https://journal.fi/politiikka/issue/feed Politiikka 2021-09-03T15:45:48+03:00 Katja Mäkinen katja.a.p.makinen@jyu.fi Open Journal Systems <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/99432 Uutisvuon hallitsija 2021-05-07T11:40:39+03:00 Olli Seuri olli.seuri@tuni.fi Riikka Era riikka.era@tuni.fi Anu Koivunen anu.koivunen@tuni.fi Maciej Janicki maciej.janicki@helsinki.fi Pihla Toivanen pihla.toivanen@helsinki.fi Julius Hokkanen julius.hokkanen@tuni.fi Eetu Mäkelä eetu.makela@helsinki.fi <p>Poliittisen viestinnän ja julkisuuden muutosta on kuvattu siirtymänä hybridiin mediajärjestelmään, jolle on ominaista erilaisten toimintalogiikoiden sekoittuminen ja toimijoiden välisten rajojen hämärtyminen sisältöjen loputtomassa virrassa. Tässä artikkelissa selvitetään, miten suomalainen media (STT, Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Yle) liikutti vallan virtoja kilpailukykysopimusta koskevassa kamppailussa vuosina 2015–2016 antamalla äänen eri toimijoille. Tutkimus osoittaa, että työmarkkinakontekstissa uutisointi on mediajärjestelmän muutoksista huolimatta hyvin perinteistä. Empiria vahvistaa eliittilähteiden ylivallan ja institutionaalisten valtapositioiden merkityksen: hallitus ja ay-liike ovat kiky-uutisoinnissa selkeitä päätoimijoita, kun taas työnantajajärjestöt, oppositio ja ulkopuoliset asiantuntijat jäävät sivutoimijoiksi, eivätkä kansalaiset juuri pääse ääneen. Hybridin mediajärjestelmän vaikutuksesta voi kuitenkin nähdä viitteitä siinä, miten media antaa toimijoille äänen. Tutkimus osoittaa, että vain yhtä toimijaa lainaavat jutut (monologit) ovat paljon yleisempiä kuin kahta tai useampaa lähdettä siteeraavat jutut. Perinteisen median valta onkin uutisvuon hallinnan valtaa eli yksittäisten toimijoiden puhetekojen rytmittämistä ja kokoamista, joka ei välttämättä ole muodoltaan paljon sen dialogisempaa kuin sosiaalisen median uutisvirta. Se kuitenkin toistaiseksi kokoaa yhteen institutionaaliset valtapelurit, mikä legitimoi sen aseman keskeisenä politiikan näyttämönä.</p> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/103403 Avautuva valtaeliitti 2021-04-19T09:35:55+03:00 Ilkka Ruostetsaari ilkka.ruostetsaari@tuni.fi <p>Tutkimus kartoittaa, missä määrin naisten osuus Suomen eri yhteiskuntasektoreiden ylimpien päätöksentekoasemien haltijoista on muuttunut vuosina 1991–2021. Tutkimuksen kohteena ovat ne muutokset, joita on tapahtunut eliittirakenteen avoimuudessa ja sukupuolten mahdollisuuksien tasa-arvossa.</p> <p>Tutkimuksessa analysoitiin, ylittyykö 40 prosentin kynnys naisten osuudessa eliittiasemista politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen, joukkotiedotuksen, tieteen ja kulttuurin eliiteissä, miten Suomi eroaa naisten edustuksen suhteen eri eliiteissä muista Pohjoismaista sekä missä määrin eliittiasemia on Suomessa kasautunut naisille miehiin verrattuna. Metodisesti tutkimus perustuu institutionaalisten asemien lähestymistapaan: eliitteihin kuuluviksi on määritelty julkisen dokumenttiaineistojen pohjalta henkilöt, jotka toimivat ylimmissä päätöksentekoasemissa yhteiskunnan eri sektoreita edustavissa vaikutusvaltaisimmissa organisaatioissa.</p> <p>Naisten edustus kaikissa eliittiryhmissä yhteensä on kasvanut tasaisesti kolminkertaistuen 12 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1991–2021. Kaikissa Pohjoismaissa naisten osuus eliittiasemista on suurin politiikan ja kulttuurin eliiteissä, mutta pienin elinkeinoelämän eliitissä. Naisten osuus eliittiasemista elinkeinoelämän eliitissä on Suomessa kasvanut hitaammin kuin muissa eliittiryhmissä ja on matalampi kuin Islannissa ja Norjassa. Suomessa eliittiasemien kasautuminen samoille henkilöille on hieman vähentynyt 1990-luvun alun jälkeen ja on yleisintä politiikan ja elinkeinoelämän eliiteissä. Viidestä henkilöstä, joille on kasautunut eniten eliittiasemia, naisia on kaksi, ja eliittiasemia kasautuu selvästi enemmän miehille kuin naisille.</p> <p>Naisten edustuksen vahvistuminen eliiteissä ja eliittiasemien kasautumisen väheneminen viittaavat eliittien avoimuuden lisääntymiseen ja eliittirakenteen fragmentoitumiseen.</p> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101896 ”Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa!” 2021-04-19T13:51:27+03:00 Olli Jakonen olli.jakonen@cupore.fi Sakarias Sokka sakarias.sokka@cupore.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Valtionavustustoiminta on olennainen osa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja valtionhallinnon ohjausjärjestelmää. Avustamista toimeenpanevat ministeriöt, tulosohjatut virastot sekä muut asiantuntijaorganisaatiot. Artikkelimme tutkii kulttuurihallinnon virkakunnan vallankäyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustuspolitiikassa. Ymmärrämme kulttuurihallinnon ohjausvälineineen merkittävänä valtaa käyttävänä organisaatiorakenteena. Tarkastelu pohjautuu arviointitutkimukseen OKM:n tulosohjaaman asiantuntijaviraston Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) valtionavustusprosessista. Artikkelimme on tapaustutkimus, jossa kuvaamme kulttuuripolitiikan toimeenpanorakenteet ja analysoimme OKM:n ja Taiken ministeriö- ja virastotason yhteistoimintana toteuttamaa valtionavustustoimintaa. Keskeinen aineistomme koostuu kulttuurihallinnon viranhaltijoiden haastatteluista. Tulkitsemme viranhaltijoita aktiivisina toimijoina ja nostamme esiin vallan- käytön mekanismeja. Politiikan ohjausvälineiden sekä valtionavustusprosessin puitteissa tarkastelemme viranhaltijoiden vallankäyttöä sekä keskinäisenä kamppailuna että suhteena poliittiseen päätöksentekoon ja avustuksia hakeviin järjestöihin. Nykyinen kulttuuripolitiikan ohjausjärjestelmä sisältää toimintatapoja julkishallinnon paradigmoista. Yksittäisillä viranhaltijoilla on paras tieto järjestelmän eri osista ja mahdollisuuksia vaikuttaa kulttuuripoliittisen järjestelmän toimintaan useilla tavoilla aina strategisesta suunnittelusta ja politiikan valmisteluvaiheesta arviointiohjaukseen asti. Lopputuloksena esitämme kuusi viranhaltijoiden valtaa ilmentävää teemakokonaisuutta. Valtionavustustoiminta ja siihen kytkeytyvä ohjaus ei ole lineaarinen hallinnollinen prosessi, vaan jatkuvaa, syklistä poliittista toimintaa, joka on kytköksissä erilaisiin julkishallinnon vaiheisiin ja tavoitteisiin. Valtasuhteet eivät myöskään ole yksisuuntaisia, vaan esimerkiksi kansalaisyhteiskunta on Suomessa perinteisesti vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen hallinnon ratkaisuihin.</p> </div> </div> </div> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/111101 Tutkimusleikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa 2021-09-03T10:16:59+03:00 Katja Mäkinen katja.a.p.makinen@jyu.fi Miika Salo miika.salo@tuni.fi <p>Pääkirjoitus 3/2021.</p> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/108967 Ruotsista tuli pakkoruotsia 2021-05-19T07:05:55+03:00 Vesa Oittinen vesa.oittinen@helsinki.fi <p>Kirja-arvostelu</p> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/107920 Emma Brockes ja Megan Rapinoe, Yksi elämä. Megan Rapinoen tarina 2021-05-19T07:46:07+03:00 Mira Söderman mikrsode@student.jyu.fi 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/111108 English abstracts 2021-09-03T15:01:21+03:00 <p>English abstracts of the issue 3/2021.</p> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/108030 Ennalta määrätyn episteeminen kulttuuri ja politiikan liikkumatila 2021-05-12T12:23:03+03:00 Pauli Huotari pauli.huotari@helsinki.fi Teppo Eskelinen teppo.h.i.eskelinen@uef.fi 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/108084 Taloudellisen tuottavuuden tutkimisesta 2021-05-18T10:21:52+03:00 Sakari Lähdemäki sakari.lahdemaki@labour.fi <p>Artikkeli on tehty KTT Sakari Lähdemäen 5.3.2021 Turun yliopistossa pidetyn väitöstilaisuuden lektiosta. Väitöskirjan erillisiä artikkeleja yhdistävä teema on taloudellinen tuottavuus. Teoksen nimi on <em>Essays on Economic Productivity</em>.</p> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/110802 Maahan muuttaneiden kokonaisvaltainen kotoutuminen edellyttää myös poliittista osallisuutta 2021-08-12T19:17:00+03:00 Josefina Sipinen josefina.sipinen@tuni.fi <p>Artikkeli on tehty YTT Josefina Sipisen 23.4.2021 Tampereen yliopistossa pidetyn väitöstilaisuuden lektiosta. Väitöskirjan nimi on <em><span lang="EN-US">Recruitment of Immigrant-origin Candidates in Finnish Municipal Elections</span></em>.</p> 2021-09-03T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka