Politiikka https://journal.fi/politiikka <p><em>Politiikka</em> on Julkaisufoorumissa 2-tasolle arvioitu tiedejulkaisu, joka on perustettu vuonna 1959. Lehti ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee <a href="http://vty.fi/">Valtiotieellinen Yhdistys</a>. Lehdessä julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja (esim. lektiot) ja kirja-arvioita politiikan tutkimuksen alalta. <em>Politiikka</em> on saanut TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen, ja kaikki lehdessä julkaistavat artikkelit lähetetään arvioitavaksi kaksoissokkomenettelyllä vähintään kahdelle alan väitelleelle asiantuntijalle ennen niiden julkaisemista. <em>Politiikka</em>-lehti on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan <a href="https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto">hyvän tieteellisen käytännön</a> ohjeistusta.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin <em>Politiikka</em>-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden taittaa Susanna Laurola.</p> <p>Lehti on myös sosiaalisessa mediassa: <a href="https://www.facebook.com/Politiikkalehti/">Facebook</a> ja <a href="https://twitter.com/politiikkalehti">Twitter</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. katja.a.p.makinen@jyu.fi (Katja Mäkinen) annu.perala@uwasa.fi (Annu Perälä) to, 27 touko 2021 13:07:16 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 English abstracts https://journal.fi/politiikka/article/view/109076 <p>English abstracts</p> Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/109076 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300 Jukka Kortti, Valtaan ja vastavirtaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta. https://journal.fi/politiikka/article/view/102590 <p>Kirja-arvio Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tilaamasta 75-vuotishistoriikista <em>Valtaan ja vastavirtaan</em>, jonka on kirjoittanut Jukka Kortti. Tiedekunnan oppiainevalikoima on vaihdellut vuosikymmenten varrella, mutta valtio-oppi on kuulunut siihen alusta asti. Kirjassa käydään läpi tiedekunnan vaiheita ja roolia suomalaisen hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakentamisessa, yliopistoradikalismissa ja yliopistohallinnonuudistustaistelussa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Nykyvaihetta määrittävät historiikin mukaan talous ja tulosjohtaminen, ja Berndtson viittaakin myös yliopistodemokratian purkamiseen rakenteellisten muutosten seurauksena. Nykytilanteessa huomiota saavat lisäksi uusien oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien synty, virkarakenteen muuttaminen, uudenlainen opetukseen panostaminen, kansainvälistyminen sekä tasa-arvokysymykset.</p> Erkki Berndtson Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/102590 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300 Poliittinen osallistuminen osana kotoutumista https://journal.fi/politiikka/article/view/99298 <p>Artikkelissa tarkastellaan rekisteriaineiston valossa Suomeen muuttaneiden venäläis-, virolais-, somalialais- ja ruotsalaistaustaisten äänestämistä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten sosiaalisen taustan eri tekijät, kuten sukupuoli, ikä, ammattiasema, henkilökohtaiset tulot, siviilisääty ja kansalaisuus, vaikuttivat äänestysaktiivisuuteen eri ryhmissä. Tutkimuksen keskeisin havainto on, että turvatumpi sosiaalinen asema nosti äänestystodennäköisyyttä kaikissa muissa ryhmissä paitsi somalialaistaustaisten osalta. Sen sijaan somalit äänestivät aktiivisesti muita heikommasta sosioekonomisesta asemastaan huolimatta. Artikkeli tuo uutta tietoa ulkomaalaistaustaisten ryhmien äänestyskäyttäytymisestä ja luo siten pohjaa ulkomaalaistaustaisten poliittisen osallisuuden tutkimukselle Suomessa.</p> Josefina Sipinen Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/99298 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300 Pormestarimalli kuntajohtamisen muotona https://journal.fi/politiikka/article/view/101245 <p>Pormestarimalliin kohdistuva kiinnostus on Suomessa kasvanut maltillisesti viime vuosina. Tässä artikkelissa on tarkasteltu niitä aiemmassa tutkimuksessa ja suomalaisessa julkisessa keskustelussa esiintyviä argumentteja, joilla pormestari- ja virkajohtajamalleja perustellaan ja vastustetaan. Artikkeli tuottaa uutta tietoa pormestarimalliin liitetyistä tavoitteista, odotuksista ja uskomuksista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koottiin pormestarimallia koskevasta internetistä kerätystä media-aineistosta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti rakennetun analyysikehikon ohjaamana keskittyen johtamisen ammattimaisuuteen, poliittisen johtamisen vahvistamiseen, demokratian edistämiseen sekä johtamisen selkeyteen liittyviin argumentteihin. Analyysin tuloksena tunnistettiin neljä väittämäparia, jotka tiivistävät pormestarimalliin liittyviä uskomuksia, odotuksia ja tavoitteita. 1) Pormestarimallin uskotaan vahvistavan demokratiaa, mutta keskittävän valtaa. 2) Poliittisen johtamisen uskotaan vahvistuvan, mutta johtamisen epäammattimaistuvan. 3) Pormes- tarimallin avulla uskotaan voitavan murtaa <em>status quo</em>, ja samalla johtamisen aikajänteen arvellaan lyhenevän. 4) Pormestarimallin uskotaan parantavan kunnan ja kuntalaisten välistä suhdetta ja selkeyttävän poliittisen ja virkajohdon välistä suhdetta. Kokonaisuutena tarkastellen pormestarimalliin liitettävät uskomukset, odotukset ja tavoitteet ovat varsin epämääräisiä ja abstrakteja. Pormestarimallilla uskotaan päästävän perustavanlaatuiseen ja kokonaisvaltaiseen kuntajohtamisen muutokseen, jossa muutoksen kohteena ei ole pelkästään kunnan johtohahmo, vaan laajemmin kuntajohtamisen rytmi, suunta ja perusta.</p> Anni Jäntti, Arto Haveri, Jenni Airaksinen Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101245 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300 Korkeakoulupolitiikan muuttuvat valtasuhteet Suomessa https://journal.fi/politiikka/article/view/101246 <p>2000-luvun alkuvuosina suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa yleistyi näkemys kiireellisestä tarpeesta uudistaa järjestelmää. ”Rakenteelliseksi kehittämiseksi” kutsuttu kokonaisreformi tähtäsi resurssien keskittämiseen, yksiköiden karsimiseen ja yliopistojen profiloitumiseen. Tarkastelemme artikkelissa uuden säätiöyliopistomallin syntyä osana tätä kehitystä ja vuoden 2009 yliopistolakiuudistusta. Tulkintamme mukaan säätiöyliopistojen synnyn mahdollistivat valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen ylimmän johdon intressien kohtaaminen. Säätiöyliopistojen syntyprosessissa nämä kolme toimijaa löysivät toisensa uudella tavalla, minkä seurauksena yliopistodemokratia ja yliopistoyhteisöjen valta-asema Suomessa heikentyivät merkittävästi. Valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen johtoportaiden intressien yhdistyessä voitiin marginalisoida demokraattisesti järjestäytyneet yliopistoyhteisöt ja osittain myös sivuuttaa eduskunnan tavanomainen lainsäädäntötyö. Konjunktuurillisen tapausanalyysimme perusteella säätiömallin ja Aalto-yliopiston synnyssä ilmenee selvimmin korkeakoulupolitiikan 2000-luvun suhdanne ja yliopistokentän valtasuhteiden muutos. Säätiömallissa tiivistyvät pitkän linjan yliopistopolitiikan tavoitteet: päätöksenteon keskittäminen, demokratian suitsiminen, elinkeinoelämän vallan kasvattaminen, yliopistojen suurempi vastuuttaminen omasta taloudestaan ja niiden pääomittaminen perusrahoituksen vahvistamisen sijaan. Eetos käy selväksi monista lakia edeltäneistä puheenvuoroista, Aalto-säätiön perustamisprosessista, alkuperäisestä yliopistolakiesityksestä ja säätiöyliopistomallin myöhemmistä vaiheista.</p> Hanna Kuusela, Veera Kaleva, Tuukka Tomperi; Mikko J. Poutanen; Tuomas Tervasmäki Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101246 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300 Kamppailua kunnista ja yliopistoista, juhlaa valtio-opissa https://journal.fi/politiikka/article/view/109069 <p>Pääkirjoitus 63:2.</p> Katja Mäkinen, Miika Salo Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/109069 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300 Hegemonia Suomen valtio-opissa 1921-2021 https://journal.fi/politiikka/article/view/101444 <p>Katsausartikkeli käsittelee Suomen valtio-opin 100-vuotista historiaa yliopistollisena tieteenalana. Valtio-opin professoreiden tutkimustyötä paikannetaan katsauksessa tieteenfilosofisten taustaolettamusten perusteella. Kiinnittäen huomiota tiedon ja havaitsemisen suhteeseen sekä tiedonmuodostajan ja tiedonmuodostuksen kohteen suhteeseen professoreiden tutkimus jaetaan behavioraaliseen, rationalistiseen, kriittis-realistiseen ja refleksiiviseen kategoriaan, joista viimeinen jakautuu edelleen interpretivistiseen, ei-foundationaaliseen ja post-foundationaaliseen. Luokittelu osoittaa, että Suomessa valtio-opin tieteenalalle ei ole muodostunut hegemonista keskusta, mutta yliopistokohtaisia hegemonioita on havaittavissa.</p> <p>Katsaus pohjautuu kirjoittajan yleisen valtio-opin emeritusluennolle Helsingin yliopistossa 16.12.2020. </p> Pertti Ahonen Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/101444 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300 Kunta- ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus kuntakoon mukaan https://journal.fi/politiikka/article/view/107867 <p>Katsausartikkeli kunta- ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden kehityksestä eri kokoisissa kunnissa 2000-luvun aikana. Artikkelissa käsitellään kuntakoon ja äänestysprosentin välistä yhteyttä sekä annettujen äänien ja äänestysprosentin kehitystä. Lisäksi siinä tarkastellaan viiden eniten ääniä keränneen ehdokkaan ääniosuutta ja sen kehitystä kuudessa suurimmassa kaupungissa. Artikkeli paneutuu myös suurimpien kaupunkien sisäisiin eroihin äänestysaktiivisuudessa. Artikkeli päättyy osioon, jossa tarkastellaan eri puolueiden vaalikannatukseen eri kokoisissa kunnissa. </p> Jussi Westinen Copyright (c) 2021 Politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/107867 to, 27 touko 2021 00:00:00 +0300