https://journal.fi/politiikka/issue/feed Politiikka-lehti 2019-07-01T16:03:13+03:00 Mikko Lahtinen mikko.lahtinen@tuni.fi Open Journal Systems <p>Valtiotieteellinen yhdistys julkaisee Politiikka-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. Politiikka on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista.</p> <p>Politiikka-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa. Lehden artikkelit ovat myös sähköisesti saatavilla yliopistokirjastojen <a href="http://www.lib.helsinki.fi/elektra/">ELEKTRA-julkaisupalvelun kautta</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/83243 Muuttuva yliopisto 2019-07-01T14:40:33+03:00 Mikko J. Poutanen mpouta@gmail.com Tapio Juntunen tapio.juntunen@tuni.fi Mikko Lahtinen mikko.lahtinen@tuni.fi <p>Ensimmäisen avoimesti digitaalisena julkaistun <em>Politiikka</em>-lehden pääkirjoituksemme teemana oli muutos julkaisutoiminnassa. Tähän toiseen numeroon tuntui luonnolliselta niin ikään kirjoittaa muutoksesta. Muutos ottaa monia muotoja, mikä on jo työnkin puolesta meille politologeille tuttua. Vaalikevät 2019 toi mukanaan muutoksia myös Suomen hallituskokoonpanoon sekä europarlamenttiin.</p> <p>Vaikka poliittiset muutokset saattavat vaikuttaa myös politogin omaan elämään – esimerkiksi korkeakoulupolitiikan kautta – poliittinen muutos on tutkimuskohteemme. Tähän muutokseen pyrimme säilyttämään analyyttisen otteen ja kriittisen etäisyyden. Ohjenuora koskee myös tilanteita, joissa organisaatiot ja muut työskentelyyn vaikuttavat rakenteet muuttuvat tutkijan ympärillä. Näin on käynyt myös uutta tamperelaista korkeakoulukonsernia perustettaessa, jonka puitteissa tämäkin toimituskunta arkeaan elää. Niin ikään jotkut tutkijat ovat paikantaneet merkittävän murroskohdan suomalaisessa yliopistokentässä vuoden 2010 yliopistolain muutoksen yhteyteen (ks. Välimaa 2012). Murrosta on lähestytty myös niin muuttuneen akateemisen ammattieetoksen (Kallio ym. 2016) kuin akateemisen ammattijohtajuudenkin näkökulmasta (Kohtamäki 2019).</p> 2019-07-01T12:04:29+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/75815 Valtio valtiossa ja virkamiehet saarnastuolissa 2019-07-01T14:40:34+03:00 Talvikki Ahonen talvikki.ahonen@uef.fi <p>Artikkeli käsittelee yhteiskunnan uskonnollisen ja poliittisen sfäärin välistä suhdetta kirkkoturvatoimintaa käsittelevien media-aineiston kautta. Kirkkoturva on käytäntö, jossa kristillinen seurakunta ottaa suojiinsa Suomessa karkotusuhan alla olevan maahanmuuttajan. Tutkimuksen aineistot on kerätty kahtena ajanjaksona. Niiden välille syntyy vertaileva asetelma, joka tuo esille ajanjaksojen yhteiskunnalliset kontekstit ja mahdolliset yhteiskunnalliset muutokset kirkkojen roolissa ja asemassa. Aineisto on analysoitu argumentaatioanalyysin keinoin. Aineistoissa on havaittavissa erilaisia argumentaatioluokkia, joilla kirkkoturvatoimintaa on julkisessa keskustelussa puolustettu ja vastustettu. Eritellyt argumentaatioluokat ovat auktoriteettien välisiin suhteisiin, lakiin ja moraaliin, turvallisuuteen sekä uskoontoon liittyvät argumentit. Artikkeli tarkastelee kirkkoturva-argumentaation kautta piirtyvää kuvaa kirkoista yhteiskunnallisina toimijoina, kirkkoturvatoimijoiden välisistä suhteista sekä median suhtautumista kirkollisiin toimijoihin kirkkoturvakysymyksessä. Tutkimuksen tulosten mukaan kirkot ovat aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka osallistuvat politiikkaan muun muassa mielipidevaikuttamisen, suoran toiminnan, mielenosoitusten ja suoranaisten lakimuutosehdotusten kautta. Suhtautuminen kirkkojen yhteiskunnalliseen työhön vaihtelee huomattavasti esimerkiksi yhteiskunnallisesta kontekstista ja hallituksen kokoonpanosta riippuen. Kirkoilla on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa erityisasema, jota samanaikaisesti sekä kunnioitetaan että kritisoidaan. Nykyaikana kirkkojen auktoriteettiasema vaikuttaa perustuvan kuitenkin ennemmin historiallis-kulttuurisiin kuin suoranaisesti uskonnollisiin arvoihin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Asiasanat: kirkkoturva, paperittomuus, sekularisaatio, kirkko</p> 2019-06-28T16:17:47+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/77163 Eduskunnan täysistunnon puheenaiheet 1999–2014 2019-07-01T16:03:13+03:00 Kimmo Makkonen kikama@utu.fi Petri Loukasmäki lode@iki.fi <p>Latent Dirichlet Allocation (LDA) on yksi käytetyimmistä laskennallisista tekoälypohjaisista metodeista, joita kutsutaan aihemalleiksi (topic models). Esitämme ja analysoimme eduskunnan täysistuntokeskusteluista laskemiamme LDA-malleja ja arvioimme, mikä aihemäärä olisi mielekäs puheiden sisällön eksploratiiviseen analyysiin. Uutena metodisena sovelluksena analysoimme LDA-aiheiden samanaikaista esiintymistä eri puheissa osuuskorrelaatiokertoimilla. Niiden avulla LDA-mallin tuottamia aiheita voidaan käsitellä samaan tapaan kuin kahdessa saman kaltaisessa metodissa, dynaamisissa aihemalleissa ja korreloituneissa aihemalleissa (correlated topic models ja dynamic topic models), kun aineistoon sisältyy tieto puheiden ajankohdasta ja voidaan olettaa, että sanasto on pysynyt pääpiirteissään muuttumattomana analysoitavalla ajanjaksolla. Lisäksi esitämme luokituksen, jonka avulla ihmisarvioijat voivat analysoida LDA:n tuottamien aiheiden laatua. Tapausesimerkkinä esitämme korrelaatioanalyysin kuntien ja valtion suhdetta käsittelevän aiheen sekä demokratia-aiheen ja budjetti-aiheen yhteyksistä. Täysistuntokeskusteluissa on havaittavissa huomattava muutos ennen ja jälkeen vuoden 2011 eduskuntavaaleja: aiemmin keskustelu käsitteli rahaa ja valtionosuuksia, kun taas Kataisen hallituksen kuntauudistushankkeen aikana debatti käsitteli demokratiaa.</p> 2019-07-01T14:26:29+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/80333 Politiikkaa on luettava luovuuden kielellä. Ilkka Heiskanen in memoriam 2019-07-01T14:51:11+03:00 Pertti Ahonen pertti.ahonen@helsinki.fi Sakari Hänninen sakari.hanninen@thl.fi Kari Palonen kari.i.palonen@jyu.fi Henri Vogt henri.vogt@utu.fi <p><em>Tässä numerossa Politiikka haluaa erityisesti&nbsp;muistaa professori Ilkka Heiskasta&nbsp;&nbsp;(1935–2019). Kunniotamme muistoa neljän kollegan yhteisellä muistikirjoituksella.&nbsp;</em></p> 2019-06-28T17:50:55+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/80376 David Arter, Terve-Suomesta moi-Suomeen. Henkilökohtaisia kohokohtia suomalaisesta politiikasta 1960-luvulta nykypäivään. 2019-07-01T15:00:18+03:00 Kyösti Pekonen pekonenkyosti@gmail.com <p>David Arter, Terve-Suomesta moi-Suomeen. Henkilökohtaisia kohokohtia suomalaisesta politiikasta 1960-luvulta nykypäivään. (Käännös Maarit Ritvanen). Tampere: Vastapaino, 2018, 311 s.</p> 2019-06-28T16:16:12+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/78052 Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri, Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. 2019-07-01T15:11:34+03:00 Ari-Elmeri Hyvönen arielmeri.hyvonen@gmail.com <p>Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri, Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. Helsinki: Teos, 2018, 294 s.</p> 2019-06-28T16:17:03+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/78097 Markku Ruotsila, Vaalit ja konservatismin aaltoliike yhdysvaltalaisessa politiikassa 2019-07-01T15:13:34+03:00 Anna Kronlund anna.p.kronlund@jyu.fi <p>Markku Ruotsila, Sydänmaiden kapina. Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu.<br>Helsinki: Gaudeamus, 2018, 391 s.</p> 2019-06-28T16:18:45+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/83458 English abstracts 2/2019 2019-07-01T14:40:36+03:00 Mikko J. Poutanen mpouta@gmail.com <p>Englanninkieliset abstraktit</p> 2019-07-01T14:31:55+03:00 Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti