Politiikka https://journal.fi/politiikka <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdelle esitetyt artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa.&nbsp;</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. katja.a.p.makinen@jyu.fi (Katja Mäkinen) annu.perala@uwasa.fi (Annu Perälä) ke, 31 maalis 2021 15:10:27 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Suuntana luottamus, tieto ja osallistuminen https://journal.fi/politiikka/article/view/107213 <div class="page" title="Page 2"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Vuoden ensimmäisessä Politiikka-lehden numerossa tarkastelu suunnataan luottamukseen, epäluottamukseen, osallistumiseen ja tietoon.</p> </div> </div> </div> Katja Mäkinen; Miika Salo Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/107213 ke, 31 maalis 2021 13:53:56 +0300 Luottamuksen kääntöpuoli https://journal.fi/politiikka/article/view/97361 <p>Tässä artikkelissa analysoidaan poliittisen epäluottamuksen käsitettä ja tutkitaan sen ilmenemismuotojen demokratiavaikutuksia. Poliittista epäluottamusta ei ole tutkittu yhtä paljon kuin poliittista luottamusta, vaikka politiikan teoria on jo vuosisatoja painottanut epäluottamuksen merkitystä demokratiassa. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että poliittisen luottamuksen merkitys vaihtelee sen mukaan, kohdistuuko se ideaan, järjestelmään vai toimijaan. Luottamuksen vastinparina tai vastavoimana pidettyä epäluottamusta on kuitenkin tarkasteltu vain jäsentelemättömästi luottamuksen privaationa, vaikka sen typologisointi voisi tuoda uusia ulottuvuuksia demokratian ymmärtämiseen. Artikkelissa luodaan katsaus poliittisen epäluottamuksen teoriahistoriaan ja määritellään epäluottamus ja sen rinnakkaiskäsitteet. Systematisoimme myös poliittisen epäluottamuksen kansalaisen näkökulmasta. Tuloksena on neljä ideaalityyppiä epäluuloisesta kansalaisesta, joita voidaan pitää teoreettisena viitekehyksenä poliittisen epäluottamuksen demokratiavaikutusten tarkasteluun ja jotka luovat suuntaviivat sen tutkimukselle. Artikkelissa ehdotetaan, kuinka poliittista epäluottamusta tulisi tutkia empiirisesti ja pohditaan käytännön mahdollisuuksia vahvistaa sekä vakiintuneita että nuoria demokratioita. Päätelmä on, että poliittisessa epäluottamuksessa on selkeä hyödyntämätön potentiaali liberaalidemokratialle, jonka valjastamisessa käsitteellinen työ on ensimmäinen vaihe.</p> Paul-Erik Korvela, Isak Vento Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/97361 ke, 31 maalis 2021 13:54:45 +0300 Kaksisuuntainen katu https://journal.fi/politiikka/article/view/98388 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Demokratiatutkijat pohtivat parhaillaan, miten puntaroivat kansalaiskeskustelut voitaisiin kytkeä perinteiseen edustukselliseen päätöksentekoon. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että poliitikkojen osallistuminen puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin voisi vahvistaa puntaroivien kansalaiskeskustelujen kytköstä demokraattiseen päätöksentekoon. Tutkimme Turussa järjestetyn puntaroivan kansalaispaneelin avulla, miten poliitikkojen ja kansalaisten yhteinen keskustelu onnistuu ja miten poliitikot sen kokevat. Poliitikkojen osallistumisen on väitetty muun muassa vahvistavan poliitikkojen sitoutumista kansalaiskeskustelujen pohjalta tuotettuihin suosituksiin sekä lisäävän heidän intressiään edistää suosituksia päätöksenteossa. Toistaiseksi politiikkojen osallistumista puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin on kuitenkin tutkittu hyvin vähän.</p> <p>Lisätäksemme tietoa keinoista vahvistaa kytköksiä puntaroivien kansalaiskeskustelujen ja vaalidemokratian instituutioiden välillä tutkimme, kuinka kaupunginvaltuutettujen osallistuminen vaikutti <em>Turku keskustelee </em>-kansalaispaneelin työskentelyyn. Lisäksi tutkimme, kuinka valtuutetut kokivat osallistumisensa paneeliin sekä miten he suhtautuvat kuntalaisten suoraan poliittiseen osallistumiseen. Kansalaispaneeli järjestettiin toukokuussa 2020 ja siihen osallistui 171 kuntalaista sekä 21 valtuutettua. Paneelin aiheena oli kaupungin keskustan liikennejärjestelyt, ja paneelin jälkeen osallistujat äänestivät kolmen erilaisen skenaarion välillä.</p> <p>Tutkimusta varten haastattelimme 11 paneeliin osallistunutta valtuutettua sekä teimme kyselyn, johon vastasi 17 valtuutettua ja 171 kuntalaista. Tutkimuksemme osoittaa, että valtuutettujen osallistuminen ei vaikuttanut kielteisesti puntaroivaan keskusteluun kansalaispaneelissa. Keskustelun aikana valtuutetut saivat lisää tietoa kuntalaisten toiveista ja tarpeista. Lisäksi keskustelu vahvisti valtuutettujen käsitystä kuntalaisten asiantuntijuudesta sekä kyvystä osallistua päätöksentekoon ja muodostaa valistuneita mielipiteitä. Valtuutetut myös suhtautuivat myönteisesti ajatukseen puntaroivien kansalaispaneelien käytöstä valtuustotyön tukena jatkossakin.</p> </div> </div> </div> Mikko Värttö, Maija Jäske, Kaisa Herne, Kimmo Grönlund Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/98388 ke, 31 maalis 2021 13:56:03 +0300 Tieteen muuttuva rooli korporatistisessa neuvonannossa https://journal.fi/politiikka/article/view/98500 <p>Kysymys tutkijoiden ja tieteellisen tiedon roolista poliittisen päätöksenteon valmistelussa on viime vuosina puhuttanut niin tiedeyhteisöjä kuin julkispolitiikan toimijoitakin. Tässä artikkelissa analysoidaan ajallisen pitkittäisanalyysin avulla tutkijoiden osallistumista suomalaisittain keskeisiin päätöksenteon valmistelun instituutioihin, valtionkomiteoihin ja ministeriöiden laajapohjaisiin valmistelutyöryhmiin, vuosina 1980–2018. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, yhteiskunnallisesti tärkeämmät päätökset on perinteisesti valmisteltu korporatistisissa valmisteluelimissä, joihin on nimitetty viranhaltijoiden ohella myös etu- ja kansalaisjärjestöedustajia sekä tutkijoita.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tutkimuksessa hyödynnetään sekä primääri- että sekundääriaineistoa tutkijoiden osallistumisesta komitea- ja työryhmätyöskentelyyn kyseisellä ajanjaksolla. Tulokset osoittavat, että tutkijoiden osuus työryhmissä on 2010-luvulla yli puolittunut edelliseen vuosikymmeneen verrattuna, samalla kun heidän asemansa työryhmien sisäisessä hierarkiassa, erityisesti niiden puheenjohtajina, on heikentynyt. Suomessa ei näin ollen ole tapahtunut joissakin muissa Pohjoismaissa havaittua ”tieteellistymiskehitystä”, jossa tutkijoiden määrä valmistelukorporatismin instituutioissa on kasvanut, vaan pikemminkin päinvastoin. Tutkimustulokset kertovat Suomen poliittisen neuvonantojärjestelmän hybridisoitumisesta. Valtiovallan tavat kerätä ja hyödyntää tietoa päätöksenteon valmistelussa ovat muuttuneet, samalla kun laajapohjaisia työryhmiä asetetaan harvemmin. Nämä tekijät ovat työntäneet tutkijoita valmisteluinstituution ulkopuolelle, ja he ovat menettämässä asemaansa korporatistisina kumppaneina. Poliittisen neuvonannon muotojen moninaistuminen on puolestaan vetänyt tutkijoita uudentyyppisiin valmistelua tukeviin rooleihin. Viime vuosien kehitys näyttää vahvistaneen erityisesti neuvonantojärjestelmän uusliberaaleja piirteitä. &nbsp;</p> Anne Maria Holli, Saara Turkka Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/98500 ke, 31 maalis 2021 13:57:07 +0300 Pääministerin nousu kriisijohtajaksi https://journal.fi/politiikka/article/view/101734 <p>Artikkelissa tarkastellaan pääministerin aseman määrittelyä siviilikriisien johtajana uuden perustuslain aikana. &nbsp;Artikkelissa pureudutaan pääministerin asemaan siviilikriisien johtajana yhtäältä valtioneuvostossa omaksutun ministerihallintomallin ja toisaalta presidentin turvallisuuspoliittisen roolin paineessa 2000-luvun aikana. Artikkelin johtopäätöksenä esitetään, että kriisijohtamisjärjestelmää tulisi täsmentää covid-19-pandemiatilanteen ratkettua.&nbsp;</p> Seppo Tiihonen Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101734 ke, 31 maalis 2021 00:00:00 +0300 Heikki Aittokoski: Onnellisten saari. Matka täydelliseen yhteiskuntaan https://journal.fi/politiikka/article/view/102640 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Heikki Aittokoski, Onnellisten saari. Matka täydelliseen yhteiskuntaan</p> <p>Helsinki: Sanoma, 2020, 358 s.</p> </div> </div> </div> Pekka Kettunen Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/102640 ke, 31 maalis 2021 13:58:35 +0300 English abstracts https://journal.fi/politiikka/article/view/107369 Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/107369 ke, 31 maalis 2021 00:00:00 +0300