Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka <p><a href="https://vty.fi/">Valtiotieteellinen yhdistys</a> julkaisee <em>Politiikka</em>-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p><em>Politiikka</em>-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa.</p> <p>Lehti löytyy myös sosiaalisesta mediasta: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. mikko.lahtinen@tuni.fi (Mikko Lahtinen) mikko.poutanen@tuni.fi (Mikko Poutanen) ma, 09 joulu 2019 11:40:41 +0200 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Mihin yliopistokritiikki hävisi yliopistoista? https://journal.fi/politiikka/article/view/87884 <p>Yliopistojen historiassa ei ole koskaan vallinnut yksimielisyyttä yliopiston luonteesta, tehtävistä tai päämääristä. Ei ole ollut yhtä ja ainoaa ”yliopiston ideaa”. On esitetty monenlaisia näkemyksiä siitä, millaisia tehtäviä tai velvoitteita yliopistolla on yhteiskunnassa tai millaisia kriteerejä yliopistoissa tehtävälle tutkimukselle ja niissä annettavalle opetukselle tulisi asettaa tai kuinka autonomisia yliopistojen tulisi olla oman toimintansa määrittelemisessä ja järjestämisessä. Yliopisto onkin universitas myös siksi, että on olemassa erilaisia näkemyksiä yliopiston yhteiskunnallisesta asemasta, tehtävistä ja tavoitteista. Erilaiset yliopistokäsitykset ja niihin perustuvat akateemisen toiminnan ”logiikat” näkyvät ja vaikuttavat samanaikaisesti paitsi yliopistossa instituutiona myös yksittäisen yliopistoyhteisön jäsenen elämässä.</p> <p>Tässä pääkirjoituksessa <em>Politiikka</em>-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Lahtinen pohtii yliopiston poliittisuutta.</p> Mikko Iko Lahtinen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/87884 la, 07 joulu 2019 12:42:10 +0200 Poliksen pauloissa https://journal.fi/politiikka/article/view/83617 <p>Artikkelissa tarkastellaan Hannah Arendtin käsitystä politiikasta symptomaattisen luennan keinoin. Artikkeli tuo esiin merkittäviä antidemokraattisia elementtejä Arendtin ajattelussa. Nämä antidemokraattiset kannanotot eivät kuitenkaan näy tekstissä suoraan, vaan ne asettuvat filosofiseen muotoon. Toisin kuin suuressa osaa Arendtia kommentoivasta kirjallisuudesta, artikkelissa argumentoidaan näiden elementtien olevan keskeisessä osassa Arendtin ajattelussa. Arendt toistuvasti katsoo sorrettujen ryhmien olevan kelpaamattomia politiikkaan. Artikkelissa osoitetaan, että Arendtin teoreettinen diskurssi systemaattisesti häivyttää yhteiskunnallisia ristiriitoja artikuloimalla nämä ristiriidat kysymyksiksi moraalisesta kompetenssista osallistua politiikkaan. Artikkeli keskittyy erityisesti politiikan ja talouden suhteeseen Arendtin ajattelussa.</p> Sauli Havu Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/83617 la, 07 joulu 2019 13:08:19 +0200 Kenen joukoissa seisot ja kenen puolesta toimit? https://journal.fi/politiikka/article/view/82941 <p>Artikkelissa tarkastellaan sosiaalidemokraattien ja vihreiden puoluekokousedustajien edustavuutta suhteessa puolueiden jäseniin ja kannattajiin. Kokousedustajat ovat olennaisia toimijoita, sillä he luovat pidemmän linjan poliittisia tavoitteita sekä strategioita ja toimivat samalla merkittävinä päätöksentekijöinä puolueissa.</p> <p>Artikkelin ydin muodostuu kahden erilaisen puolueen vertailun ympärille. Tarkastelussamme vihreät edustaa eräänlaista uuden ajan yleispuoluetta, sosialidemokraatit puolestaan perinteistä intressipuoluetta. Tutkimuksessa hyödynnämme aineistoina kyselyaineistoja ja kokouksista kerättyjä tekstiaineistoja. Empiirinen osio on pohjustettu Hanna Pitkinin teorialla poliittisen edustavuuden neljästä eri ulottuvuudesta ja analysoimme kokousedustajien muodollista, kuvailevaa, symbolista ja substantiivista edustavuutta suhteessa puolueiden jäseniin ja kannattajiin.</p> <p>Ensin tarkastelemme tekijöitä, jotka ennustavat jäsenten osallistumista puoluekokoukseen ja vertailemme, miten puolueet eroavat toisistaan kokousedustajia koskevien sääntöjen ja määräysten osalta. Toiseksi arvoimme, miten puoluekokousedustajat edustavat sosiodemografisilta ominaisuuksiltaan ja mielipiteiltään puolueiden kannattajakuntia sekä jäsenistöjä. Lopuksi selvitämme, minkä väestöryhmien asioita puoluekokousedustajat edistävät puheenvuoroissaan ja mihin ryhmiin he samaistuvat.</p> <p>Tulostemme perusteella sosiaalidemokraattien kokousedustajat ovat vihreitä kokeneempia ja laajemmin verkostoituneita. Sosialidemokraatit toimivat puolueena enemmän poliittisen eliitin varassa kuin vihreät. Vihreiden edustajistossa korostuu koko puoluetta sävyttävä akateeminen tausta. Molemmissa puolueissa kokousedustajat ovat korkeammasta yhteiskunnallisesta asemasta kuin puolueen jäsenet ja kannattajat. Symbolisesti kokousedustajat kuitenkin pyrkivät ajamaan oman positionsa ulkopuolisia ryhmiä. Sosiaalidemokraattien kokouspuheissa korostui työn merkitys, kun vihreillä vastaavan arvo- tai identifiointikäsitteen sijan sai koulutus.</p> Ilkka Koiranen, Koivula Aki, Arttu Saarinen, Rauli Mickelsson Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/82941 su, 08 joulu 2019 15:59:57 +0200 Puntaroituja äänestyspäätöksiä? https://journal.fi/politiikka/article/view/83575 <p>Helmikuussa 2019 Mustasaaressa järjestettiin kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisraati ennen kunnallista, neuvoa-antavaa kansanäänestystä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kaksikieliseen raatiin osallistui 21 mustasaarelaista, jotka puntaroivat kuntaliitoskysymystä neljän päivän ajan sekä laativat julkilausuman, joka sisälsi aiheen kannalta tärkeimmät tosiasiat sekä tärkeimmät perustelut kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma postitettiin tämän jälkeen äänioikeutetuille kuntalaisille. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida, onnistuiko kansalaisraati kuntaliitoskysymyksen puntaroinnissa. Raadin toimintaa arvioidaan kolmen kriteerin kautta, joita ovat raadin demokraattisuus, analyyttinen perusteellisuus ja lopputuotoksen laadukkuus sekä raadin ulkoiset vaikutukset. Analyysissa hyödynnetään kolmea eri kyselyaineistoa: osallistujakyselyä, kyselytutkimuskokeen tuloksia sekä kansanäänestyksen jälkeen kerättyä kuntalaiskyselyä. Analyysin perusteella demokraattisuus toteutui raadissa melko hyvin: osallistujajoukko oli monipuolinen – vaikkei täysi edustava - ja keskusteluihin osallistuminen onnistui suurimmalta osalta ongelmitta. Raadin moderaattorit koettiin tasapuolisiksi. Raatilaisten tiedot aiheesta karttuivat selvästi, minkä lisäksi suurin osa ilmoitti usein puntaroineensa omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä huolellisesti. Mustasaaren kunnan asukkaat olivat – osaltaan alueellisesta medianäkyvyydestä johtuen – varsin tietoisia raadista, ja viimeisen kyselyn mukaan enemmistö äänioikeutetuista luki raadin julkilausuman. Julkilausuman lukeminen kerrytti kuntalaisten tietoja aiheesta, minkä lisäksi sillä oli vaikutusta myös heidän kuntaliitoskantoihinsa. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tämän tyyppisiä raateja koskevan tutkimuksen kanssa. Analyysin perusteella tämän tyyppisiä kansalaisraateja voitaisiin käyttää apuna harkittujen äänestyspäätösten&nbsp; teossa myös Suomessa.</p> Mikko Oskari Leino, Maria Bäck, Henrik Serup Christensen, Katariina Kulha, Maija Setälä, Kim Strandberg, Mari Taskinen Copyright (c) https://journal.fi/politiikka/article/view/83575 su, 08 joulu 2019 11:37:06 +0200 Euroopan unioni pitkäjänteisen politiikan tekijänä https://journal.fi/politiikka/article/view/85682 <p>Kun yrittää löytää tieteellisiä julkaisuja, joissa Euroopan unionin toiminnan ajateltuja aikajänteitä systemaattisesti analysoitaisiin, tehtävä osoittautuu yllättävän haasteelliseksi. Saattaa jopa olla, ettei sellaisia analyyseja ole tehty, maailmallakaan. Ymmärtääksemme unionin toiminnan perusteita aikaulottuvuuden pohdinta olisi kuitenkin erinomaisen oleellista – sellaiset pitkän tähtäimen monisyiset ongelmat kuin ilmastokriisi ja muuttovirtapaine tietysti vain korostavat tätä tarvetta. Alle kirjattu on vielä teeman suhteen alustavaa ajattelua, mutta ehkä se kuitenkin jo nostaa muutaman oleellisen seikan esiin siitä, kuinka pitkäjänteisenä meidän tulee EU:ta ajatella, kuinka se mahdollisesti tässä suhteessa eroaa valtiollisista toimijoista ja kuinka unionin tällä ulottuvuudella kenties pitäisi jatkossa vahvistua.</p> Henri Vogt Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/85682 la, 07 joulu 2019 11:33:39 +0200 Nuorten kuulumisen rakentuminen YouTubessa refleksiivisen politiikan näkökulmasta https://journal.fi/politiikka/article/view/86835 <p>Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten yhteiskunnallisen kuulumisen rakentumista sosiaalisessa mediassa. Tutkimus lähtee siitä, että kuulumisen kokemukset ovat keskeinen tekijä, kun halutaan ymmärtää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja sen muutoksia. Some on puolestaan merkittävä tutkimuskonteksti siksi, että se määrittää yhä painokkaammin, mitä nuoret maailmasta ajattelevat, ja millaisiin yhteisöihin he kokevat kuuluvansa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti siitä, miten nuoret rakentavat ja näyttävät kuulumistaan julkaistessaan ja kommentoidessaan videoita YouTuben videonjakopalvelussa. Empiirisessä osiossa analysoidaan nimimerkillä mansikkka tubettavan Maiju Voutilaisen kanavallaan 2017-2018 julkaisemia videoita ja niiden kommentteja. Videoiden analyysissa hyödynnetään sosiosemioottista lukutapaa ja kommenttien analyysissa sisällönanalyyttista luokittelua. Aineiston teoreettinen tulkinta perustuu ajatukseen henkilökohtaistuvasta refleksiivisestä politiikasta. Refleksiivisellä politiikalla ymmärretään lähestymistapaa, joka kiinnittää huomiota yksilön refleksinomaiseen reagointiin häntä henkilökohtaisesti koskettaviin, ympäristöstä ja yhteiskunnasta kumpuaviin asiakysymyksiin. Tulosten mukaan YouTubella on merkitystä nuorten elämälle paikkana, jossa hengaillaan, viihdytään, käydään yhteiskunnallista keskustelua, verkostoidutaan ja rakennetaan sosiaalisia suhteita. Toisaalta nuorten tavat linkittyä ja toimia somessa eivät muistuta perinteisiä yhteisöjä ja kollektiiveja, vaan niitä voidaan luonnehtia pikemminkin parveilun ja uusheimon käsitteillä.</p> Tiina Rättilä, Jarmo Rinne, Mari Kettunen, Iina Karasti, Jirka Vierimaa, Hanna Kosonen, Roosa Tuukkanen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/86835 su, 08 joulu 2019 13:32:31 +0200 Tutkimusmatkoja Suomen ulkopolitiikkaa ohjaaviin ideoihin https://journal.fi/politiikka/article/view/86976 <p>Matti Pesu käsittelee kokoomaväitöskirjansa&nbsp;<em>Introducing Ideational Foreign Policy Analysis: Explorations on </em><em>the Underlying Ideas of Finnish Foreign Policy</em> (Tampere University Press, 2019) lectio praecursoria -esitelmäänsä pohjaavassa artikkelissaan suomalaisten politiikantekijöiden maailmankuvia ja laajemmin yhteiskuntaan vakiintuneita tapoja tarkastella maailmanpolitiikkaa sekä Suomen paikkaa maailmassa. Työn kantava oletus on se, että tavalla, jolla päätöksentekijät näkevät maailmanpolitiikan luonteen sekä edustamansa maan perusarvot ja aseman maailmassa, on merkitystä sille, minkälaista politiikkaa he pyrkivät maansa nimissä<br>harjoittamaan. Väitöskirjan keskeinen teoreettinen väite on, että ideoiden ja ajatusten maailman tutkimiseen tarvitaan lähestymistapa, joka ottaa huomioon niiden psykologisen ja sosiaalisen puolen. Toisin sanoen ihmiset ja inhimillinen päätöksenteko ovat ulkopolitiikkaa toteuttava ja täten historiaa liikuttava voima. Siksi yksilöiden ajatusmaailmoihin on kiinnitettävä huomiota. Toisaalta ihminen on myös läpeensä sosiaalinen olento, joka omaksuu näkemyksiään kanssaihmisiltä ja ulkoisesta ympäristöstä. Esimerkiksi koulutus ja media muokkaavat yksilön näkemyksiä myös kansainvälisistä suhteista. Ulkopolitiikan tutkimuksessa on siis tärkeä huomioida myös laajempi yhteiskunnallinen asenneilmapiiri ja normisto, joka on luonnollisesti yhteydessä globaalisti liikkuviin ideoihin ja trendeihin.</p> Matti Pesu Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/86976 su, 08 joulu 2019 15:14:55 +0200 Esko Riepula, Jukka Kultalahti ja Teuvo Pohjolainen (toim.), Kenellä valta valtiossa: Kuninkaiden ja säätyjen vallasta kansan valtaan, Perustuslakiemme pitkä kaari https://journal.fi/politiikka/article/view/87673 <p>Esko Riepula, Jukka Kultalahti ja Teuvo Pohjolainen (toim.), <em>Kenellä valta valtiossa: Kuninkaiden ja säätyjen vallasta kansan valtaan, Perustuslakiemme pitkä kaari.</em> Tampere: Vastapaino, 2019, 400 s.</p> Pertti Ahonen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/87673 la, 07 joulu 2019 12:39:22 +0200 Michael Freeden, Mitä on ideologia? https://journal.fi/politiikka/article/view/87788 <p>Michael Freeden, <em>Mitä on ideologia?</em> Suom. Tapani Kilpeläinen. Tampere: niin &amp; näin, 2019, 154 s.</p> Otto Kyyrönen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/87788 la, 07 joulu 2019 11:21:23 +0200