https://journal.fi/politiikka <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. miika.salo@tuni.fi (Miika Salo) eltasaka@student.jyu.fi (Elmo Kalvas) ma, 25 maalis 2024 08:12:30 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 https://journal.fi/politiikka/article/view/131061 <p>Suomalaista osinkoverotusta koskevaa lainsäädäntöä on luonnehdittu poikkeukselliseksi kansainvälisessä verrannossa, koska se kohtelee varakkaita veronmaksajia niin edullisesti. Osinkoverotusta koskevaa lainsäädäntöä on muutettu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana useasti ja osinkoverotus onkin ollut intensiivisen poliittisen kamppailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkitaan lobbauksen vaikutusta osinkoverolainsäädännön kehitykseen Suomessa vuosina 2004–2014. Artikkelissa kysytään, minkälaiset elinkeinoelämää edustavat toimijat ovat vaikuttaneet osinkoverolainsäädännön sisältöön ja mitä vaikuttamiskeinoja ne ovat käyttäneet. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa politiikan alasysteemien tutkimus. Pääaineistona käytetään 23 suomalaisen veroasiantuntijan haastatteluita, jotka ovat erilaisesta institutionaalisista rooleista seuranneet suomalaisen osinkoverolainsäädännön muutoksia. Lobbauksella on ollut keskeinen vaikutus osinkoverosääntelyn sisältöön tutkitulla ajanjaksolla. Erityisesti yrittäjäliikettä edustava Suomen Yrittäjät -järjestö on onnistunut muokkaamaan sääntelyä tavoittelemaansa suuntaan, vaikka sen ajamaa sääntelyä on kritisoitu niin sosiaalista oikeudenmukaisuutta kuin talouden kilpailukykyä painottavin argumentein. Tutkimuksessa todetaan osinkoverosääntelyssä olevan sääntelykaappauksen piirteitä, sillä yksityinen intressitaho on saanut omistajuuden tahoa koskevaan sääntelyyn.</p> Santtu Raitasuo, Matti Ylönen, Heikki Hiilamo Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/131061 ma, 25 maalis 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/politiikka/article/view/127139 <p>Artikkeli tarkastelee talouspolitiikan arviointineuvoston taustalla olevia teoreettisia perusteluja. Artikkeli kysyy, millaiset perustelut ovat ohjanneet talouspolitiikan arviointineuvoston perustamista ja millainen suhde näillä perusteluilla on demokraattiseen politiikkaan. Perustelut ovat yhteneväisiä kansainvälisten finanssipoliittisten neuvostojen perustelujen kanssa. Perusteluissa demokraattinen poliittinen prosessi nähdään ongelmallisena sen tuottaessa julkiseen talouteen liikaa alijäämää ja velkaa. Artikkeli lähestyy talouspolitiikan arviointineuvostoa ja finanssipoliittisia neuvostoja taloustieteen performatiivisuuden näkökulmasta. Neuvostoa tarkastellaan siten talouspolitiikkaan vaikuttavana eikä ainoastaan sitä ulkopuolelta tarkkailevana toimijana. Artikkelissa esitetään, että neuvoston perusteluissa on demokratian kannalta ongelmallisia piirteitä. Neuvoston tarvetta perustellaan kurinalaisemman finanssipolitiikan tarpeella, joka on poliittinen tavoite eikä nouse itsestään selvästi tieteestä. Tätä tavoitetta ajetaan kuitenkin riippumattomuuden auktoriteetilla asettuen vastakkain demokraattisten tuhlailutaipumusten kanssa. Pyrkimyksenä voi siten nähdä olevan demokraattisen keskustelun kaventaminen määrittelemällä keskustelun lähtökohdaksi julkisen talouden kurinalaistamisen tarpeen. Neuvoston toimintaa ei kuitenkaan tule redusoida sen taustalla oleviin perusteluihin.</p> Jussi Systä Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/127139 ma, 25 maalis 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/politiikka/article/view/136140 <p>Tässä artikkelissa kysytään, missä mielessä turvallisuus on poliittista. Tavoitteena on luoda analyyttinen kehikko, joka kuvaa sitä poliittista prosessia, jossa turvallisuus tulee määritetyksi sellaiseksi todellisuuden osa-alueeksi, jonka suhteen on ryhdyttävä toimeen. Tämä tapahtuu soveltamalla Kari Palosen (2003b) politiikan neljää aspektia (polity, policy, politisointi, politikointi) erottelevaa teoriaa turvallisuuspolitiikan käsitteeseen ja sitä koskevaan aiempaan tutkimukseen. Tuloksena syntyy turvallisuuspolitiikkatypologia, joka tarjoaa hedelmällisen käsitteellisen työkalun eritellä turvallisuuspolitiikkaa nimenomaan poliittisena toimintana ja sen suunnasta ja muodosta käytävänä kilpailuna tai kamppailuna. Se uudelleentulkitsee turvallisuuspolitiikan selvästi laaja-alaisemmaksi poliittiseksi ilmiöksi ja käsitteeksi kuin aikaisempi tutkimus. Samalla typologia kuitenkin syntetisoi ja soveltaa aikaisempaa käsitteen tutkimusta itseensä. Typologialla on myös laajempaa käyttöarvoa ulkoja turvallisuuspolitiikan tutkimuksessa sekä turvallisuustutkimuksessa.</p> Eerik Kivilahti Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/136140 ma, 25 maalis 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/politiikka/article/view/144439 <p>The English abstracts for the peer-reviewed articles published in <em>Politiikka </em>66:1, 2024</p> Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/144439 ma, 25 maalis 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/politiikka/article/view/142045 Katarina Sjöblom Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/142045 ma, 25 maalis 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/politiikka/article/view/143974 <p>Pääkirjoitus, 1/2024</p> Inga Saikkonen, Henri Vogt Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/143974 ma, 25 maalis 2024 00:00:00 +0200 https://journal.fi/politiikka/article/view/138404 <p>Kaupunkiluonnon merkitykseen osana luontokadon pysäyttämistä ja asukkaiden hyvinvointia on kiinnitetty viime vuosina aikaisempaa enemmän huomiota kaupunkisuunnittelussa. Teoksessa aihetta käsitellään asukasaktivismin näkökulmasta, jotka ovat nousseet puolustamaan lähiluontoaan rakentamiselta ympäri Helsinkiä. Teos valottaa kiinnostavalla tavalla Helsingin kaavoituskulttuurin puutteita asukkaiden osallistamisessa ja kuulemisessa sekä asukkaiden affektiivista suhdetta kaupunkiluontoon, jonka painoarvo kaupungistumisen seurauksena tulee entisestään lisääntymään.</p> Mikko Vesterinen Copyright (c) 2024 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/138404 ma, 25 maalis 2024 00:00:00 +0200