https://journal.fi/politiikka/issue/feed 2024-10-20T17:13:38+03:00 Miika Salo miika.salo@tuni.fi Open Journal Systems <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/144372 2024-06-05T14:22:39+03:00 Johanna Vuorelma

<p style="font-weight: 400;">Tässä artikkelissa tutkitaan presidentin vallankäyttöä Suomessa kehystämisvallan näkökulmasta. Kehystämisvallalla tarkoitetaan presidentin kykyä kehystää edistämänsä asiat niin tehokkaasti, että hän pystyy vaikuttamaan kansalaisten näkemyksiin yhteiskunnasta ja saamaan heidät sisäistämään hänen levittämänsä normit. Julkisessa keskustelussa tähän viitataan usein arvojohtajuutena, joka on epämääräinen ja häilyvä käsite. Artikkelissa tutkitaan presidentti Sauli Niinistön (2012–2024) uudenvuodenpuheita hänen kahden kautensa ajalta kehysanalyysin menetelmällä ja tunnistetaan neljä keskeistä kehystä: (1) kansallisen eheyden kehys, (2) tuhoutuvan ympäristön kehys, (3) kriisiytyvän talouden kehys ja (4) kestävän ulkopolitiikan kehys. Sen jälkeen kehyksiä tarkastellaan suhteessa yhteiskunnalliseen tilanteeseen presidenttikauden lopussa vuonna 2024. Artikkeli vastaa kysymyksiin siitä, <em>millaista</em> kehystämisvaltaa Niinistö pyrki käyttämään presidenttikausiensa aikana ja <em>miten </em>Niinistö onnistui sen käytössä. Niinistöä on kutsuttu vahvaksi vallankäyttäjäksi, mutta tutkimuksen perusteella hänen kehystämisvaltansa ei näyttäydy vahvalta vallankäytöltä: Niinistön kauden lopussa suomalaisen yhteiskunnan todellisuus oli ristiriidassa hänen levittämiensä normien kanssa.</p>

2024-10-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/142306 2024-07-31T14:43:19+03:00 Antti Moilanen Jyrki Kaarttinen Heidi Elmgren

<div> <p class="LO-normal"><span lang="FI">Artikkelissa analysoimme kahden suomalaisen ja kahden saksalaisen laitaoikeistopuolueen koulutuspoliittisia ohjelmia. Tarkastelemiamme puolueita ovat Suomessa perussuomalaiset ja sinimusta liike sekä Saksassa vaihtoehto Saksalle (Alternativ für Deutschland) ja Saksan kansallisdemokraattinen puolue (Nationaldemokratische Partei Deutschlands, nykyiseltä nimeltään Heimat eli kotimaa). Artikkelin tutkimuskysymyksenä on, miten nämä puolueet muotoilevat koulutuspoliittisissa ohjelmissaan laitaoikeistopuolueille tyypillisiä koulutuspoliittisia ideoita sekä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ohjelmien välillä on. Vastaamme kysymyksiin analysoimalla puolueiden koulutuspoliittisia ja muita ohjelmia teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysin ohjaavat kategoriat johdamme aikaisemmista laitaoikeiston koulutuspolitiikkaa koskevista tutkimuksista. Analyysimme osoittaa, että tarkastelemamme laitaoikeistolaiset koulutuspoliittiset ohjelmat ovat varsin samankaltaisia. Niiden ohjelmissa korostuu intellektualismin vastaisuus ja koulutuksen ymmärtäminen välineellisesti, erityisesti taloudellisen hyödyn kategorioin. Ne painottavat oppisisällöissä kansallisen identiteetin merkitystä, korostavat urheilun tärkeyttä koulujen opetussuunnitelmissa ja syyttävät nykyisiä koulutusinstituutioita ideologisesta iskostamisesta eli indoktrinaatiosta. Lisäksi ohjelmat pitävät tärkeänä oppilaiden ulkoista eriyttämistä heidän osaamistasonsa mukaan ja vaativat kouluihin opettajien auktoriteetin, kurin ja järjestyksen kunnianpalautusta. Useat näistä lähtökohdista ovat ristiriidassa liberaalin demokratian arvojen ja ihanteiden kanssa.</span></p> </div>

2024-10-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/142137 2024-02-05T13:51:53+02:00 Fredrik Malmberg Thomas Karv

<p>Tidigare forskning har påvisat att medborgare tenderar att ha en kritisk hållning gentemot fenomenet mandatackumulering, en process varvid politiker förvärvar parallella direkt folkvalda politiska mandat på fler än en institutionell nivå. I Finland har politikernas omfattande mandatackumulering skapat debatt och Finland står även ut i Europa när det kommer till den faktiska omfattningen av mandatackumulering. Fördelarna kontra nackdelarna med mandatackumulering ur ett systemperspektiv har diskuterats i tidigare studier, men en stor kunskapslucka existerar fortfarande angående medborgarnas inställning till denna praxis och vilka faktorer på individnivå som kan förklara inställningen i frågan. Detta gäller speciellt inom en nationell context med omfattande mandatackumulering. Syftet med denna studie är därmed att bidra till att fylla denna empiriska lucka. För att undersöka dessa samband använder vi oss av paneldata insamlat under perioden 2022–2023 från en finländsk medborgarpanel som analyseras med hjälp av statistiska metoder. Resultaten visar på ett tydligt samband mellan hur medborgare förhåller sig till det politiska systemet och synen på mandatackumulering medan ett samband mellan politisk sofistikation och synen på mandatackumulering inte kan bekräftas.</p>

2024-10-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/147647 2024-09-01T12:30:04+03:00 Kari Palonen 2024-10-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/144717 2024-04-04T09:55:59+03:00 Vappu Renko 2024-10-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/148848 2024-10-18T13:57:21+03:00

<p>English abstracts for <em>Politiikka</em> 66:3.</p>

2024-10-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/148502 2024-10-08T12:41:56+03:00 Henri Vogt Inga Saikkonen

<p>Pääkirjoitus, <em>Politiikka</em> 66:3</p>

2024-10-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Politiikka