kasvanut ja sen soveltaminen on lisääntynyt yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Aihemallinnus sekä muut ohjaamattoman koneoppimisen menetelmät kuitenkin vaativat tutkijoita tekemään valintoja: tutkijat joutuvat esimerkiksi päättämään mitä koneoppimismenetelmää käytetään, miten sitä käytetään ja miten aineistoa esikäsitellään, Lisäksi on kyettävä tulkitsemaan ohjaamattoman koneoppimisen kautta syntyneet tulokset. Aihemallinnuksessa eräs valinta koskee aiheiden määrää, josta on käyty aktiivisesti keskustelua niin koneoppimisen kuin laskennallisen yhteiskuntatieteen yhteisöissä. Artikkelin esittelemä käyttäjäkoe osoittaa, että yhteiskuntatieteissä suosittu, tulkinnallisuutta korostava lähestymistapa aihemäärän valintaan on epävarma. Artikkelin empiirinen esimerkki osoittaa, että aihemäärän valinta vaikuttaa aihemallinnuksesta syntyviin tulkintoihin. Tämän pohjalta artikkeli suosittaa, että (i) parametrien valinnassa käytettäisiin tilastollisia menetelmiä. Lisäksi suositellaan, että (ii) aihemallinnuksen tulokset sidotaan yhteiskuntatieteelliseen kirjallisuuteen käyttämällä teoreettista viitekehystä tulkinnan apuna tai aihemallinnusta käytetään joko menetelmällisesti trianguloiden tai&nbsp;<em>grounded theory</em> -lähtöisesti. Lisäksi artikkelissa suositellaan, että (iii) tutkimusprosessin avoimuuteen kiinnitetään huomiota sekä (iv) laskennallisten menetelmien soveltajat seuraavat kriittisen algoritmitutkimuksen kehitystä.</p> 2019-04-08T10:51:05+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79417 Idiosyncratic, Technocratic, Democratic or Simply Pragmatic? A Parties’ Perspective on Electoral System Change in Finland, 1906-1969 2019-04-08T11:33:47+03:00 David Arter david.arter@tuni.fi <p>Whilst in Klaus Törnudd’s (1968, 57) words “converting the Finnish electoral system into a unique list system with votes for individual candidates”, the extent of electoral system change in 1955 was relatively limited. In Carey and Shugart’s (1995) terms, Finland shifted from the 1906 system of ‘open lists with open endorsement and multiple votes’ – voters could rank order candidates – to a system in 1955 of ‘open lists with open endorsement and a single vote’. Indeed, the scholarly debate about this electoral system change has revolved not so much around its scale as i) the contemporary perception of its long-term significance and ii) the extent to which the reform was party politicised. Was the 1955 reform a case of ‘idiosyncratic change’ (Benoit 2004, 372) that emerged more by default than design (Karvonen 2011, 130, Railo 2016, 76); ‘technocratic change’ (Sundberg 2002, Renwick and Pilet 2016, 115), driven by legal experts rather than the political parties; ‘democratic change’ initiated primarily out of concern to enhance the proportionality of the electoral system – or what? I make the case that the 1955 reform represented ‘simply pragmatic change’. I argue that, when viewed from a parties’ standpoint, the 1955 legislation gave statutory force to a progressive de facto reduction in the preferential element in the electoral system that the parties had engineered over the previous half century. In a real sense the parties, in running singlecandidate ‘lists,’ had fostered a personalisation of electoral politics and an individualisation of candidate campaigning. Equally, in reducing the number of candidate preference votes, the 1955 legislation, when viewed from a voter standpoint, gave de jure force to a de facto de-personalisation of the electoral system. Paradoxically, a personalisation of electoral politics was in no small measure driven by a de-personalisation of the electoral rules.</p> 2019-04-08T10:52:24+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79923 Sukupolvet teoriassa: Konstruktivismin kolmas sukupolvi ja turvallistamisteoria 2019-04-08T11:33:47+03:00 Hannes Peltonen hannes.peltonen@tuni.fi Maare Käis Maare.Kais@tuni.fi Milja Pulkkinen Milja.Pulkkinen@tuni.fi Riku Viitamäki Riku.Viitamaki@tuni.fi <p>Eri teoriasuuntauksia jäsennetään sukupolvien avulla, mutta tuo käytäntö on hyödyistään huolimatta arvelluttava. Esittelemme tässä artikkelissa sosiaalisen konstruktivismin kolmannen sukupolven projektin ja hyödynnämme sitä suomenkieliseen turvallistamisteoriakeskusteluun 2000-luvulla. Tutkimuksemme tuo esiin, miten jokaisella teoreettisella lähestymistavalla on tarve omaan ”kolmanteen sukupolveensa”. Kolmas sukupolvi toimii tieteellisenä muistutuksena ja varmistuksena sille, ettei varhaisten tutkimusten merkittäviä oivalluksia unohdeta kyseisen lähestymistavan jatkojalostamisessa. Sukupolvien käyttö sisältää kuitenkin yleistyksiä ja vallankäyttöä sekä kurinpidollisia toimia, eikä ole itsestään selvää, että sukupolvien käyttö edistää tiedettä ja tieteellistä keskustelua. Yleistäviä jäsennyksiä tulisi välttää ja keskittyä niiden sijaan aina tiettyihin tutkimuksiin ja niiden meriitteihin ja ongelmiin.</p> 2019-04-08T10:54:08+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77995 Täydellinen tutkija? Turbulentin maailman ja kansainvälisen politiikan välisestä suhteesta 2019-04-08T11:33:47+03:00 Hiski Haukkala hiski.haukkala@tuni.fi <p>Ei abstraktia.</p> 2019-04-08T10:55:20+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79410 Tuomo Martikainen in memoriam 2019-04-08T11:33:47+03:00 Hanna Wass hanna.wass@helsinki.fi Mikko Mattila mikko.mattila@helsinki.fi Unto Hämäläinen ukhamalainen@gmail.com <p><em>Tässä numerossa Politiikka haluaa erityisesti&nbsp;muistaa professori Tuomo Martikaista kolmella muistokirjoituksella. Seuraavassa johdannossa on sovellettu Politiikka-lehden numero 1/2014, jonka esipuheessa tervehdittiin tuolloin 75 vuotta täyttänyttä professoria.</em></p> 2019-04-08T10:56:17+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77703 Quinn Slobodian, Globalists. The End of Empire and the Birth of Neoliberalism. 2019-04-08T11:33:48+03:00 Laura Helena Nordström laura.nordstrom@helsinki.fi <p>Quinn Slobodian, <em>Globalists. The End of Empire and the Birth of Neoliberalism</em>. Cambridge: Harvard University Press, 2018, 381 s.</p> 2019-04-08T10:57:19+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77465 Tero Toivanen, Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan. Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa. 2019-04-08T11:33:48+03:00 Olli Antero Poropudas olli.poropudas@outlook.com <p>Tero Toivanen, <em>Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan. Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa</em>. Akateeminen väitöskirja. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 99/2018, 165 sivua + liitteet.</p> 2019-04-08T10:58:51+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/80297 English abstracts Politiikka 1/2019 2019-04-09T14:48:42+03:00 Tapio Juntunen tapio.juntunen@uta.fi 2019-04-09T14:48:39+03:00 ##submission.copyrightStatement##