Ilmiöpöytä vuorovaikutteisen tiedon tuottamisen mallina
Työkaluja tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välisen vuoropuhelun edistämiseen
DOI:
https://doi.org/10.33352/prlg.119961Avainsanat:
ilmiöpöytäprosessi, dialogisuus, tutkija, päätöksentekijä, asiantuntija, tutkimustiedon syntetisoiminenAbstrakti
Tässä tutkimuspuheenvuorossa kuvaamme ilmiöpöytäprosessia menetelmällisenä kokeiluna edistää tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta. Ilmiöpöytäprosessi on innovatiivinen tiedeviestinnän menetelmä monimutkaisen ilmiön haltuun ottamiseksi dialogin keinoin. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla järjesti syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana kolme ilmiöpöytäkeskustelua, jotka käsittelivät perhetaustan ja koulutuksen yhteyksiä. Tavoitteemme oli syntetisoida ja välittää aiheen tutkimustietoa yhdistämällä ilmiöpöydistä saatua asiantuntijatietoa ja systemaattista tiedonhakua. Tarkastelemme tässä puheenvuorossa dialogin käsitettä ja tiedon selväksi tekemisen merkitystä tiedeviestinnän näkökulmasta sekä ilmiöpöytäprosessimenetelmän mahdollisuuksia, haasteita ja kehityskohtia. Keskustelemme siitä, miten tutkijat, ammattilaiset ja päättäjät voivat hyötyä dialogisesta prosessista ja miten ilmiöpohjainen lähestymistapa edistää tiedon jalostumista ja hyödyntämistä päätöksenteon tukena sekä lisää tiedonvaihtoa eri ryhmien välillä. Lopuksi pohdimme, miten ilmiöpöytäprosessi huomioi erilaiset tiedonintressit ilmiön diagnosoinnista sen ratkaisemiseen ja miten se tekee näkyväksi tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelun puutteen. Tapaustutkimuksen keskeisenä löydöksenä ovat ammattilaisten, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden ilmaisema halu avoimeen ja tasevertaiseen dialogiin yksisuuntaisten viestien sijaan sekä dialogisten kanavien puute ammattilaisten, tutkijoiden ja päättäjien välillä. Päätöksentekijöille dialogisten menetelmien käyttö, kuten ilmiöpöytäprosessi, tarjoaa syntetisoidun tutkimustiedon lisäksi mahdollisuuden rikastaa ymmärrystä kompleksisista ilmiöistä.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 Aapo Hiilamo, Tiina Huttu, Jaakko Helander, Marjo Kurki, Tiina Ristikari

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Tekijänoikeuksien osalta noudatetaan mahdollisimman avointa ja kaikille osapuolille hyödyllistä menettelytapaa. Julkaisemisessa noudatetaan soveltuvin osin Suomen tiedekustantajien liitto ry:n laatimia ohjeita ja periaatteita (http://www.tiedekustantajat.fi/sopimukset.html).
Aikakauslehdessä julkaistujen kirjoitusten tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen käsikirjoitusten osalta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0 -lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on lehdellä sekä sähköisenä että painettuna aikakauslehtenä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin (esim. osana artikkeliväitöskirjaa) siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin DOI-tunnus kokonaisuudessaan. Muunlaisesta jatkokäytöstä on neuvoteltava toimituskunnan kanssa.
Artikkelin kustantaja-PDF-version saa tallentaa aikakauslehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan. Kustantaja eli Prologos ry saa puolestaan valita artikkelin julkaisumuodon ja päättää tekstin mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä.
Prologin rinnakkaistallennus ja arkistointi
Julkaisijan taittaman PDF-version tekstistä saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan.
Prologin numerot arkistoidaan kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistoon.
