Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka <p>Valtiotieteellinen yhdistys julkaisee Politiikka-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. Politiikka on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit sokkoarvioidaan (vähintään kaksi alan väitellyttä asiantuntijaa) ennen niiden julkaisemista.</p> <p>Politiikka-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa. Lehden artikkelit ovat myös sähköisesti saatavilla yliopistokirjastojen <a href="http://www.lib.helsinki.fi/elektra/">ELEKTRA-julkaisupalvelun kautta</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. mikko.lahtinen@tuni.fi (Mikko Lahtinen) mikko.poutanen@tuni.fi (Mikko Poutanen) ma, 08 huhti 2019 00:00:00 +0300 OJS 3.1.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Uusi toimitus, uusi julkaisutapa https://journal.fi/politiikka/article/view/80176 <p>Harvemmin tuntuu että vanha sanonta ”uusi vuosi, uudet kujeet” osuu näin kohdalleen. Tämän numeron myötä Politiikka siirtyy avoimen digitaalisen julkaisun aikakauteen. Rinnalla ei enää julkaista perinteistä paperilehteä. Jatkossa lehteä voi lukea kokonaisuudessaan tai vaikkapa artikkeli kerrallaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämän Journal.fi -portaalin kautta (https://journal.fi/politiikka). Politiika-lehden tiedot kirjoittajaohjeineen löytyvät myös sujuvasti samasta osoitteesta. Uudella toimituskunnalla on ilo edistää tässä suhteessa politiikan tutkimuksen avointa tiedejulkaisemista. Avoimen julkaisun tarkoitus on tuoda tieteellistä tutkimustietoa yhä laajemmin ja aiempaa alemmalla kynnyksellä moninaisten yleisöjen saataville säilyttäen samalla tieteelliselle julkaisuprosessille ominaiset piirteet kuten anonymiteettiin perustuvan laadukkaan vertaisarviointikäytännön. Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on luonnollisesti vain yksi osa avoimen tieteen toimintakulttuurin kokonaisuutta (ks. Rosti ym. 2019). Avoimesti saatavilla oleva vertaisarvioitu tutkimustieto johtopäätöksineen ja argumentteineen kuitenkin korostuu aikakautena, jolle ovat tyypillisiä niin kutsutun totuuden jälkeisen politiikan patologiset piirteet (ks. esim. Hyvönen 2018). Tieteen ja tutkimuksen tulosten avoin saatavuus on jo itsessään muistutus totuudellisuuden merkityksestä julkisen keskustelun keskeisenä ankkurina.</p> Mikko J. Poutanen, Tapio Juntunen, Mikko Lahtinen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/80176 ma, 08 huhti 2019 10:49:16 +0300 Aihemallinnus sekä muut ohjaamattomat koneoppimismenetelmät yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa: kriittisiä havaintoja https://journal.fi/politiikka/article/view/79629 <p>Aihemallinnus mahdollistaa laajojen tekstiaineistojen automaattisen ryhmittelyn käyttämällä ohjaamatonta koneoppimista. Kiinnostus aihemallinnusta kohtaan on kasvanut ja sen soveltaminen on lisääntynyt yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Aihemallinnus sekä muut ohjaamattoman koneoppimisen menetelmät kuitenkin vaativat tutkijoita tekemään valintoja: tutkijat joutuvat esimerkiksi päättämään mitä koneoppimismenetelmää käytetään, miten sitä käytetään ja miten aineistoa esikäsitellään, Lisäksi on kyettävä tulkitsemaan ohjaamattoman koneoppimisen kautta syntyneet tulokset. Aihemallinnuksessa eräs valinta koskee aiheiden määrää, josta on käyty aktiivisesti keskustelua niin koneoppimisen kuin laskennallisen yhteiskuntatieteen yhteisöissä. Artikkelin esittelemä käyttäjäkoe osoittaa, että yhteiskuntatieteissä suosittu, tulkinnallisuutta korostava lähestymistapa aihemäärän valintaan on epävarma. Artikkelin empiirinen esimerkki osoittaa, että aihemäärän valinta vaikuttaa aihemallinnuksesta syntyviin tulkintoihin. Tämän pohjalta artikkeli suosittaa, että (i) parametrien valinnassa käytettäisiin tilastollisia menetelmiä. Lisäksi suositellaan, että (ii) aihemallinnuksen tulokset sidotaan yhteiskuntatieteelliseen kirjallisuuteen käyttämällä teoreettista viitekehystä tulkinnan apuna tai aihemallinnusta käytetään joko menetelmällisesti trianguloiden tai&nbsp;<em>grounded theory</em> -lähtöisesti. Lisäksi artikkelissa suositellaan, että (iii) tutkimusprosessin avoimuuteen kiinnitetään huomiota sekä (iv) laskennallisten menetelmien soveltajat seuraavat kriittisen algoritmitutkimuksen kehitystä.</p> Matti Nelimarkka ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79629 ma, 08 huhti 2019 10:51:05 +0300 Idiosyncratic, Technocratic, Democratic or Simply Pragmatic? A Parties’ Perspective on Electoral System Change in Finland, 1906-1969 https://journal.fi/politiikka/article/view/79417 <p>Whilst in Klaus Törnudd’s (1968, 57) words “converting the Finnish electoral system into a unique list system with votes for individual candidates”, the extent of electoral system change in 1955 was relatively limited. In Carey and Shugart’s (1995) terms, Finland shifted from the 1906 system of ‘open lists with open endorsement and multiple votes’ – voters could rank order candidates – to a system in 1955 of ‘open lists with open endorsement and a single vote’. Indeed, the scholarly debate about this electoral system change has revolved not so much around its scale as i) the contemporary perception of its long-term significance and ii) the extent to which the reform was party politicised. Was the 1955 reform a case of ‘idiosyncratic change’ (Benoit 2004, 372) that emerged more by default than design (Karvonen 2011, 130, Railo 2016, 76); ‘technocratic change’ (Sundberg 2002, Renwick and Pilet 2016, 115), driven by legal experts rather than the political parties; ‘democratic change’ initiated primarily out of concern to enhance the proportionality of the electoral system – or what? I make the case that the 1955 reform represented ‘simply pragmatic change’. I argue that, when viewed from a parties’ standpoint, the 1955 legislation gave statutory force to a progressive de facto reduction in the preferential element in the electoral system that the parties had engineered over the previous half century. In a real sense the parties, in running singlecandidate ‘lists,’ had fostered a personalisation of electoral politics and an individualisation of candidate campaigning. Equally, in reducing the number of candidate preference votes, the 1955 legislation, when viewed from a voter standpoint, gave de jure force to a de facto de-personalisation of the electoral system. Paradoxically, a personalisation of electoral politics was in no small measure driven by a de-personalisation of the electoral rules.</p> David Arter ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79417 ma, 08 huhti 2019 10:52:24 +0300 Sukupolvet teoriassa: Konstruktivismin kolmas sukupolvi ja turvallistamisteoria https://journal.fi/politiikka/article/view/79923 <p>Eri teoriasuuntauksia jäsennetään sukupolvien avulla, mutta tuo käytäntö on hyödyistään huolimatta arvelluttava. Esittelemme tässä artikkelissa sosiaalisen konstruktivismin kolmannen sukupolven projektin ja hyödynnämme sitä suomenkieliseen turvallistamisteoriakeskusteluun 2000-luvulla. Tutkimuksemme tuo esiin, miten jokaisella teoreettisella lähestymistavalla on tarve omaan ”kolmanteen sukupolveensa”. Kolmas sukupolvi toimii tieteellisenä muistutuksena ja varmistuksena sille, ettei varhaisten tutkimusten merkittäviä oivalluksia unohdeta kyseisen lähestymistavan jatkojalostamisessa. Sukupolvien käyttö sisältää kuitenkin yleistyksiä ja vallankäyttöä sekä kurinpidollisia toimia, eikä ole itsestään selvää, että sukupolvien käyttö edistää tiedettä ja tieteellistä keskustelua. Yleistäviä jäsennyksiä tulisi välttää ja keskittyä niiden sijaan aina tiettyihin tutkimuksiin ja niiden meriitteihin ja ongelmiin.</p> Hannes Peltonen, Maare Käis, Milja Pulkkinen, Riku Viitamäki ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79923 ma, 08 huhti 2019 10:54:08 +0300 Täydellinen tutkija? Turbulentin maailman ja kansainvälisen politiikan välisestä suhteesta https://journal.fi/politiikka/article/view/77995 <p>Ei abstraktia.</p> Hiski Haukkala ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77995 ma, 08 huhti 2019 10:55:20 +0300 Tuomo Martikainen in memoriam https://journal.fi/politiikka/article/view/79410 <p><em>Tässä numerossa Politiikka haluaa erityisesti&nbsp;muistaa professori Tuomo Martikaista kolmella muistokirjoituksella. Seuraavassa johdannossa on sovellettu Politiikka-lehden numero 1/2014, jonka esipuheessa tervehdittiin tuolloin 75 vuotta täyttänyttä professoria.</em></p> Hanna Wass, Mikko Mattila, Unto Hämäläinen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/79410 ma, 08 huhti 2019 10:56:17 +0300 Quinn Slobodian, Globalists. The End of Empire and the Birth of Neoliberalism. https://journal.fi/politiikka/article/view/77703 <p>Quinn Slobodian, <em>Globalists. The End of Empire and the Birth of Neoliberalism</em>. Cambridge: Harvard University Press, 2018, 381 s.</p> Laura Helena Nordström ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77703 ma, 08 huhti 2019 10:57:19 +0300 Tero Toivanen, Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan. Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa. https://journal.fi/politiikka/article/view/77465 <p>Tero Toivanen, <em>Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan. Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa</em>. Akateeminen väitöskirja. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 99/2018, 165 sivua + liitteet.</p> Olli Antero Poropudas ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77465 ma, 08 huhti 2019 10:58:51 +0300 English abstracts Politiikka 1/2019 https://journal.fi/politiikka/article/view/80297 Tapio Juntunen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/80297 ti, 09 huhti 2019 14:48:39 +0300