Politiikka https://journal.fi/politiikka <p><a href="https://vty.fi/">Valtiotieteellinen yhdistys</a> julkaisee <em>Politiikka</em>-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p><em>Politiikka</em>-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa.</p> <p>Lehti löytyy myös sosiaalisesta mediasta: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> Valtiotieteellinen yhdistys - Statsvetenskapliga föreningen fi-FI Politiikka 2669-8617 <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. Tutkija ja tiede suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2020 https://journal.fi/politiikka/article/view/91139 <p>Pääkirjoituksen johtavana teemana on tieteen ja tutkijoiden asema vuoden 2020 alussa. Vuosina 2013, 2016 ja 2019 julkaistujen tiedebarometrien löydösten mukaan suomalaisten luotto tieteeseen on vankkaa. Kansalaisten tiedevastaisuudesta ei voi puhua, jos vuoden 2019 raportissa (Tiedebarometri 2019) seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoittaa seuraavansa tiedettä laajasti, niin luonnon, yhteiskunnan kuin taloudenkin osalta. On kuitenkin huomattava, että Tiedebarometri liikkuu abstraktilla tasolla: Vuoden 2019 raportin johdannossa todetaan, että ”tekstissä ei määritellä mitä tiede on tai mikä on tai ei ole tiedettä”. Näin ollen vastauksissa on tiettyä tulkinnallisuutta siitä, millainen mielikuva vastaajalla on ”tieteestä”. Tiedebarometrissa todettiin myös, että tiedepolitiikka kiinnosti vähiten, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että tiedettä arvostavat tuntevat kuitenkin kovin vähän tieteen sisäisiä mekanismeja (Tiedebarometri 2019, 13).</p> <p>Samaan aikaan avoimen tieteen julkaisukäytänteet tuovat tutkimustietoa entistä helpommin saataville. Avoimen tieteen (open access) laajempaa merkitystä suomenkielistä tutkimusta julkaisevien tieteellisten yhdistysten ja seurojen taloudelliselle kestävyydelle ei kuitenkaan ole ehditty tarkasti kartoittaa. Avoin julkaiseminen on ehdottomasti kannatettavaa, mutta sitä voidaan kehittää vain julkaisijoiden resurssien ja tieteellisten yhdistysten toimintalogiikan puitteissa. Kolmantena teemana pääkirjoituksessa käsitellään lyhyesti myös tiedolla johtamisen problematiikkaa.</p> Mikko J. Poutanen Tapio Juntunen Mikko Lahtinen Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 3 8 10.37452/politiikka.91139 Hyvin toimeentuleva, terve ja suvaitsematon – Suomalaisten nuorten poliittiset ideologiat asenneprofiileina tarkasteltuna https://journal.fi/politiikka/article/view/83247 <p>Yksilön asenteet eivät ole satunnaiset. Sen sijaan ihmiset omaksuvat tiettyjä asennekokonaisuuksia, eli poliittisia ideologioita, joita eri sosiaaliset ryhmät ylläpitävät. Esimerkiksi maahanmuuton kannatus tai vastustus tuo useimmiten mukanaan tukun muita asenteita sosiaali-, talous- ja turvallisuuspolitiikasta. Tavanomainen muuttujakeskeinen lähestymistapa asenteisiin ei kuitenkaan tavoita tätä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten (N=744, ikä 18-29, M=24,65) poliittisia asenteita henkilösuuntautuneesta näkökulmasta: mitä latentteja ryhmiä (vrt. ideologioita) asenteista muodostuu ja miten vastaajat siirtyvät niiden välillä pitkittäisseurannassa? Asenteet maahanmuutosta, sosiaalietuuksista, tuloeroista, ympäristön huomioimisesta ja puolustusvoimien vahvuudesta muodostivat neljä asenneprofiilia: (1) vasemmistoliberaalit, (2) oikeistoliberaalit, (3) vasemmistokonservatiivit ja (4) oikeistokonservatiivit. Naiset ja miehet sijoittuivat odotetusti epätasaisesti eri profiileihin. Parhaiten toimeentulevat, terveimmät ja koulutustasoltaan keskiarvoa lähellä olevat sen sijaan suhtautuivat odotusten vastaisesti kaikkein kielteisimmin maahanmuuttoon. Asenneprofiilien välillä ei tapahtunut merkittäviä siirtymiä yhdeksän kuukauden seurantajakson aikana. Tulokset tukevat viimeaikaisia havaintoja sosiokulttuuristen kysymysten kasvavasta merkityksestä ja osoittavat kuinka oleellista nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä on huomioida eri ideologisten ulottuvuuksien risteymiä. Lisäksi tulokset kyseenalaistavat julkisuudessa ylläpidettyjä mielikuvia muun muassa enemmistön maltillisuudesta maahanmuuttokysymyksissä, kaikista suomalaisista huolta kantavista perussuomalaisten kannattajista sekä tulojen ja maahanmuuttoasenteiden yhteydestä.</p> Rasmus Mannerström Joona Muotka Sointu Leikas Jan-Erik Lönnqvist Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 9 32 10.37452/politiikka.83247 Kamppailuja merkityksistä, kustannuksista ja vaikutusvallasta – Juha Sipilän hallituksen perhevapaauudistuksen kaatuminen kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan näkökulmasta https://journal.fi/politiikka/article/view/88407 <p>Perhevapaajärjestelmää on pyritty uudistamaan jo pitkään. Käytännössä uudistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Uudistuksen kipukohdat liittyvät niin poliittisten puolueiden ideologisiin eroihin kuin uudistusten vesittymiseen kolmikantaisessa politiikkaprosessissa, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt osallistuvat politiikan muotoiluun. Tasa-arvopolitiikan tutkimuksessa on keskeistä analysoida, millä ehdoilla ja minkälaisen prosessin kautta tasa-arvopolitiikka tulee voimaan, ja millaisia vallan muotoja näihin prosesseihin liittyy. Epäonnistuneet prosessit ovat erityisen kiinnostavia, sillä ne kertovat paljon toimijoiden välisestä dynamiikasta ja valtasuhteista. Tässä artikkelissa tarkastelemme pääministeri Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) kaatunutta yritystä uudistaa perhevapaajärjestelmä päätöksenteon prosessien ja vallan näkökulmasta. Analysoimme uudistusta paitsi esimerkkinä valtiollisen tasa-arvopolitiikan haasteista eriävien poliittisten ja ideologisten näkemysten ristipaineessa, myös esimerkkinä kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan murroksesta. Artikkeli tuottaa uutta tietoa tasa-arvopoliittisen päätöksenteon muuttuvista prosesseista ja niihin liittyvistä haasteista. Artikkeli perustuu laajaan asiakirja-aineistoon (N=101) sekä uudistukseen osallistuneiden toimijoiden haastatteluihin (N=14), joiden kautta pääsemme pureutumaan, laadullisia menetelmiä hyödyntäen, syvemmälle siihen, miksi perhevapaauudistus kaatui.</p> Anna Elomäki Armi Mustosmäki Paula Koskinen Sandberg Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 33 55 10.37452/politiikka.88407 Olavi Borg In Memoriam https://journal.fi/politiikka/article/view/91087 <p>Tässä numerossa <em>Politiikka</em> haluaa erityisesti muistaa professori Olavi Borgia&nbsp; (1935–2020) julkaisemalla kahden kollegan ja entisen opiskelijan yhteisen muistikirjoituksen.&nbsp;</p> Tapio Raunio Ilkka Ruostetsaari Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 56 58 10.37452/politiikka.91087 Poliittisen anteeksiannon narratiivinen rakenne https://journal.fi/politiikka/article/view/89840 <p>Artikkelin on kääntänyt suomeksi Irinja Bickert.</p> <p>Professori Molly Andrews käsittelee englanninkieliseen alkuperäisartikkeliin pohjaavassa katsaus-artikkelissaan poliittisen anteeksiannon narratiivisia rakenteita. Nojaten laajamittaiseen narratologiseen tutkimukseen entisen Itä-Saksan (DDR) salaisen poliisin Stasin informanttien ja näiden kohteiden kohtaamisista artikkeli rakentaa aiempaa monipuolisemman kuvan anteeksiannon mekanismeista ja rationaliteetista poliittisen sorron jälkeen. Artikkeli havainnollistaa usein käännettyjen haastattelujen välityksellä miten moninaisilla tavoilla poliittisen sorron kohteet suhtautuvat anteeksipyyntöihin ja anteeksianatamiseen. Liian idealistiset anteeksiantamisen ja anteeksisaamisen tavoitteet ja odotukset poliittisen sovinnon taustalla voidaan artikkelin pohjalta hyvin perustein myös kyseenalaistaa. Kysymysten kuka, mitä, milloin, missä, miksi ja miten tarkastelu paljastaa poliittisen anteeksiannon monikerroksellisuuden ja monimutkaisuuden. Artikkelissa esitellyt henkilökohtaiset kertomukset paljastavat poliittisen anteeksiannon ytimessä olevan kovan sisäisen työn ja toisaalta yleisimpiä esteitä sen toteutumiseksi.</p> Molly Andrews Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 59 68 10.37452/politiikka.89840 Taloudellinen demokratia ja kapitalismin kritiikki historiallisina ilmiöinä https://journal.fi/politiikka/article/view/90672 <p>Artikkeli pohjaa VTT Ilkka Kärrylän väitöstilaisuudessaan Helsingin yliopistossa 30.11.2019 pitämään lektioon. Kärrylä käsittelee poliittisen talouden muotoutumista 1960-luvulta 1990-luvulle Suomessa ja Ruotsissa. Keskeinen jännitys rakentuu ”taloudellisen demokratian” käsitteen ympärille. Perinteiselle vasemmistolle käsite tarkoitti julkista talouden suunnittelua ja ohjailua, sekä työntekijöiden valtaa työpaikoilla. Oikeiston puheessa taasen taloudellinen demokratia viittasi yksityisomistajuuden laajentamiseen sekä yhteistoimintaan työpaikoilla. Näiden näkökulmien muuttuminen ideologisten tulkintojen mukaan sisälsi myös vallitsevien uskomuksien muutoksen. Kärrylä katsoo, että etenkin globaalien haasteiden myötä taloudesta on tullut poliittista, vaikka taloudellisen demokratian käsite onkin ajautunut marginaaliin.</p> Ilkka Kärrylä Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 69 76 10.37452/politiikka.90672 Anu Kantola & Hanna Kuusela, Huipputuloiset: Suomen rikkain promille https://journal.fi/politiikka/article/view/89168 <p>Anu Kantola &amp; Hanna Kuusela. <em>Huipputuloiset: Suomen rikkain promille</em>. Tampere: Vastapaino, 2019, 360 s.</p> Mikko Räkköläinen Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 77 81 10.37452/politiikka.89168 Keir Milburn: Generation Left https://journal.fi/politiikka/article/view/89964 <p>Keir Milburn, <em>Generation Left.</em> Cambridge: Polity, 2019, 139 s.</p> Aleksi Lohtaja Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 82 87 10.37452/politiikka.89964 Kolonialismin historia yksissä kansissa https://journal.fi/politiikka/article/view/90662 <p>Arvioitu teos: Kujala, Antti 2019. Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.</p> Tero Toivanen Copyright (c) 2020 Politiikka 2020-04-15 2020-04-15 62 1 88 94 10.37452/politiikka.90662