https://journal.fi/politiikka/issue/feed Politiikka 2024-03-25T08:12:30+02:00 Miika Salo miika.salo@tuni.fi Open Journal Systems <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> https://journal.fi/politiikka/article/view/142045 Politiikka aktiviteettina: Praxis, poiesis ja eleellisyys Giorgio Agambenin ajattelussa 2023-12-15T13:39:46+02:00 Katarina Sjöblom 2024-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/143974 Vaalivuosi 2024 kansainvälisen demokraattisen maailmanjärjestyksen muutoksen ilmentäjänä 2024-03-15T09:54:52+02:00 Inga Saikkonen Henri Vogt <p>Pääkirjoitus, 1/2024</p> 2024-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/138404 Jaana Kanninen & Sanni Seppo (toim.), Huuto kaupunkiluonnon puolesta. 2023-11-03T12:15:17+02:00 Mikko Vesterinen <p>Kaupunkiluonnon merkitykseen osana luontokadon pysäyttämistä ja asukkaiden hyvinvointia on kiinnitetty viime vuosina aikaisempaa enemmän huomiota kaupunkisuunnittelussa. Teoksessa aihetta käsitellään asukasaktivismin näkökulmasta, jotka ovat nousseet puolustamaan lähiluontoaan rakentamiselta ympäri Helsinkiä. Teos valottaa kiinnostavalla tavalla Helsingin kaavoituskulttuurin puutteita asukkaiden osallistamisessa ja kuulemisessa sekä asukkaiden affektiivista suhdetta kaupunkiluontoon, jonka painoarvo kaupungistumisen seurauksena tulee entisestään lisääntymään.</p> 2024-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/131061 Lobbaus ja verosääntely 2023-10-11T08:21:02+03:00 Santtu Raitasuo Matti Ylönen Heikki Hiilamo <p>Suomalaista osinkoverotusta koskevaa lainsäädäntöä on luonnehdittu poikkeukselliseksi kansainvälisessä verrannossa, koska se kohtelee varakkaita veronmaksajia niin edullisesti. Osinkoverotusta koskevaa lainsäädäntöä on muutettu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana useasti ja osinkoverotus onkin ollut intensiivisen poliittisen kamppailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkitaan lobbauksen vaikutusta osinkoverolainsäädännön kehitykseen Suomessa vuosina 2004–2014. Artikkelissa kysytään, minkälaiset elinkeinoelämää edustavat toimijat ovat vaikuttaneet osinkoverolainsäädännön sisältöön ja mitä vaikuttamiskeinoja ne ovat käyttäneet. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa politiikan alasysteemien tutkimus. Pääaineistona käytetään 23 suomalaisen veroasiantuntijan haastatteluita, jotka ovat erilaisesta institutionaalisista rooleista seuranneet suomalaisen osinkoverolainsäädännön muutoksia. Lobbauksella on ollut keskeinen vaikutus osinkoverosääntelyn sisältöön tutkitulla ajanjaksolla. Erityisesti yrittäjäliikettä edustava Suomen Yrittäjät -järjestö on onnistunut muokkaamaan sääntelyä tavoittelemaansa suuntaan, vaikka sen ajamaa sääntelyä on kritisoitu niin sosiaalista oikeudenmukaisuutta kuin talouden kilpailukykyä painottavin argumentein. Tutkimuksessa todetaan osinkoverosääntelyssä olevan sääntelykaappauksen piirteitä, sillä yksityinen intressitaho on saanut omistajuuden tahoa koskevaan sääntelyyn.</p> 2024-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/127139 Liikaa demokratiaa? 2023-08-02T12:02:12+03:00 Jussi Systä <p>Artikkeli tarkastelee talouspolitiikan arviointineuvoston taustalla olevia teoreettisia perusteluja. Artikkeli kysyy, millaiset perustelut ovat ohjanneet talouspolitiikan arviointineuvoston perustamista ja millainen suhde näillä perusteluilla on demokraattiseen politiikkaan. Perustelut ovat yhteneväisiä kansainvälisten finanssipoliittisten neuvostojen perustelujen kanssa. Perusteluissa demokraattinen poliittinen prosessi nähdään ongelmallisena sen tuottaessa julkiseen talouteen liikaa alijäämää ja velkaa. Artikkeli lähestyy talouspolitiikan arviointineuvostoa ja finanssipoliittisia neuvostoja taloustieteen performatiivisuuden näkökulmasta. Neuvostoa tarkastellaan siten talouspolitiikkaan vaikuttavana eikä ainoastaan sitä ulkopuolelta tarkkailevana toimijana. Artikkelissa esitetään, että neuvoston perusteluissa on demokratian kannalta ongelmallisia piirteitä. Neuvoston tarvetta perustellaan kurinalaisemman finanssipolitiikan tarpeella, joka on poliittinen tavoite eikä nouse itsestään selvästi tieteestä. Tätä tavoitetta ajetaan kuitenkin riippumattomuuden auktoriteetilla asettuen vastakkain demokraattisten tuhlailutaipumusten kanssa. Pyrkimyksenä voi siten nähdä olevan demokraattisen keskustelun kaventaminen määrittelemällä keskustelun lähtökohdaksi julkisen talouden kurinalaistamisen tarpeen. Neuvoston toimintaa ei kuitenkaan tule redusoida sen taustalla oleviin perusteluihin.</p> 2024-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/136140 Turvallisuuspolitiikka on politiikkaa – mutta missä mielessä? 2023-09-26T08:59:48+03:00 Eerik Kivilahti <p>Tässä artikkelissa kysytään, missä mielessä turvallisuus on poliittista. Tavoitteena on luoda analyyttinen kehikko, joka kuvaa sitä poliittista prosessia, jossa turvallisuus tulee määritetyksi sellaiseksi todellisuuden osa-alueeksi, jonka suhteen on ryhdyttävä toimeen. Tämä tapahtuu soveltamalla Kari Palosen (2003b) politiikan neljää aspektia (polity, policy, politisointi, politikointi) erottelevaa teoriaa turvallisuuspolitiikan käsitteeseen ja sitä koskevaan aiempaan tutkimukseen. Tuloksena syntyy turvallisuuspolitiikkatypologia, joka tarjoaa hedelmällisen käsitteellisen työkalun eritellä turvallisuuspolitiikkaa nimenomaan poliittisena toimintana ja sen suunnasta ja muodosta käytävänä kilpailuna tai kamppailuna. Se uudelleentulkitsee turvallisuuspolitiikan selvästi laaja-alaisemmaksi poliittiseksi ilmiöksi ja käsitteeksi kuin aikaisempi tutkimus. Samalla typologia kuitenkin syntetisoi ja soveltaa aikaisempaa käsitteen tutkimusta itseensä. Typologialla on myös laajempaa käyttöarvoa ulkoja turvallisuuspolitiikan tutkimuksessa sekä turvallisuustutkimuksessa.</p> 2024-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/144439 English Abstracts no 1:2024 2024-03-22T13:50:07+02:00 <p>The English abstracts for the peer-reviewed articles published in <em>Politiikka </em>66:1, 2024</p> 2024-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Politiikka