https://journal.fi/politiikka <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> Valtiotieteellinen yhdistys – Statsvetenskapliga föreningen fi-FI Politiikka 2669-8617 <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. https://journal.fi/politiikka/article/view/144372 <p style="font-weight: 400;">Tässä artikkelissa tutkitaan presidentin vallankäyttöä Suomessa kehystämisvallan näkökulmasta. Kehystämisvallalla tarkoitetaan presidentin kykyä kehystää edistämänsä asiat niin tehokkaasti, että hän pystyy vaikuttamaan kansalaisten näkemyksiin yhteiskunnasta ja saamaan heidät sisäistämään hänen levittämänsä normit. Julkisessa keskustelussa tähän viitataan usein arvojohtajuutena, joka on epämääräinen ja häilyvä käsite. Artikkelissa tutkitaan presidentti Sauli Niinistön (2012–2024) uudenvuodenpuheita hänen kahden kautensa ajalta kehysanalyysin menetelmällä ja tunnistetaan neljä keskeistä kehystä: (1) kansallisen eheyden kehys, (2) tuhoutuvan ympäristön kehys, (3) kriisiytyvän talouden kehys ja (4) kestävän ulkopolitiikan kehys. Sen jälkeen kehyksiä tarkastellaan suhteessa yhteiskunnalliseen tilanteeseen presidenttikauden lopussa vuonna 2024. Artikkeli vastaa kysymyksiin siitä, <em>millaista</em> kehystämisvaltaa Niinistö pyrki käyttämään presidenttikausiensa aikana ja <em>miten </em>Niinistö onnistui sen käytössä. Niinistöä on kutsuttu vahvaksi vallankäyttäjäksi, mutta tutkimuksen perusteella hänen kehystämisvaltansa ei näyttäydy vahvalta vallankäytöltä: Niinistön kauden lopussa suomalaisen yhteiskunnan todellisuus oli ristiriidassa hänen levittämiensä normien kanssa.</p> Johanna Vuorelma Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-10-20 2024-10-20 66 3 10.37452/politiikka.144372 https://journal.fi/politiikka/article/view/142306 <div> <p class="LO-normal"><span lang="FI">Artikkelissa analysoimme kahden suomalaisen ja kahden saksalaisen laitaoikeistopuolueen koulutuspoliittisia ohjelmia. Tarkastelemiamme puolueita ovat Suomessa perussuomalaiset ja sinimusta liike sekä Saksassa vaihtoehto Saksalle (Alternativ für Deutschland) ja Saksan kansallisdemokraattinen puolue (Nationaldemokratische Partei Deutschlands, nykyiseltä nimeltään Heimat eli kotimaa). Artikkelin tutkimuskysymyksenä on, miten nämä puolueet muotoilevat koulutuspoliittisissa ohjelmissaan laitaoikeistopuolueille tyypillisiä koulutuspoliittisia ideoita sekä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ohjelmien välillä on. Vastaamme kysymyksiin analysoimalla puolueiden koulutuspoliittisia ja muita ohjelmia teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysin ohjaavat kategoriat johdamme aikaisemmista laitaoikeiston koulutuspolitiikkaa koskevista tutkimuksista. Analyysimme osoittaa, että tarkastelemamme laitaoikeistolaiset koulutuspoliittiset ohjelmat ovat varsin samankaltaisia. Niiden ohjelmissa korostuu intellektualismin vastaisuus ja koulutuksen ymmärtäminen välineellisesti, erityisesti taloudellisen hyödyn kategorioin. Ne painottavat oppisisällöissä kansallisen identiteetin merkitystä, korostavat urheilun tärkeyttä koulujen opetussuunnitelmissa ja syyttävät nykyisiä koulutusinstituutioita ideologisesta iskostamisesta eli indoktrinaatiosta. Lisäksi ohjelmat pitävät tärkeänä oppilaiden ulkoista eriyttämistä heidän osaamistasonsa mukaan ja vaativat kouluihin opettajien auktoriteetin, kurin ja järjestyksen kunnianpalautusta. Useat näistä lähtökohdista ovat ristiriidassa liberaalin demokratian arvojen ja ihanteiden kanssa.</span></p> </div> Antti Moilanen Jyrki Kaarttinen Heidi Elmgren Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-10-20 2024-10-20 66 3 10.37452/politiikka.142306 https://journal.fi/politiikka/article/view/142137 <p>Tidigare forskning har påvisat att medborgare tenderar att ha en kritisk hållning gentemot fenomenet mandatackumulering, en process varvid politiker förvärvar parallella direkt folkvalda politiska mandat på fler än en institutionell nivå. I Finland har politikernas omfattande mandatackumulering skapat debatt och Finland står även ut i Europa när det kommer till den faktiska omfattningen av mandatackumulering. Fördelarna kontra nackdelarna med mandatackumulering ur ett systemperspektiv har diskuterats i tidigare studier, men en stor kunskapslucka existerar fortfarande angående medborgarnas inställning till denna praxis och vilka faktorer på individnivå som kan förklara inställningen i frågan. Detta gäller speciellt inom en nationell context med omfattande mandatackumulering. Syftet med denna studie är därmed att bidra till att fylla denna empiriska lucka. För att undersöka dessa samband använder vi oss av paneldata insamlat under perioden 2022–2023 från en finländsk medborgarpanel som analyseras med hjälp av statistiska metoder. Resultaten visar på ett tydligt samband mellan hur medborgare förhåller sig till det politiska systemet och synen på mandatackumulering medan ett samband mellan politisk sofistikation och synen på mandatackumulering inte kan bekräftas.</p> Fredrik Malmberg Thomas Karv Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-10-20 2024-10-20 66 3 10.37452/politiikka.142137 https://journal.fi/politiikka/article/view/147647 Kari Palonen Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-10-20 2024-10-20 66 3 10.37452/politiikka.147647 https://journal.fi/politiikka/article/view/144717 Vappu Renko Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-10-20 2024-10-20 66 3 10.37452/politiikka.144717 https://journal.fi/politiikka/article/view/148848 <p>English abstracts for <em>Politiikka</em> 66:3.</p> Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-10-20 2024-10-20 66 3 https://journal.fi/politiikka/article/view/148502 <p>Pääkirjoitus, <em>Politiikka</em> 66:3</p> Henri Vogt Inga Saikkonen Copyright (c) 2024 Politiikka 2024-10-20 2024-10-20 66 3 10.37452/politiikka.148502