https://journal.fi/politiikka/issue/feed 2024-12-16T19:31:15+02:00 Miika Salo miika.salo@tuni.fi Open Journal Systems <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/145303 2024-09-09T10:04:11+03:00 Jon Järviniemi

<p>On laajasti oletettu, että kun populistinen puolue liittyy koalitiohallitukseen, tapahtuu muutosprosessi, jossa puolueen toiminta sekä retoriikka niin kutsutusti valtavirtaistuu ja maltillistuu. Empiirisiä tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin hallitusvastuun vaikutusta populististen puolueiden puheisiin, on kuitenkin rajallisesti. Lisäksi aikaisempi tutkimus on pääasiassa keskittynyt oikeistopopulisteihin. Tutkimusta ei ole siitä, miten muut puolueet, joita ei yleensä luokitella populistisiksi, voivat käyttää tai olla käyttämättä populistista viestintää riippuen siitä, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka hyvin sisällyttämisen kautta tapahtuva maltillistuminen pätee populistiseen viestintään yli puoluerajojen. Tutkimuksen aineistona ovat eduskuntakeskustelut vuosilta 2015 ja 2023. Tulosten mukaan hallitusvastuulla on merkittävä vaikutus niin kutsuttujen ei-populististen puolueiden retoriikkaan. Puolueet käyttävät populistista viestintää, kun ne eivät ole hallitusvastuussa, mutta hallituksessa sitä esiintyy ainoastaan harvoin. Perussuomalaisten tapauksessa havaitaan myös maltillistumista, mutta ei läheskään samalla tasolla kuin muiden puolueiden kohdalla.</p>

2024-12-16T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/143539 2024-09-23T15:33:18+03:00 Jesper Eklund Marina Lindell

<p>Tillit till andra människor är grundläggande för den sociala sammanhållningen. Tidigare forskning har visat att etniska minoriteter ofta uppvisar lägre nivåer av generaliserat förtroende. Emellertid har den svenskspråkiga befolkningen i Finland framstått som en avvikelse från det förväntade mönstret, där forskning visat att denna grupp uppvisar högre nivåer av generaliserat förtroende jämfört med finskspråkiga. Vidare indikerar nyare studier att denna skillnad i generaliserat förtroende har minskat över tid. Denna artikel syftar till att undersöka och jämföra nivåerna av generaliserat förtroende mellan svenskspråkiga och finskspråkiga i Finland, samt att analysera hur socioekonomiska och kontextuella faktorer påverkar detta förtroende. Studien använder två datamaterial: Barometern (en online-panel för svenskspråkiga i Finland) och Medborgaropinion (en online-panel för finskspråkiga), vilka är representativa för dessa språkgrupper. Resultaten visar att finskspråkiga, i motsats till tidigare forskning, har ett högre generaliserat förtroende än svenskspråkiga. Variationerna inom båda grupperna förklaras av socioekonomiska faktorer som utbildning, ålder, inkomst, sysselsättning och kön, samt kontextuella faktorer som kommunens språkförhållande och urbaniseringsgrad. Dessa resultat kan ha betydande implikationer för förståelsen av samhällssammanhållning och kräver vidare studier för att utforska deras långsiktiga påverkan på det finländska samhället.</p>

2024-12-16T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/152080 2024-11-11T15:51:45+02:00 Emilia Palonen

<p>Unkari on ollut kansainvälisen politiikan huomion keskipisteessä jo yli vuosikymmenen: syy on yksinkertainen. Hävittyään yhdet vaalit traumaattisesti Viktor Orbánin Fidesz-puolue tullessaan uudelleenvalituksi vuonna 2010 on ollut vallassa yhtäjaksoisesti kohta viisitoista vuotta. Kirjoittaessani tätä Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen marraskuussa 2024, on selvää, miksi Unkarin politiikkaan pitäisi perehtyä. Toisaalta on hyvä tietää, mitä tapahtui vuoden 2010 jälkeen, miten valta vakiinnutettiin tietylle eliitille ja mitä siitä seurasi myös yhteiskunnan näkökulmasta. Toisaalta on pohdittava, miten tähän päädyttiin ja miksi oppositio ei ole saanut käännettyä suuntaa kolmissa vaaleissa. Yhdysvalloissa on tarkkaan seurattu, miten Orbán onnistui pysymään vallankahvassa.</p>

2024-12-16T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/148958 2024-10-25T14:34:27+03:00 Daniel Innerarity

<p>Daniel Innerarity on maailman johtavia demokratian ja tietoyhteiskunnan välisen suhteen analyytikkoja. Hän toimii tekoälyn ja demokratiatutkimuksen oppituolin haltijana Euroopan yliopistoinstituutissa sekä poliittisen ja yhteiskuntafilosofian professorina Baskimaan yliopistossa. Hänen englanninkielisiä teoksiaan ovat The Democracy of Knowledge (2015), Democracy in Europe: A Political Philosophy of the EU (2018) ja Politics in the Times of Indignation (2019). Oheinen teksti on professori Innerarityn avainesitelmä Politiikan tutkimuksen päivillä Turun yliopistossa 15.5.2024, jonne hän oli kutsuttuna yhteistyössä Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta -hankkeen kanssa (jure.fi). Esitelmän ovat lyhentäen suomentaneet Saga Majanlahti ja Henri Vogt.</p>

2024-12-16T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/152506 2024-12-02T09:08:42+02:00 Henri Vogt Kim Zilliacus 2024-12-16T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/152406 2024-11-26T12:19:23+02:00 Inga Saikkonen Henri Vogt

<p>Pääkirjoitus 4/24</p>

2024-12-16T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/154914 2024-12-16T18:32:38+02:00 2024-12-16T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka