https://journal.fi/politiikka <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> Valtiotieteellinen yhdistys – Statsvetenskapliga föreningen fi-FI Politiikka 2669-8617 <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. https://journal.fi/politiikka/article/view/146157 <p>Pääkirjoitus 2/2024</p> Henri Vogt Inga Saikkonen Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-06-18 2024-06-18 66 2 10.37452/politiikka.146157 https://journal.fi/politiikka/article/view/131384 <p>Nykyaikaiseen hallinnointiin voidaan nähdä kuuluvan voimakkaita epäpolitisoivia piirteitä. Depolitisaation tutkimus kartoittaa useita erilaisia prosesseja, joilla aihepiiri joko siirretään pois politiikan areenoilta tai kehystetään epäpoliittiseksi. Depolitisaatio-prosessit saattavat kohdistua politiikan toimintatilaan, mutta myös poliittisuuteen – siihen, mitä mielletään poliittiseksi. Politiikan ja poliittisuuden erilaiset tulkinnat havainnollistuvat Max Weberin ja Carl Schmittin toisistaan eroavissa politiikkakäsityksissä, jotka tuovat omat näkökulmansa päivänpolitiikan arvioimiseen. Tämä artikkeli käsittelee Suomen hallituksen keväällä 2020 linjaamia koronatoimia ja niiden poliittisuutta. Hallitus pyrki toimilla hillitsemään puhjenneen COVID-19-pandemian leviämistä. Toimien poliittisuus hahmottuu paitsi toisistaan poikkeavien politiikkakäsitysten avulla, myös kontrafaktuaalisen tarkastelun kautta. Näin hallituksen valitsema tie ja valintojen poliittisuus on mahdollista saattaa tarkempaan tarkasteluun. Hallituksen toiminta on tunnistettavissa yksiselitteisen poliittiseksi ja siitä on löydettävissä sekä schmittiläisen suvereenin että weberiläisen kontingenssin ulottuvuuksia. Artikkelissa vastakkain asettuvat yhtäältä politiikan päätöksenteko- ja toimintakyvystä huolehtiminen ja toisaalta poliittisten toimijoiden aikaansaama poliittisen liikkumatilan rajautuminen. Laajalle yleisölle saattaa jäädä avoimeksi, ovatko politiikan päätökset teknisiä tai hallinnollisia luonteeltaan vai juontuvatko ne poliittisesta toimijuudesta. Poliittisuuden tunnistaminen auttaa välttämään politiikan depolitisoitumista. Samalla laajan yleisön on helpompi seurata valtaa käyttävän valintoja ja hallintatapoja. Laajempi politiikan ja poliittisen tilaa koskeva keskustelu on tarpeellista aikana, jolloin sen rajaamiseen pyrkiviä trendejä on helppo tunnistaa useilla eri rintamilla.</p> Matias Heikkilä Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-06-18 2024-06-18 66 2 10.37452/politiikka.131384 https://journal.fi/politiikka/article/view/138378 <p>Artikkelissa analysoimme koulujen eriytymisestä ja kouluvalinnoista alkuvuonna 2023 käydyn julkisen keskustelun retoriikkaa. Keskustelu käynnistyi tammikuussa 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriö tekemän Sivistyskatsauksen julkaisun jälkeen ja hiipui maaliskuun aikana. Artikkelin aineisto koostuu Helsingin Sanomien julkaisemista teksteistä. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin avulla. Erityisesti keskitymme tasa-arvoon liittyvään argumentointiin. Tulkintamme mukaan keskustelu kouluvalinnoista ja koulutuksen eriytymisestä kytkeytyy laajempaan keskusteluun tasa-arvosta. Suomalainen koulutus ja siihen liitetyt käsitykset tasa-arvosta ovat murroksessa, ja keskustelua leimaa ristiriitaisuus. Suomalainen koulu nähdään samaan aikaan maailman parhaana ja epäonnistuneena tehtävässään. Toinen keskeinen tulos on, että Helsingin Sanomat ohjasi keskustelua toimituksellisilla valinnoillaan. Tulosten pohjalta argumentoimme, että koulutuksen ympärille on syntynyt uusi puhetila, jossa kouluun liittyviä käsityksiä ja arvoja määritellään uudelleen. Uuden puhetilan voi arvioida vaikuttavan myös tuleviin poliittisiin valintoihin.</p> Fanny Hatunpää Mikko Puustinen Janne Säntti Kreetta Kalske Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-06-18 2024-06-18 66 2 10.37452/politiikka.138378 https://journal.fi/politiikka/article/view/136527 <p><span style="font-weight: 400;">Tässä tutkimuksessa käsitellään Suomen eduskunnan täysistunnoissa 21.6., 22.6. ja 27.6.2023 käytettyä huumoria (N=283). Tuolloin eduskunta käsitteli Petteri Orpon vasta nimitetyn hallituksen tiedoksiantoa hallitusohjelmastaan. Tutkimuksessa todetaan kaikkien puolueiden käyttävän erilaisia huumorin muotoja, etenkin ironiaa, viestintänsä osana, joskin pienimpien puolueiden osalta otos jää pieneksi. Puolueista hallitusta edustanut, oikeistopopulistinen perussuomalaiset käytti huomattavan paljon huumoria (vaikkei ollutkaan tässä ainutlaatuinen), mutta oli toisaalta puolueista myös ylivoimaisesti kaikkein useiten huumorin kohteena. Se oli huumorin kohde paljon useammin kuin pääministeripuolue kokoomus tai mikään oppositiopuolue. Keskusta oli puolestaan oppositiopuolueista selkeästi useiten huumorin kohteena ja se myös käytti huumoria tiheimmin omissa puheenvuoroissaan. Nämä havainnot voivat viitata siihen, että huumoriin myös vastataan eduskunnassa usein huumorilla. Tällöin huumorin käyttäminen osana omaa puheenvuoroa saattaa vaikuttaa koko keskustelun jatkon sävyyn.</span></p> Janne Zareff Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-06-18 2024-06-18 66 2 10.37452/politiikka.136527 https://journal.fi/politiikka/article/view/143341 Tapio Juntunen Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-06-18 2024-06-18 66 2 10.37452/politiikka.143341 https://journal.fi/politiikka/article/view/146494 <p>The English abstracts of the peer reviewed articles in <em>Politiikka</em> 2/2024</p> Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-06-18 2024-06-18 66 2 10.37452/politiikka.146494 https://journal.fi/politiikka/article/view/142654 Timo Pankakoski Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-06-18 2024-06-18 66 2 10.37452/politiikka.142654