Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka <p>Valtiotieteellinen yhdistys julkaisee Politiikka-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. Politiikka on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista.</p> <p>Politiikka-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa. Lehden artikkelit ovat myös sähköisesti saatavilla yliopistokirjastojen <a href="http://www.lib.helsinki.fi/elektra/">ELEKTRA-julkaisupalvelun kautta</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. mikko.lahtinen@tuni.fi (Mikko Lahtinen) mikko.poutanen@tuni.fi (Mikko Poutanen) ma, 01 heinä 2019 14:40:36 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Muuttuva yliopisto https://journal.fi/politiikka/article/view/83243 <p>Ensimmäisen avoimesti digitaalisena julkaistun <em>Politiikka</em>-lehden pääkirjoituksemme teemana oli muutos julkaisutoiminnassa. Tähän toiseen numeroon tuntui luonnolliselta niin ikään kirjoittaa muutoksesta. Muutos ottaa monia muotoja, mikä on jo työnkin puolesta meille politologeille tuttua. Vaalikevät 2019 toi mukanaan muutoksia myös Suomen hallituskokoonpanoon sekä europarlamenttiin.</p> <p>Vaikka poliittiset muutokset saattavat vaikuttaa myös politogin omaan elämään – esimerkiksi korkeakoulupolitiikan kautta – poliittinen muutos on tutkimuskohteemme. Tähän muutokseen pyrimme säilyttämään analyyttisen otteen ja kriittisen etäisyyden. Ohjenuora koskee myös tilanteita, joissa organisaatiot ja muut työskentelyyn vaikuttavat rakenteet muuttuvat tutkijan ympärillä. Näin on käynyt myös uutta tamperelaista korkeakoulukonsernia perustettaessa, jonka puitteissa tämäkin toimituskunta arkeaan elää. Niin ikään jotkut tutkijat ovat paikantaneet merkittävän murroskohdan suomalaisessa yliopistokentässä vuoden 2010 yliopistolain muutoksen yhteyteen (ks. Välimaa 2012). Murrosta on lähestytty myös niin muuttuneen akateemisen ammattieetoksen (Kallio ym. 2016) kuin akateemisen ammattijohtajuudenkin näkökulmasta (Kohtamäki 2019).</p> Mikko J. Poutanen, Tapio Juntunen, Mikko Lahtinen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/83243 ma, 01 heinä 2019 12:04:29 +0300 Valtio valtiossa ja virkamiehet saarnastuolissa https://journal.fi/politiikka/article/view/75815 <p>Artikkeli käsittelee yhteiskunnan uskonnollisen ja poliittisen sfäärin välistä suhdetta kirkkoturvatoimintaa käsittelevien media-aineiston kautta. Kirkkoturva on käytäntö, jossa kristillinen seurakunta ottaa suojiinsa Suomessa karkotusuhan alla olevan maahanmuuttajan. Tutkimuksen aineistot on kerätty kahtena ajanjaksona. Niiden välille syntyy vertaileva asetelma, joka tuo esille ajanjaksojen yhteiskunnalliset kontekstit ja mahdolliset yhteiskunnalliset muutokset kirkkojen roolissa ja asemassa. Aineisto on analysoitu argumentaatioanalyysin keinoin. Aineistoissa on havaittavissa erilaisia argumentaatioluokkia, joilla kirkkoturvatoimintaa on julkisessa keskustelussa puolustettu ja vastustettu. Eritellyt argumentaatioluokat ovat auktoriteettien välisiin suhteisiin, lakiin ja moraaliin, turvallisuuteen sekä uskoontoon liittyvät argumentit. Artikkeli tarkastelee kirkkoturva-argumentaation kautta piirtyvää kuvaa kirkoista yhteiskunnallisina toimijoina, kirkkoturvatoimijoiden välisistä suhteista sekä median suhtautumista kirkollisiin toimijoihin kirkkoturvakysymyksessä. Tutkimuksen tulosten mukaan kirkot ovat aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka osallistuvat politiikkaan muun muassa mielipidevaikuttamisen, suoran toiminnan, mielenosoitusten ja suoranaisten lakimuutosehdotusten kautta. Suhtautuminen kirkkojen yhteiskunnalliseen työhön vaihtelee huomattavasti esimerkiksi yhteiskunnallisesta kontekstista ja hallituksen kokoonpanosta riippuen. Kirkoilla on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa erityisasema, jota samanaikaisesti sekä kunnioitetaan että kritisoidaan. Nykyaikana kirkkojen auktoriteettiasema vaikuttaa perustuvan kuitenkin ennemmin historiallis-kulttuurisiin kuin suoranaisesti uskonnollisiin arvoihin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Asiasanat: kirkkoturva, paperittomuus, sekularisaatio, kirkko</p> Talvikki Ahonen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/75815 pe, 28 kesä 2019 16:17:47 +0300 Eduskunnan täysistunnon puheenaiheet 1999–2014 https://journal.fi/politiikka/article/view/77163 <p>Latent Dirichlet Allocation (LDA) on yksi käytetyimmistä laskennallisista tekoälypohjaisista metodeista, joita kutsutaan aihemalleiksi (topic models). Esitämme ja analysoimme eduskunnan täysistuntokeskusteluista laskemiamme LDA-malleja ja arvioimme, mikä aihemäärä olisi mielekäs puheiden sisällön eksploratiiviseen analyysiin. Uutena metodisena sovelluksena analysoimme LDA-aiheiden samanaikaista esiintymistä eri puheissa osuuskorrelaatiokertoimilla. Niiden avulla LDA-mallin tuottamia aiheita voidaan käsitellä samaan tapaan kuin kahdessa saman kaltaisessa metodissa, dynaamisissa aihemalleissa ja korreloituneissa aihemalleissa (correlated topic models ja dynamic topic models), kun aineistoon sisältyy tieto puheiden ajankohdasta ja voidaan olettaa, että sanasto on pysynyt pääpiirteissään muuttumattomana analysoitavalla ajanjaksolla. Lisäksi esitämme luokituksen, jonka avulla ihmisarvioijat voivat analysoida LDA:n tuottamien aiheiden laatua. Tapausesimerkkinä esitämme korrelaatioanalyysin kuntien ja valtion suhdetta käsittelevän aiheen sekä demokratia-aiheen ja budjetti-aiheen yhteyksistä. Täysistuntokeskusteluissa on havaittavissa huomattava muutos ennen ja jälkeen vuoden 2011 eduskuntavaaleja: aiemmin keskustelu käsitteli rahaa ja valtionosuuksia, kun taas Kataisen hallituksen kuntauudistushankkeen aikana debatti käsitteli demokratiaa.</p> Kimmo Makkonen, Petri Loukasmäki Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/77163 ma, 01 heinä 2019 14:26:29 +0300 Politiikkaa on luettava luovuuden kielellä. Ilkka Heiskanen in memoriam https://journal.fi/politiikka/article/view/80333 <p><em>Tässä numerossa Politiikka haluaa erityisesti&nbsp;muistaa professori Ilkka Heiskasta&nbsp;&nbsp;(1935–2019). Kunniotamme muistoa neljän kollegan yhteisellä muistikirjoituksella.&nbsp;</em></p> Pertti Ahonen, Sakari Hänninen, Kari Palonen, Henri Vogt Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/80333 pe, 28 kesä 2019 17:50:55 +0300 David Arter, Terve-Suomesta moi-Suomeen. Henkilökohtaisia kohokohtia suomalaisesta politiikasta 1960-luvulta nykypäivään. https://journal.fi/politiikka/article/view/80376 <p>David Arter, Terve-Suomesta moi-Suomeen. Henkilökohtaisia kohokohtia suomalaisesta politiikasta 1960-luvulta nykypäivään. (Käännös Maarit Ritvanen). Tampere: Vastapaino, 2018, 311 s.</p> Kyösti Pekonen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/80376 pe, 28 kesä 2019 16:16:12 +0300 Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri, Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. https://journal.fi/politiikka/article/view/78052 <p>Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri, Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. Helsinki: Teos, 2018, 294 s.</p> Ari-Elmeri Hyvönen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/78052 pe, 28 kesä 2019 16:17:03 +0300 Markku Ruotsila, Vaalit ja konservatismin aaltoliike yhdysvaltalaisessa politiikassa https://journal.fi/politiikka/article/view/78097 <p>Markku Ruotsila, Sydänmaiden kapina. Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu.<br>Helsinki: Gaudeamus, 2018, 391 s.</p> Anna Kronlund Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/78097 pe, 28 kesä 2019 16:18:45 +0300 English abstracts 2/2019 https://journal.fi/politiikka/article/view/83458 <p>Englanninkieliset abstraktit</p> Mikko J. Poutanen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/83458 ma, 01 heinä 2019 14:31:55 +0300