Politiikka-lehti https://journal.fi/politiikka <p>Valtiotieteellinen yhdistys julkaisee Politiikka-nimistä tieteellistä aikakauskirjaa, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvosteluita politiikan tutkimuksen alalta. Politiikka on referee-julkaisu eli kaikki lehdelle esitetyt artikkelit arvioidaan ennen niiden julkaisemista.</p> <p>Politiikka-lehden toimitus vaihtelee kahden vuoden jaksoissa eri valtio-opin laitosten välillä. Vuosina 2019-2020 lehden toimitus on Tampereen yliopistossa.</p> <p>Vuodesta 2019 eteenpäin Politiikka-lehti julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna journal.fi-palvelussa. Lehden aikaisempien vuosikertojen irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa ja Gaudeamuksen Kirja&amp;Kahvila Kaisa-kirjastossa. Lehden artikkelit ovat myös sähköisesti saatavilla yliopistokirjastojen <a href="http://www.lib.helsinki.fi/elektra/">ELEKTRA-julkaisupalvelun kautta</a>.</p> fi-FI <h3>SOPIMUKSEN KOHDE:</h3><p>Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.</p><p>Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.</p><p><strong>SOPIMUKSEN TARKOITUS</strong></p><p>Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.</p><p>Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.</p><p>Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.</p><p><strong>ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen</p><p>Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.</p><p><strong>UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET</strong></p><p>Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa</p><p>Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.</p><p>Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.</p><p>Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.</p><p>Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.</p><p>Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.</p><p>Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.</p><p><strong>SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO</strong></p><p>Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.</p><p>Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.</p><p><strong>ERIMIELISYYDET</strong></p>Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen. mikko.lahtinen@tuni.fi (Mikko Lahtinen) mikko.poutanen@tuni.fi (Mikko Poutanen) ke, 19 joulu 2018 09:39:37 +0200 OJS 3.1.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Johdanto symposiumiin: Empatia, hyvinvointi ja yhteiset asiat https://journal.fi/politiikka/article/view/77334 <p>xx</p> Sakari Kainulainen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77334 ke, 19 joulu 2018 09:32:44 +0200 Empatian politiikka https://journal.fi/politiikka/article/view/77399 <p>xx</p> Hanna Wass, Jenni Rinne ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77399 ke, 19 joulu 2018 00:00:00 +0200 Samassa veneessä: empatiakuilujen poliittinen ulottuvuus Suomessa https://journal.fi/politiikka/article/view/77335 <p>In the same boat? Empathy gaps in Finnish politics</p> <p>Until today, Finns have wanted to think that they are figuratively in the same boat. In particular,<br>this phrase is used by politicians, creating the impression that everyone is treated in the same way<br>and everyone is taken care of. This article looks into this rhetoric and analyzes how the voters of<br>different parties care about the well-being of different population groups. In other words, we are<br>interested in empathy gaps within the Finnish population. The research data consists of two representative<br>surveys from 2016 and 2018 collected by research project Tackling Inequalities in Time of<br>Austerity (TITA) (N = 4933). The so called honorable poor cause most empathy among the respondents.<br>By contrast, least empathy is caused by groups that are somehow seen as guilty of their own<br>situation. The voters of Left Alliance as well as Greens are the most empathetic to most of the<br>population groups, whereas the voters of Finns Party are the least empathetic. However, statistical<br>differences between supporters of differents parties are relatively small.</p> Sakari Kainulainen, Juho Saari ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77335 ke, 19 joulu 2018 09:31:56 +0200 Politiikka valtion jälkeen: Carl Schmitt, Eurooppa ja uusi pluralismi https://journal.fi/politiikka/article/view/77333 <p>Politics after the state: Carl Schmitt, Europe and a new pluralism</p> <p>This paper examines the downfall of the state as the traditional political concept during the twentieth-<br>century by delivering a critical analysis of the writings of the German political theorist and<br>lawyer Carl Schmitt. I argue that Schmitt can be interpreted as a thinker of international relations<br>who develops an original vision of a global political order beyond the Westphalian model. The aim<br>of this article is to show that Schmitt is one of the founding fathers of contemporary Pan-European<br>nationalism and a thinker who envisions a politically unified Europe as one of the potential rising<br>superpowers already early in the twentieth-century. Dividing Schmitt’s oeuvre into four different<br>periods, I examine how his thinking develops and how his writings respond to different political<br>crises and situations, beginning from the Weimar period all the way into the 1970s. To conclude, I<br>explore the actuality of Schmitt’s ideas from today’s perspective, arguing that while we must be<br>deeply critical of Schmitt’s works, he nevertheless remains a timely thinker who recognizes that<br>politics must be more than economics. Schmitt reminds us of the fundamental importance and<br>constitutive role of ideas to the field of politics.</p> Ville Suuronen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77333 ke, 19 joulu 2018 09:33:51 +0200 Vaikutusperiaate ja demokratia https://journal.fi/politiikka/article/view/77332 <div class="page" title="Page 7"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <div class="page" title="Page 7"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 9.000000pt; font-family: 'Syntax';">The All-Affected Principle and democracy </span></p> </div> </div> </div> <p><span style="font-size: 8.000000pt; font-family: 'Syntax';">The All-Affected Principle has an important status in recent theoretical discussions on democracy. According to the principle, all who are affected by a decision should have a right to participate into making it. The principle is supposed to ground the right or optimal boundaries of democratic deci- sion-making units. This paper is basically a critique of the principle. In the first parts of the paper, the All-Affected Principle is distinguished from some related principles. However, even a more precise version of the principle is still troubled by ambiguities. It is argued that Robert Goodin’s expansive reading is the only coherent one. However, if it is accepted, the principle cannot be used for its original purpose. The last parts focus on some largely unexamined aspects of the principle. First, the principle also works as a means of exclusion, not only of inclusion. Second, if, as the principle says, participation rights are based on interests, it is by no means obvious that these rights should be equal. Third, the principle cannot provide us with a non-institutional starting point. Nevertheless, a much weaker form of the principle may be plausible. </span></p> </div> </div> </div> Eerik Lagerspetz ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77332 ke, 19 joulu 2018 09:35:13 +0200 Koti jokaiselle, pähkinä poliitikoille https://journal.fi/politiikka/article/view/77337 <p>xx</p> Maria Ohisalo ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77337 ke, 19 joulu 2018 09:29:47 +0200 Tarvitaanko politiikassa empatiaa? https://journal.fi/politiikka/article/view/77336 <p>xx</p> Kaisa Herne ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77336 ke, 19 joulu 2018 09:30:52 +0200 Anna Kontula, Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä https://journal.fi/politiikka/article/view/77340 <p>xx</p> Vesa Koskimaa ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77340 ke, 19 joulu 2018 09:25:04 +0200 Mari K. Niemi ja Topi Houni (toim.), Media & populismi – työkaluja kriittiseen journalismiin https://journal.fi/politiikka/article/view/77339 <p>xx</p> Hanna Tuominen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77339 ke, 19 joulu 2018 09:26:49 +0200 Mikko Mattila, Lauri Rapeli, Hanna Wass ja Peter Söderlund, Health and political engagement. https://journal.fi/politiikka/article/view/77338 <p>xx</p> Mikko Niemelä ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/politiikka/article/view/77338 ke, 19 joulu 2018 09:27:55 +0200