Politiikka https://journal.fi/politiikka <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieteellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. miika.salo@tuni.fi (Miika Salo) eltasaka@student.jyu.fi (Elmo Kalvas) ti, 31 loka 2023 18:08:46 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 English abstracts 3:2023 https://journal.fi/politiikka/article/view/138246 <p>English abstracts for <em>Politiikka</em> 65:3, 2023.</p> Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/138246 ti, 31 loka 2023 00:00:00 +0200 Suomalaisen demokratiapolitiikan sudenkuopat https://journal.fi/politiikka/article/view/125172 Juho Korhonen Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/125172 ti, 31 loka 2023 00:00:00 +0200 Jalkapallokieli Matteo Renzin poliittisessa retoriikassa https://journal.fi/politiikka/article/view/131951 Mira Söderman Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/131951 ti, 31 loka 2023 00:00:00 +0200 Tilannetietoisuuden paradoksit terveyskriisissä https://journal.fi/politiikka/article/view/125024 <p>Tilannetietoisuudella tarkoitetaan jaettua ymmärrystä tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista sekä tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Tilannetietoisuuden muodostaminen on haasteellista, sillä tiedon tuotanto on hajautettu ja erillään tietoa hyödyntävistä tahoista. Tietämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi tilannetietoisuuden muodostamisen dynamiikka on lähtökohtaisesti jännitteistä. Jännitteisyys leviää päätöksentekoon ja sen valmisteluun erilaisina tulkintoina kulloisestakin tilanteesta. Yhdestä ja samasta asiasta tehtävät, itsessään perustellut, mutta toisilleen vastakkaiset tulkinnat käsitteellistetään tässä tutkimuksessa tilannetietoisuuden paradoksiksi. Kysymys ei ole eri tulkintojen paremmuudesta vaan tilannetietoisuuden ominaispiirteestä. Artikkelissa vastataan kysymykseen: Millaisia tilannetietoisuuden muodostamiseen vaikuttavia paradokseja on esiintynyt COVID-19-pandemianhallinnan eri vaiheissa? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu tutkimushankkeissa WELGO ja IRWIN toteutetuista kahden eri sairaanhoitopiirin alueella toimivien koronakoordinaatiotyöryhmien jäsenten haastatteluista. Aineistosta tunnistettiin kolme tiedonmuodostukseen vaikuttavaa paradoksia: 1) tiedonmuodostuksen ontologinen paradoksi (pandemia vs. sosiaaliset määrittäjät) liittyy terveyskriisin olemuksen hahmottamiseen ja sen merkitykseen tilannetietoisuuden rakentamisessa, 2) konsensuksen tavoittelun paradoksi koostuu tilannetietoisuuden kollektiivisen rakentamisen edellytyksistä monihallinnollisessa ja -tasoisessa vuotovaikutuksessa sekä 3) tiedon hyödyntämisen paradoksi liittyy informaation keräämiseen, tallentamiseen ja soveltamiseen tilannetietoisuuden rakentamisessa, ylläpitämisessä ja ennakoinnissa. Paradoksit kytketään tietoperustaisen ja politiikkaperustaisen päätöksenteon välisestä suhteesta käytävään keskusteluun.</p> Jari Autioniemi, Patrik Nordin, Harri Jalonen, Kari Jalonen, Petri Uusikylä Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/125024 ti, 31 loka 2023 00:00:00 +0200 Uhriutumisen politiikkaa https://journal.fi/politiikka/article/view/130070 <p>Artikkelissa luetaan poliittisesti italialaista historiapoliittista taistelua kansallisesta poliittisesta perinnöstä ja identiteetistä. Taistelun keskiössä ovat toisen maailmansodan päättymiseen liittyvät joukkosurmat ja niiden laukaisema joukkopako sodan seurauksena Jugoslavialle jääneiltä alueilta. Artikkelissa esitetään tulkinta, jonka mukaan oikeistopiirien ja pakolaisjärjestöjen käymä sitkeä kampanjointi on tuottanut tuloksen, jonka seurauksena koillisen rajaseudun traagiset tapahtumat on kohotettu kansallisen historian merkkipaalujen joukkoon. Artikkelissa analysoidaan teesejä ja topoksia, joihin taistelu kansallisesta poliittisesta perinnöstä perustuu. Italian koillisen rajaseudun tapahtumien historiapoliittista hyväksikäyttöä luetaan Jie-Hyun Limin esittämän uhrinationalismin teorian valossa. Uhrinationalismiin kuuluvia retorisia operaatioita ovat muistojen pyhittäminen, de- ja rekontekstualisointi sekä maaginen metamorfoosi. Niiden sitkeän toistamisen avulla pahantekijät ja heidän uhrinsa vaihtavat paikkaa, fasismin rikoksiin liittyvät poliittiset ja sotilaalliset vastuusuhteet hämärtyvät ja italialaisen kansallisen identiteetin perustaksi vakiintuu ajatus yhdessä jaetusta uhriudesta.</p> Tuija Parvikko Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/130070 ti, 31 loka 2023 00:00:00 +0200 Nuorten tutkijoiden uramahdollisuudet ja politiikkatieteiden tulevaisuus Suomessa https://journal.fi/politiikka/article/view/138129 <p>Pääkirjoitus 3/2023</p> Inga Saikkonen, Henri Vogt Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/138129 ti, 31 loka 2023 00:00:00 +0200 Suvi Salmenniemi, Affect, Alienation and Politics in Theraupetic Culture: Capitalism on the skin https://journal.fi/politiikka/article/view/131281 <p>Kirja-arvio: Suvi Salmenniemi, <em>Affect, Alienation and Politics in Theraupetic Culture: Capitalism on the skin. </em>Lontoo: Palgrave Macmillan, 2022, 222 s.&nbsp;</p> <p>Sosiologinen etnografia avaa mielenkiintoisella ja merkittävällä tavalla "terapiakulttuurin" käsitettä, johon nivoutuu myös osaksi keskustelu vieraantumisen käsitteestä ja kokemuksesta.&nbsp;</p> Mikko J. Poutanen Copyright (c) 2023 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/131281 ti, 31 loka 2023 00:00:00 +0200