https://journal.fi/politiikka/issue/feed 2024-06-18T11:52:06+03:00 Miika Salo miika.salo@tuni.fi Open Journal Systems <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/131384 2024-01-18T12:59:19+02:00 Matias Heikkilä

<p>Nykyaikaiseen hallinnointiin voidaan nähdä kuuluvan voimakkaita epäpolitisoivia piirteitä. Depolitisaation tutkimus kartoittaa useita erilaisia prosesseja, joilla aihepiiri joko siirretään pois politiikan areenoilta tai kehystetään epäpoliittiseksi. Depolitisaatio-prosessit saattavat kohdistua politiikan toimintatilaan, mutta myös poliittisuuteen – siihen, mitä mielletään poliittiseksi. Politiikan ja poliittisuuden erilaiset tulkinnat havainnollistuvat Max Weberin ja Carl Schmittin toisistaan eroavissa politiikkakäsityksissä, jotka tuovat omat näkökulmansa päivänpolitiikan arvioimiseen. Tämä artikkeli käsittelee Suomen hallituksen keväällä 2020 linjaamia koronatoimia ja niiden poliittisuutta. Hallitus pyrki toimilla hillitsemään puhjenneen COVID-19-pandemian leviämistä. Toimien poliittisuus hahmottuu paitsi toisistaan poikkeavien politiikkakäsitysten avulla, myös kontrafaktuaalisen tarkastelun kautta. Näin hallituksen valitsema tie ja valintojen poliittisuus on mahdollista saattaa tarkempaan tarkasteluun. Hallituksen toiminta on tunnistettavissa yksiselitteisen poliittiseksi ja siitä on löydettävissä sekä schmittiläisen suvereenin että weberiläisen kontingenssin ulottuvuuksia. Artikkelissa vastakkain asettuvat yhtäältä politiikan päätöksenteko- ja toimintakyvystä huolehtiminen ja toisaalta poliittisten toimijoiden aikaansaama poliittisen liikkumatilan rajautuminen. Laajalle yleisölle saattaa jäädä avoimeksi, ovatko politiikan päätökset teknisiä tai hallinnollisia luonteeltaan vai juontuvatko ne poliittisesta toimijuudesta. Poliittisuuden tunnistaminen auttaa välttämään politiikan depolitisoitumista. Samalla laajan yleisön on helpompi seurata valtaa käyttävän valintoja ja hallintatapoja. Laajempi politiikan ja poliittisen tilaa koskeva keskustelu on tarpeellista aikana, jolloin sen rajaamiseen pyrkiviä trendejä on helppo tunnistaa useilla eri rintamilla.</p>

2024-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/138378 2024-04-05T14:52:11+03:00 Fanny Hatunpää Mikko Puustinen Janne Säntti Kreetta Kalske

<p>Artikkelissa analysoimme koulujen eriytymisestä ja kouluvalinnoista alkuvuonna 2023 käydyn julkisen keskustelun retoriikkaa. Keskustelu käynnistyi tammikuussa 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriö tekemän Sivistyskatsauksen julkaisun jälkeen ja hiipui maaliskuun aikana. Artikkelin aineisto koostuu Helsingin Sanomien julkaisemista teksteistä. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin avulla. Erityisesti keskitymme tasa-arvoon liittyvään argumentointiin. Tulkintamme mukaan keskustelu kouluvalinnoista ja koulutuksen eriytymisestä kytkeytyy laajempaan keskusteluun tasa-arvosta. Suomalainen koulutus ja siihen liitetyt käsitykset tasa-arvosta ovat murroksessa, ja keskustelua leimaa ristiriitaisuus. Suomalainen koulu nähdään samaan aikaan maailman parhaana ja epäonnistuneena tehtävässään. Toinen keskeinen tulos on, että Helsingin Sanomat ohjasi keskustelua toimituksellisilla valinnoillaan. Tulosten pohjalta argumentoimme, että koulutuksen ympärille on syntynyt uusi puhetila, jossa kouluun liittyviä käsityksiä ja arvoja määritellään uudelleen. Uuden puhetilan voi arvioida vaikuttavan myös tuleviin poliittisiin valintoihin.</p>

2024-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/136527 2024-01-18T13:07:46+02:00 Janne Zareff

<p><span style="font-weight: 400;">Tässä tutkimuksessa käsitellään Suomen eduskunnan täysistunnoissa 21.6., 22.6. ja 27.6.2023 käytettyä huumoria (N=283). Tuolloin eduskunta käsitteli Petteri Orpon vasta nimitetyn hallituksen tiedoksiantoa hallitusohjelmastaan. Tutkimuksessa todetaan kaikkien puolueiden käyttävän erilaisia huumorin muotoja, etenkin ironiaa, viestintänsä osana, joskin pienimpien puolueiden osalta otos jää pieneksi. Puolueista hallitusta edustanut, oikeistopopulistinen perussuomalaiset käytti huomattavan paljon huumoria (vaikkei ollutkaan tässä ainutlaatuinen), mutta oli toisaalta puolueista myös ylivoimaisesti kaikkein useiten huumorin kohteena. Se oli huumorin kohde paljon useammin kuin pääministeripuolue kokoomus tai mikään oppositiopuolue. Keskusta oli puolestaan oppositiopuolueista selkeästi useiten huumorin kohteena ja se myös käytti huumoria tiheimmin omissa puheenvuoroissaan. Nämä havainnot voivat viitata siihen, että huumoriin myös vastataan eduskunnassa usein huumorilla. Tällöin huumorin käyttäminen osana omaa puheenvuoroa saattaa vaikuttaa koko keskustelun jatkon sävyyn.</span></p>

2024-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/143341 2024-02-15T15:53:55+02:00 Tapio Juntunen 2024-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/146494 2024-06-18T08:45:17+03:00

<p>The English abstracts of the peer reviewed articles in <em>Politiikka</em> 2/2024</p>

2024-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/142654 2024-01-18T20:44:08+02:00 Timo Pankakoski 2024-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/146157 2024-06-05T11:43:03+03:00 Henri Vogt Inga Saikkonen

<p>Pääkirjoitus 2/2024</p>

2024-06-18T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka