Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka <p>Valtiotieteellinen yhdistys julkaisee Politiikka-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. Politiikka on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista. Politiikka-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta: <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto</a>.</p> <p>Politiikka-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa. Lehden artikkelit ovat myös sähköisesti saatavilla yliopistokirjastojen <a href="http://www.lib.helsinki.fi/elektra/">ELEKTRA-julkaisupalvelun kautta</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. mikko.lahtinen@tuni.fi (Mikko Lahtinen) mikko.poutanen@tuni.fi (Mikko Poutanen) ti, 08 loka 2019 13:59:31 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Ilmastokriisi sukupolvikokemuksena? https://journal.fi/politiikka/article/view/85796 <p>Perjantaina 27.9.2019 miljoonat huolestuneet kansalaiset ympäri maailmaa kokoontuivat ilmastolakkoon vaatiakseen poliittisilta päätöksentekijöiltä käytännön tekoja ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Ilmastolakon eturintamassa kulkivat koululaiset ja opiskelijat. Kenties tästä johtuen ilmastolakkolaisten viesti ei vaikuta suuntautuvan ainoastaan vallassa olevalle eliitille, vaan laajemmin niille vanhemmille sukupolville, joiden tarpeiden sekä kulutustottumusten pohjalle nykyinen fossiilitalous on järjestelmänä rakentunut. Kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta vaikuttaakin nousseen keskeiseksi ristiriitaulottuvuudeksi ilmastolakkoa koskevassa julkisessa keskustelussa, vaikka kysymys ilmastokriisin torjumiseen liittyvästä taakanjaosta ja vastuunkannosta onkin eittämättä monisyisempi.</p> Tapio Juntunen, Mikko Poutanen, Mikko Lahtinen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/85796 ti, 08 loka 2019 10:38:19 +0300 Sosiologia kamppailuna ja sovituksena https://journal.fi/politiikka/article/view/82671 <p>Mauno Koivisto väitteli Turun sataman sosiaalisista suhteista 1956. Tämä artikkeli keskittyy Koiviston yhteiskuntatieteen ja hänen politiikkansa väliseen suhteeseen. Sodanjälkeisinä vuosina monet työpaikat olivat vahvasti politisoituneita ja kommunististen ammattiliittojen pelättiin edistävän vallankumousta Neuvostoliiton tuella. Koivisto osallistui 1940-luvun lopulta alkaen kommunisminvastaiseen järjestökamppailuun. Hänen lyhyeksi jäänyttä tieteellistä uraansa arvioidaan osana teollisuussosiologiaa, radikalismin tutkimusta ja rationalisointia, jotka olivat nousevia tutkimushaaroja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 1960-luvun murroksiin Koivisto ei vaikuttanut tutkijana vaan poliitikkona, mutta muutoksen suuntaan vaikuttivat myös tieteen ajatusmallit. Erityistä huomiota kiinnitetään Koiviston näkemyksiin kommunismista, poliittisen konfliktin sääntelystä ja tavoiteltavan sosiaalisen järjestyksen luonteesta. Koivistolla tieteellisen tutkimuksen inspiroima modernistinen empirismi muuntui ajan mittaan eräänlaiseksi dialektiikaksi, jossa tieteellisiä ideoita tasapainotettiin kokemustiedon ja perinteisempien käsitysten kanssa. Koiviston myöhemmissä kirjoituksissa näkyi myös ideologinen käsitys kommunismista, mikä voi olla perua hänen nuoruudenkokemuksistaan.</p> Petri Koikkalainen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/82671 ti, 08 loka 2019 13:51:49 +0300 Taidetta ja kohtaamisia https://journal.fi/politiikka/article/view/82547 <p>Erilaiset osallistavat käytännöt ovat yhä yleisempiä hallinnon eri tasoilla. Euroopan unionissa osallistumista pyritään lisäämään muun muassa ohjelmilla, joilla rahoitetaan kansalaisten yhteistoimintaa eri aloilla. Rahoitusta jaetaan hakemusten perusteella hankkeille, joilla kansalaisia halutaan osallistaa EU:n toimintaan ja joita koordinoivat tyypillisesti kuntien tai kansalaisjärjestöjen työntekijät. Sellaisina hankkeet ovat osa EU:n osallistavaa hallintaa. Tässä artikkelissa kysytään, miltä EU:n osallistava hallinta näyttää ruohonjuuritasolla opiskelijoiden taidetoimintaa järjestävässä European Citizen Campus-hankkeessa (ECC), jolle myönnettiin tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmasta vuosina 2013–2015. Osallistumisesta keskustellaan usein abstraktisti, mutta tämä artikkeli täydentää keskustelua empiirisellä tutkimuksella, joka kohdistuu siihen, miten EU-ohjelmaa toimeenpannaan paikallistasolla ja miten osallistujat kokevat sen. Analysoin etnografisella tutkimuksella sitä, millaisena osallistuminen näyttäytyy EU:n osallistavassa hallinnassa ja mitä merkityksiä osallistujat antavat kansalaisuudelle hankkeen teemana. Osallistujien haastattelujen perusteella ECC-hankkeen pääelementit olivat taide, osallistuja itse, muut osallistujat ja Eurooppa. Etnografinen tutkimus toi esiin sekä yhtäläisyyksiä että merkittäviä eroja osallistujien käsitysten ja hankkeen virallisissa teksteissä sekä Kulttuuri-ohjelmaa koskevissa asiakirjoissa esitettyjen käsitysten välillä. Analyysin valossa EU-hanke näyttäytyi politiikan ja demokratian tilana vain rajatusti. Se edusti pikemminkin hallinnallisuutta, joka pyrki vahvistamaan osallistujien yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin. Hankeosallistuminen oli enemmän nimellistä näennäisosallistumista kuin kansalaislähtöistä muutoksia tavoittelevaa poliittista toimintaa.</p> Katja Mäkinen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/82547 ti, 08 loka 2019 00:00:00 +0300 Suomen tekoälyohjelman 2017-2019 eettiset ulottuvuudet https://journal.fi/politiikka/article/view/83331 <p>Toukokuussa 2017 elinkeinoministeri Mika Lintilä käynnisti Suomen tekoälyohjelman, jonka mottona oli ”Tekoäly on uusi sähkö” (TEM 2019b). Ohjelman loppuraportti julkaistiin 14. maaliskuuta 2019. Tässä kirjoituksessa tarkastelen Suomen tekoälyohjelman yhteydessä vuosina 2017–2019 tuotettuja toimenpidesuunnitelmia, -suosituksia ja raportteja. Tarkastelun kautta hahmotetaan kuvaa Suomen tekoälytulevaisuudesta sellaisena kuin se tekoälyohjelmassa esitetään. Näkökulmana on erityisesti tekoälyn etiikka. Tekoälyn vaikutusten uskotaan kurottuvan kaikille elämän osa-alueille. Toisaalta Suomen tekoälyohjelma heijastaa tietoista tavoitetta hyödyntää tekoälyä siten, että sen vaikutukset todellakin ulottuvat kaikkialle. Tämän takia pohdittaessa tekoälyn hyödyntämistä on erityisen tärkeää pohtia myös sen eettisyyttä. Tässä kirjoituksessa pohdin, millainen on Suomen tekoälytulevaisuus vuosien 2017–2019 tekoälyohjelman valossa sekä millaisia eettisiä näkemyksiä ohjelma heijastaa. Tarkastelussa tunnistan useita etiikan ulottuvuuksia, joiden kautta voidaan pohtia kansallisen tekoälyohjelman vahvuuksia ja kehitysalueita. Sitä ennen esittelen lyhyesti tekoälyn määrittelemisestä ja eettisistä ulottuvuuksista käytyä keskustelua sekä sitä, miten Suomen tekoälyvisioon yhdistetty eettinen näkemys kehittyi vuodesta 2017 vuoteen 2019.</p> Siina Raskulla Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/83331 ti, 08 loka 2019 10:40:12 +0300 Stephen Toulmin, Argumentit. Luonne ja käyttö. https://journal.fi/politiikka/article/view/83299 <p>Stephen Toulmin, <em>Argumentit: Luonne ja käyttö</em>. Suom. Tapani Kilpeläinen. Tampere: niin &amp; näin, Eurooppalaisen filosofian seura, 2015, 344s.</p> Risto Niemikari Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/83299 ma, 07 loka 2019 18:03:30 +0300 Antti Ronkainen ja Juri Mykkänen, Vapiseva Eurooppa - Mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta? https://journal.fi/politiikka/article/view/84694 <p>Antti Ronkainen ja Juri Mykkänen, Vapiseva Eurooppa - Mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta? Tampere: Vastapaino, 2019, 244 s.</p> <p>&nbsp;</p> Johannes Lehtinen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/84694 ti, 08 loka 2019 10:48:46 +0300 English abstracts 3/2019 https://journal.fi/politiikka/article/view/85801 <p>Numeron 3/2019 englanninkieliset abstraktit</p> Mikko J. Poutanen Copyright (c) 2019 Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka/article/view/85801 ti, 08 loka 2019 10:54:18 +0300