Politiikka https://journal.fi/politiikka <p><a href="https://vty.fi/">Valtiotieteellinen yhdistys</a> julkaisee <em>Politiikka</em>-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p><em>Politiikka</em>-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa.</p> <p>Lehti löytyy myös sosiaalisesta mediasta: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. mikko.lahtinen@tuni.fi (Mikko Lahtinen) mikko.poutanen@tuni.fi (Mikko Poutanen) ke, 26 elo 2020 11:18:08 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Populismi ei ole vain populismia https://journal.fi/politiikka/article/view/97344 <p>Populismi ja varsinkin uusoikeistolainen populismi on noussut merkittäväksi tutkimuskohteeksi myös politiikan tutkimuksessa. Huolestuttavaa olisikin, jos populismia ei oppialallamme laajasti tutkittaisi. Toinen kysymys on se, millaisia rajoituksia ja rajoitteita erityistieteiden väliset akateemiset rajanvedot ja työnjaot muodostavat populistisen politiikan tai politiikan populistisuuden analyysille. Palaan tähän kysymykseen kirjoitukseni lopussa. Sitä ennen esitän seitsemän teesiä, joiden konkreettinen fokus on nykyisessä uusoikeistolaisessa populismissa ja eräissä sen historiallisissa lähtökohdissa. Seuraavassa tarkoitukseni ei ole esitellä Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen vaikutusvaltaiseen populismin teoriaan keskittyvän teemanumeron sisältöä. Sen sijaan pyrin yleisesti avaamaan poliittiseen populismiin liittyviä kysymyksiä ja herättämään keskustelua alan akateemisesta tutkimuksesta.</p> Mikko Iko Lahtinen Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/97344 la, 15 elo 2020 00:00:00 +0300 Populismin väkevöityminen https://journal.fi/politiikka/article/view/83402 <p>Artikkelissa tarkastellaan populismin ideologista väkevöitymistä populistisen radikaalioikeiston herättämänä kysymyksenä. Ernesto Laclaun käsittein kuvataan aluksi argumentaatioltaan heikoksi mainitun populistisen retoriikan liikettä muodostavaa voimaa. Laclaun kuvaamat ”tyhjät” ja ”kelluvat” merkitsijät voivat panostua myös ideologisesti liikkeen luonnetta muuttavalla tavalla. Populismin ytimeltään heikko ideologisuus altistaa uusiin ideologisiin linkityksiin ja panosten väkevöitymiseen sen omassa retoriikassa. Siten ideologiaa ei ymmärretä vain populismia jälkikäteen vahvistavaksi aatteeksi, vaan sen merkitsijöitä muuttavaksi dynaamiseksi mahdollisuudeksi. ”Tyhjän merkitsijän” käsitteen kautta Laclaun kuvaama populismin retoriikka kytkeytyy artikkelissa Slavoj Žižekin analyysiin ideologisesta fantasiasta suurten kertomusten jälkeen – ideologioihin ei enää entiseen tapaan uskota, mutta niiden virittäminä toimitaan ”kyynisesti" arjen käytännöissä. Ristiriitojen ylittämiseen tarvittava fantasialisä liittyy myös Laclaun ajatukseen yhteiskunnallisesta täyteyskuvitelmasta, jonka mahdottomuus antaa lisää voimaa populistiselle kahtiajaolle. Poliittisten vaatimusten ja täyteyskuvitelmien estyminen tuottaa helposti negatiivisten tyhjien merkitsijöiden paikkoja, sijaisuhreja eli syntipukkeja. Tätä ilmiötä kuvataan lähinnä René Girardin käsittein. Edellä kuvatulla käsitteistöllä tarkastellaan yhtä Jussi Halla-ahon varhaista blogikirjoitusta populistista me–muut jakoa hyödyntävänä kulttuuri-ideologisena tekstinä, jossa nativistinen fantasia antaa ideologisen ponnen muodoltaan rationaaliselle diskurssille. Tästä päädytään lyhyeen loppupohdintaan ”kansan” käsitteen ideologisoitumisesta ja tasa-arvon käyttötavoista oikeistopopulismissa.</p> Erkki Vainikkala Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/83402 ma, 17 elo 2020 00:00:00 +0300 Populismin muoto, diskursiivisuus ja retoriikka https://journal.fi/politiikka/article/view/89431 <p>Tässä artikkelissa annan näkökulman politiikan ja populismin tutkimiseen merkityskamppailuna. Populismiin liittyvät hegemoniakamppailut, vallalla olevien jakolinjojen haastaminen ja uudelleen määrittely. Kehittämäni retorisperformatiivisen diskurssiteorian ja soinilaisen perussuomalaisuuden analyysin avulla näytän, kuinka populismi on erityinen merkityksenannon logiikka tai muoto, joka tuottaa tunteikasta vastakkainasettelua ja ”meitä”. Tästä laclaulaisesta näkökulmasta populismilla ei ole kiinteää sisältöä mutta sillä on muoto. Artikkeli tulkitsee ristiriitaisiakin ilmiöitä soinilais-perussuomalaisessa retoriikassa ja esittelee populismintutkimukselle hyödylliset peruskäsitteet.</p> Emilia Palonen Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/89431 to, 02 heinä 2020 00:00:00 +0300 Puun ja kuoren välissä? Paikallistason poliittisen kilpailun yhteys kuntien talouteen https://journal.fi/politiikka/article/view/89183 <p>Kunnat ovat suomalaisen hyvinvointivaltiomallin keskiössä, ja se, miten kunnat hoitavat talouttaan, vaikuttaa koko järjestelmän kestävyyteen. Tässä tutkimuksessa kysymme, millainen yhteys paikallistason poliittisella kilpailulla on vaihteluun kuntien taloustilanteessa. Odotamme, että paikallisen poliittisen järjestelmän kilpailullisuuteen liittyvät muuttujat ovat ei-lineaarisessa yhteydessä keskeisiin julkistaloudellisiin muuttujiin, jotka mittaavat kuntien menojen tasoa ja tulorahoituksen riittävyyttä menojen kattamiseen. Tarkemmin ottaen odotamme, että kohtalainen kilpailun taso suosii lopputuloksia, jotka ovat sopusoinnussa julkisten varojen tehokkaan ja pitkänäköisen käytön kanssa, siinä missä sekä vähäinen että voimakas kilpailu suosivat erityisintressipolitiikkaa ja lyhytnäköisyyttä. Manner-Suomen kunnat vuosina 2001–2014 kattavan aineiston analyysi viittaa siihen, että menojen tason yhteys puoluejärjestelmän hajanaisuuteen on U:n muotoinen. Löydämme myös viitteitä siitä, että tulorahoituksen riittävyys on sitä parempi, mitä korkeampi äänestysprosentti on, mutta tämä yhteys on jokseenkin epävarma.</p> Juha Ylisalo Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/89183 su, 24 touko 2020 00:00:00 +0300 Loppumaton kamppailu: Laclaun anti-essentialistinen tulkinta identiteeteistä ja demokratiasta https://journal.fi/politiikka/article/view/96983 <p>Artikkelissaan Universalismi ja partikularismi: kysymys identiteetistä? Ernesto Laclau korostaa yleisen ja erityisen paradoksista yhteenkietoutumista: kun samaistumme jonkin yksittäisen kanssa, siitä tulee yhteinen, mutta jokainen erillisyyttä korostava identiteettiväite hakee tunnustusta yleisemmältä tasolta. Hän paljastaa niin erillistävien kuin yleistävien identiteettiväitteiden essentialismin ja yhteenliittyvyyden. Laclaun mukaan identiteetti on poliittinen kategoria, josta käytävä kamppailu on osa demokratiaa. Artikkeli käsittelee politiikkaa ja valtaa: samaistuminen on vallan prosessi ja politiikka luo samaistumisen kohteita. Tahdon avata artikkelia Politiikka-lehden lukijoille ja suomenkieliselle yleisölle, niin sisällön, tekstin merkityksen ja lyhyen kontekstoinnin kautta taustoituksen kautta: esimerkkinä yleistä ja erityisestä käy myös Essexin koulukunta, jota Laclaun teoria ja nyt suomennettu teksti osaltaan loi.</p> Emilia Palonen Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/96983 ti, 18 elo 2020 00:00:00 +0300 Ernesto Laclau: Universalismi, partikularismi ja kysymys identiteetistä https://journal.fi/politiikka/article/view/96033 <p>Käännös suomeksi Ernesto Laclaun artikkelista "Universalism, Particularism and the Question of Identity" (1992): "Universalismi, partikularismi ja kysymys identiteetistä". Käännös: Emilia Palonen ja Jouni Tilli.</p> Emilia Palonen, Jouni Tilli Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/96033 ti, 25 elo 2020 00:00:00 +0300 Max Weber ja Euroopan Unioni https://journal.fi/politiikka/article/view/95138 <p>Emeritusprofessori Kari Palonen avaa Max Weberin yhteyttä Euroopan Unioniin. Koska Weber kuoli espanjantautiin kesäkuussa 1920, hänellä ei kuitenkaan voinut olla mitään käsitystä Euroopan unionista, sellaisena kuin me sen tunnemme. Palonen lähestyykin Euroopan Unionia Weberin ajatusten kautta, joissa esimerkiksi ymmärretään toteutuneita mahdollisuuksia vertaamalla niitä toteutumattomiin. Palonen ei myöskään ole ainoa Weber-tutkija, joka on pohtinut Weberin suhdetta Euroopan integraatioon.</p> <p>Artikkeli on revisioitu versio Jyväskylän yliopiston politiikan opiskelijain ainejärjestötapaamisessa 5.10. 2019 pidetystä esityksestä.</p> Kari Palonen Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/95138 ke, 27 touko 2020 00:00:00 +0300 Juha Herkman: Populismin aika / Timo Soini: Populismi https://journal.fi/politiikka/article/view/91041 <p>Juha Herkman, <em>Populismin aika</em>. Tampere: Vastapaino, 2019, 204 s.<br>Timo Soini, <em>Populismi</em>. Helsinki: Polemia, 2020, 111. s.</p> Rauli Mickelsson Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/91041 pe, 12 kesä 2020 00:00:00 +0300 Paavo Järvensivu: Rajattomasti rahaa niukkuudessa https://journal.fi/politiikka/article/view/94590 <p>Paavo Järvensivu, Rajattomasti rahaa niukkuudessa. Helsinki: Like Kustannus Oy, 2016, 238 s.</p> Jussi Systä Copyright (c) 2020 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/94590 pe, 29 touko 2020 00:00:00 +0300