Politiikka

Valta ja tieto tietämättömyyden yhteiskunnassa

Daniel Innerarity — Mon, 16 Dec 2024 00:00:00 +0200

Daniel Innerarity on maailman johtavia demokratian ja tietoyhteiskunnan välisen suhteen analyytikkoja. Hän toimii tekoälyn ja demokratiatutkimuksen oppituolin haltijana Euroopan yliopistoinstituutissa sekä poliittisen ja yhteiskuntafilosofian professorina Baskimaan yliopistossa. Hänen englanninkielisiä teoksiaan ovat The Democracy of Knowledge (2015), Democracy in Europe: A Political Philosophy of the EU (2018) ja Politics in the Times of Indignation (2019). Oheinen teksti on professori Innerarityn avainesitelmä Politiikan tutkimuksen päivillä Turun yliopistossa 15.5.2024, jonne hän oli kutsuttuna yhteistyössä Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta -hankkeen kanssa (jure.fi). Esitelmän ovat lyhentäen suomentaneet Saga Majanlahti ja Henri Vogt.

Partisystem, politiska klyftor och jämförande politik. Sten Berglund in memoriam

Henri Vogt, Kim Zilliacus — Mon, 16 Dec 2024 00:00:00 +0200

Sosiaaliset normit, tieto ja demokratian vakaus

Inga Saikkonen, Henri Vogt — Mon, 16 Dec 2024 00:00:00 +0200

Pääkirjoitus 4/24

English Abstracts

Mon, 16 Dec 2024 00:00:00 +0200

Vastuulliset hallituspuolueet ja räyhäävä oppositio?

Jon Järviniemi — Mon, 16 Dec 2024 00:00:00 +0200

On laajasti oletettu, että kun populistinen puolue liittyy koalitiohallitukseen, tapahtuu muutosprosessi, jossa puolueen toiminta sekä retoriikka niin kutsutusti valtavirtaistuu ja maltillistuu. Empiirisiä tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin hallitusvastuun vaikutusta populististen puolueiden puheisiin, on kuitenkin rajallisesti. Lisäksi aikaisempi tutkimus on pääasiassa keskittynyt oikeistopopulisteihin. Tutkimusta ei ole siitä, miten muut puolueet, joita ei yleensä luokitella populistisiksi, voivat käyttää tai olla käyttämättä populistista viestintää riippuen siitä, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka hyvin sisällyttämisen kautta tapahtuva maltillistuminen pätee populistiseen viestintään yli puoluerajojen. Tutkimuksen aineistona ovat eduskuntakeskustelut vuosilta 2015 ja 2023. Tulosten mukaan hallitusvastuulla on merkittävä vaikutus niin kutsuttujen ei-populististen puolueiden retoriikkaan. Puolueet käyttävät populistista viestintää, kun ne eivät ole hallitusvastuussa, mutta hallituksessa sitä esiintyy ainoastaan harvoin. Perussuomalaisten tapauksessa havaitaan myös maltillistumista, mutta ei läheskään samalla tasolla kuin muiden puolueiden kohdalla.

Två språkgrupper, olika förtroende?

Jesper Eklund, Marina Lindell — Mon, 16 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tillit till andra människor är grundläggande för den sociala sammanhållningen. Tidigare forskning har visat att etniska minoriteter ofta uppvisar lägre nivåer av generaliserat förtroende. Emellertid har den svenskspråkiga befolkningen i Finland framstått som en avvikelse från det förväntade mönstret, där forskning visat att denna grupp uppvisar högre nivåer av generaliserat förtroende jämfört med finskspråkiga. Vidare indikerar nyare studier att denna skillnad i generaliserat förtroende har minskat över tid. Denna artikel syftar till att undersöka och jämföra nivåerna av generaliserat förtroende mellan svenskspråkiga och finskspråkiga i Finland, samt att analysera hur socioekonomiska och kontextuella faktorer påverkar detta förtroende. Studien använder två datamaterial: Barometern (en online-panel för svenskspråkiga i Finland) och Medborgaropinion (en online-panel för finskspråkiga), vilka är representativa för dessa språkgrupper. Resultaten visar att finskspråkiga, i motsats till tidigare forskning, har ett högre generaliserat förtroende än svenskspråkiga. Variationerna inom båda grupperna förklaras av socioekonomiska faktorer som utbildning, ålder, inkomst, sysselsättning och kön, samt kontextuella faktorer som kommunens språkförhållande och urbaniseringsgrad. Dessa resultat kan ha betydande implikationer för förståelsen av samhällssammanhållning och kräver vidare studier för att utforska deras långsiktiga påverkan på det finländska samhället.

Demokratia ja yhteiskunta Unkarissa Orbánin kaudella: kahden uutuuskirjan metaforien mukaan unkarilainen appelsiini keitettiin hitaalla tulella, vaan onko uutta nousua näkyvissä?

Emilia Palonen — Mon, 16 Dec 2024 00:00:00 +0200

Unkari on ollut kansainvälisen politiikan huomion keskipisteessä jo yli vuosikymmenen: syy on yksinkertainen. Hävittyään yhdet vaalit traumaattisesti Viktor Orbánin Fidesz-puolue tullessaan uudelleenvalituksi vuonna 2010 on ollut vallassa yhtäjaksoisesti kohta viisitoista vuotta. Kirjoittaessani tätä Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen marraskuussa 2024, on selvää, miksi Unkarin politiikkaan pitäisi perehtyä. Toisaalta on hyvä tietää, mitä tapahtui vuoden 2010 jälkeen, miten valta vakiinnutettiin tietylle eliitille ja mitä siitä seurasi myös yhteiskunnan näkökulmasta. Toisaalta on pohdittava, miten tähän päädyttiin ja miksi oppositio ei ole saanut käännettyä suuntaa kolmissa vaaleissa. Yhdysvalloissa on tarkkaan seurattu, miten Orbán onnistui pysymään vallankahvassa.