https://journal.fi/politiikka/issue/feed 2023-10-31T18:08:46+02:00 Miika Salo miika.salo@tuni.fi Open Journal Systems <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/125172 2022-12-05T18:44:18+02:00 Juho Korhonen 2023-10-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/131951 2023-08-09T13:12:49+03:00 Mira Söderman 2023-10-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/125024 2023-08-29T13:05:59+03:00 Jari Autioniemi Patrik Nordin Harri Jalonen Kari Jalonen Petri Uusikylä

<p>Tilannetietoisuudella tarkoitetaan jaettua ymmärrystä tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista sekä tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Tilannetietoisuuden muodostaminen on haasteellista, sillä tiedon tuotanto on hajautettu ja erillään tietoa hyödyntävistä tahoista. Tietämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi tilannetietoisuuden muodostamisen dynamiikka on lähtökohtaisesti jännitteistä. Jännitteisyys leviää päätöksentekoon ja sen valmisteluun erilaisina tulkintoina kulloisestakin tilanteesta. Yhdestä ja samasta asiasta tehtävät, itsessään perustellut, mutta toisilleen vastakkaiset tulkinnat käsitteellistetään tässä tutkimuksessa tilannetietoisuuden paradoksiksi. Kysymys ei ole eri tulkintojen paremmuudesta vaan tilannetietoisuuden ominaispiirteestä. Artikkelissa vastataan kysymykseen: Millaisia tilannetietoisuuden muodostamiseen vaikuttavia paradokseja on esiintynyt COVID-19-pandemianhallinnan eri vaiheissa? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu tutkimushankkeissa WELGO ja IRWIN toteutetuista kahden eri sairaanhoitopiirin alueella toimivien koronakoordinaatiotyöryhmien jäsenten haastatteluista. Aineistosta tunnistettiin kolme tiedonmuodostukseen vaikuttavaa paradoksia: 1) tiedonmuodostuksen ontologinen paradoksi (pandemia vs. sosiaaliset määrittäjät) liittyy terveyskriisin olemuksen hahmottamiseen ja sen merkitykseen tilannetietoisuuden rakentamisessa, 2) konsensuksen tavoittelun paradoksi koostuu tilannetietoisuuden kollektiivisen rakentamisen edellytyksistä monihallinnollisessa ja -tasoisessa vuotovaikutuksessa sekä 3) tiedon hyödyntämisen paradoksi liittyy informaation keräämiseen, tallentamiseen ja soveltamiseen tilannetietoisuuden rakentamisessa, ylläpitämisessä ja ennakoinnissa. Paradoksit kytketään tietoperustaisen ja politiikkaperustaisen päätöksenteon välisestä suhteesta käytävään keskusteluun.</p>

2023-10-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/130070 2023-08-02T08:50:30+03:00 Tuija Parvikko

<p>Artikkelissa luetaan poliittisesti italialaista historiapoliittista taistelua kansallisesta poliittisesta perinnöstä ja identiteetistä. Taistelun keskiössä ovat toisen maailmansodan päättymiseen liittyvät joukkosurmat ja niiden laukaisema joukkopako sodan seurauksena Jugoslavialle jääneiltä alueilta. Artikkelissa esitetään tulkinta, jonka mukaan oikeistopiirien ja pakolaisjärjestöjen käymä sitkeä kampanjointi on tuottanut tuloksen, jonka seurauksena koillisen rajaseudun traagiset tapahtumat on kohotettu kansallisen historian merkkipaalujen joukkoon. Artikkelissa analysoidaan teesejä ja topoksia, joihin taistelu kansallisesta poliittisesta perinnöstä perustuu. Italian koillisen rajaseudun tapahtumien historiapoliittista hyväksikäyttöä luetaan Jie-Hyun Limin esittämän uhrinationalismin teorian valossa. Uhrinationalismiin kuuluvia retorisia operaatioita ovat muistojen pyhittäminen, de- ja rekontekstualisointi sekä maaginen metamorfoosi. Niiden sitkeän toistamisen avulla pahantekijät ja heidän uhrinsa vaihtavat paikkaa, fasismin rikoksiin liittyvät poliittiset ja sotilaalliset vastuusuhteet hämärtyvät ja italialaisen kansallisen identiteetin perustaksi vakiintuu ajatus yhdessä jaetusta uhriudesta.</p>

2023-10-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/138129 2023-10-25T08:54:17+03:00 Inga Saikkonen Henri Vogt

<p>Pääkirjoitus 3/2023</p>

2023-10-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/131281 2023-06-26T13:14:41+03:00 Mikko J. Poutanen

<p>Kirja-arvio: Suvi Salmenniemi, <em>Affect, Alienation and Politics in Theraupetic Culture: Capitalism on the skin. </em>Lontoo: Palgrave Macmillan, 2022, 222 s.&nbsp;</p> <p>Sosiologinen etnografia avaa mielenkiintoisella ja merkittävällä tavalla "terapiakulttuurin" käsitettä, johon nivoutuu myös osaksi keskustelu vieraantumisen käsitteestä ja kokemuksesta.&nbsp;</p>

2023-10-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/138246 2023-10-27T08:45:09+03:00

<p>English abstracts for <em>Politiikka</em> 65:3, 2023.</p>

2023-10-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Politiikka