https://journal.fi/politiikka/issue/feed Politiikka 2021-05-27T13:07:16+03:00 Katja Mäkinen katja.a.p.makinen@jyu.fi Open Journal Systems <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/102590 Jukka Kortti, Valtaan ja vastavirtaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta. 2021-04-20T11:10:06+03:00 Erkki Berndtson erkki.berndtson@gmail.com <p>Kirja-arvio Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tilaamasta 75-vuotishistoriikista <em>Valtaan ja vastavirtaan</em>, jonka on kirjoittanut Jukka Kortti. Tiedekunnan oppiainevalikoima on vaihdellut vuosikymmenten varrella, mutta valtio-oppi on kuulunut siihen alusta asti. Kirjassa käydään läpi tiedekunnan vaiheita ja roolia suomalaisen hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakentamisessa, yliopistoradikalismissa ja yliopistohallinnonuudistustaistelussa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Nykyvaihetta määrittävät historiikin mukaan talous ja tulosjohtaminen, ja Berndtson viittaakin myös yliopistodemokratian purkamiseen rakenteellisten muutosten seurauksena. Nykytilanteessa huomiota saavat lisäksi uusien oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien synty, virkarakenteen muuttaminen, uudenlainen opetukseen panostaminen, kansainvälistyminen sekä tasa-arvokysymykset.</p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/99298 Poliittinen osallistuminen osana kotoutumista 2021-05-10T13:50:42+03:00 Josefina Sipinen josefina.sipinen@tuni.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan rekisteriaineiston valossa Suomeen muuttaneiden venäläis-, virolais-, somalialais- ja ruotsalaistaustaisten äänestämistä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten sosiaalisen taustan eri tekijät, kuten sukupuoli, ikä, ammattiasema, henkilökohtaiset tulot, siviilisääty ja kansalaisuus, vaikuttivat äänestysaktiivisuuteen eri ryhmissä. Tutkimuksen keskeisin havainto on, että turvatumpi sosiaalinen asema nosti äänestystodennäköisyyttä kaikissa muissa ryhmissä paitsi somalialaistaustaisten osalta. Sen sijaan somalit äänestivät aktiivisesti muita heikommasta sosioekonomisesta asemastaan huolimatta. Artikkeli tuo uutta tietoa ulkomaalaistaustaisten ryhmien äänestyskäyttäytymisestä ja luo siten pohjaa ulkomaalaistaustaisten poliittisen osallisuuden tutkimukselle Suomessa.</p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101245 Pormestarimalli kuntajohtamisen muotona 2021-05-07T13:39:38+03:00 Anni Jäntti anni.jantti@tuni.fi Arto Haveri arto.haveri@tuni.fi Jenni Airaksinen jenni.airaksinen@tuni.fi <p>Pormestarimalliin kohdistuva kiinnostus on Suomessa kasvanut maltillisesti viime vuosina. Tässä artikkelissa on tarkasteltu niitä aiemmassa tutkimuksessa ja suomalaisessa julkisessa keskustelussa esiintyviä argumentteja, joilla pormestari- ja virkajohtajamalleja perustellaan ja vastustetaan. Artikkeli tuottaa uutta tietoa pormestarimalliin liitetyistä tavoitteista, odotuksista ja uskomuksista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koottiin pormestarimallia koskevasta internetistä kerätystä media-aineistosta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti rakennetun analyysikehikon ohjaamana keskittyen johtamisen ammattimaisuuteen, poliittisen johtamisen vahvistamiseen, demokratian edistämiseen sekä johtamisen selkeyteen liittyviin argumentteihin. Analyysin tuloksena tunnistettiin neljä väittämäparia, jotka tiivistävät pormestarimalliin liittyviä uskomuksia, odotuksia ja tavoitteita. 1) Pormestarimallin uskotaan vahvistavan demokratiaa, mutta keskittävän valtaa. 2) Poliittisen johtamisen uskotaan vahvistuvan, mutta johtamisen epäammattimaistuvan. 3) Pormes- tarimallin avulla uskotaan voitavan murtaa <em>status quo</em>, ja samalla johtamisen aikajänteen arvellaan lyhenevän. 4) Pormestarimallin uskotaan parantavan kunnan ja kuntalaisten välistä suhdetta ja selkeyttävän poliittisen ja virkajohdon välistä suhdetta. Kokonaisuutena tarkastellen pormestarimalliin liitettävät uskomukset, odotukset ja tavoitteet ovat varsin epämääräisiä ja abstrakteja. Pormestarimallilla uskotaan päästävän perustavanlaatuiseen ja kokonaisvaltaiseen kuntajohtamisen muutokseen, jossa muutoksen kohteena ei ole pelkästään kunnan johtohahmo, vaan laajemmin kuntajohtamisen rytmi, suunta ja perusta.</p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101246 Korkeakoulupolitiikan muuttuvat valtasuhteet Suomessa 2021-05-10T15:21:54+03:00 Hanna Kuusela hanna.kuusela@tuni.fi Veera Kaleva veera.kaleva@gmail.com Tuukka Tomperi tuukka.tomperi@tuni.fi Mikko J. Poutanen mikko.poutanen@tuni.fi Tuomas Tervasmäki tuomas.tervasmaki@tuni.fi <p>2000-luvun alkuvuosina suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa yleistyi näkemys kiireellisestä tarpeesta uudistaa järjestelmää. ”Rakenteelliseksi kehittämiseksi” kutsuttu kokonaisreformi tähtäsi resurssien keskittämiseen, yksiköiden karsimiseen ja yliopistojen profiloitumiseen. Tarkastelemme artikkelissa uuden säätiöyliopistomallin syntyä osana tätä kehitystä ja vuoden 2009 yliopistolakiuudistusta. Tulkintamme mukaan säätiöyliopistojen synnyn mahdollistivat valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen ylimmän johdon intressien kohtaaminen. Säätiöyliopistojen syntyprosessissa nämä kolme toimijaa löysivät toisensa uudella tavalla, minkä seurauksena yliopistodemokratia ja yliopistoyhteisöjen valta-asema Suomessa heikentyivät merkittävästi. Valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen johtoportaiden intressien yhdistyessä voitiin marginalisoida demokraattisesti järjestäytyneet yliopistoyhteisöt ja osittain myös sivuuttaa eduskunnan tavanomainen lainsäädäntötyö. Konjunktuurillisen tapausanalyysimme perusteella säätiömallin ja Aalto-yliopiston synnyssä ilmenee selvimmin korkeakoulupolitiikan 2000-luvun suhdanne ja yliopistokentän valtasuhteiden muutos. Säätiömallissa tiivistyvät pitkän linjan yliopistopolitiikan tavoitteet: päätöksenteon keskittäminen, demokratian suitsiminen, elinkeinoelämän vallan kasvattaminen, yliopistojen suurempi vastuuttaminen omasta taloudestaan ja niiden pääomittaminen perusrahoituksen vahvistamisen sijaan. Eetos käy selväksi monista lakia edeltäneistä puheenvuoroista, Aalto-säätiön perustamisprosessista, alkuperäisestä yliopistolakiesityksestä ja säätiöyliopistomallin myöhemmistä vaiheista.</p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/109069 Kamppailua kunnista ja yliopistoista, juhlaa valtio-opissa 2021-05-26T11:58:32+03:00 Katja Mäkinen katja.a.p.makinen@jyu.fi Miika Salo miika.salo@tuni.fi <p>Pääkirjoitus 63:2.</p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101444 Hegemonia Suomen valtio-opissa 1921-2021 2021-05-17T15:19:20+03:00 Pertti Ahonen pertti.ahonen@helsinki.fi <p>Katsausartikkeli käsittelee Suomen valtio-opin 100-vuotista historiaa yliopistollisena tieteenalana. Valtio-opin professoreiden tutkimustyötä paikannetaan katsauksessa tieteenfilosofisten taustaolettamusten perusteella. Kiinnittäen huomiota tiedon ja havaitsemisen suhteeseen sekä tiedonmuodostajan ja tiedonmuodostuksen kohteen suhteeseen professoreiden tutkimus jaetaan behavioraaliseen, rationalistiseen, kriittis-realistiseen ja refleksiiviseen kategoriaan, joista viimeinen jakautuu edelleen interpretivistiseen, ei-foundationaaliseen ja post-foundationaaliseen. Luokittelu osoittaa, että Suomessa valtio-opin tieteenalalle ei ole muodostunut hegemonista keskusta, mutta yliopistokohtaisia hegemonioita on havaittavissa.</p> <p>Katsaus pohjautuu kirjoittajan yleisen valtio-opin emeritusluennolle Helsingin yliopistossa 16.12.2020. </p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/107867 Kunta- ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus kuntakoon mukaan 2021-05-17T09:13:14+03:00 Jussi Westinen Jussi.Westinen@e2.fi <p>Katsausartikkeli kunta- ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden kehityksestä eri kokoisissa kunnissa 2000-luvun aikana. Artikkelissa käsitellään kuntakoon ja äänestysprosentin välistä yhteyttä sekä annettujen äänien ja äänestysprosentin kehitystä. Lisäksi siinä tarkastellaan viiden eniten ääniä keränneen ehdokkaan ääniosuutta ja sen kehitystä kuudessa suurimmassa kaupungissa. Artikkeli paneutuu myös suurimpien kaupunkien sisäisiin eroihin äänestysaktiivisuudessa. Artikkeli päättyy osioon, jossa tarkastellaan eri puolueiden vaalikannatukseen eri kokoisissa kunnissa. </p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/109076 English abstracts 2021-05-27T12:54:40+03:00 <p>English abstracts</p> 2021-05-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Politiikka