Prologi

Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksia alaansa liittyvästä uutisoinnista

2023-01-16T22:18:25+02:00

Selvitämme tässä tutkimuksessa, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kokevat median uutisoinnin vaikuttavan heidän omiin käsityksiinsä sekä yleiseen mielikuvaan varhaiskasvatusalasta. Keräsimme aineiston verkkokyselylomakkeella, jolla saimme vastauksia 105 varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijalta kuudesta yliopistosta eri puolilta Suomea. Fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen tutkimme opiskelijoiden kokemuksia alaan liittyvästä uutisoinnista, heidän suhtautumistaan siihen sekä median uutisoinnin vaikutusta alavalintaan ja työelämään orientoitumiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan median uutisointi koetaan merkityksellisenä ja siitä heijastuu niin kielteisiä kuin myönteisiäkin asioita. Opettajaopiskelijat kokivat uutisoinnin merkityksen tärkeänä, sillä asiat voivat muuttua paremmiksi niiden esiin nostamisen myötä. He kuitenkin kokevat, että median uutisointi on hyvin negatiivissävytteistä. Opiskelijat esimerkiksi pohtivat negatiivisen uutisoinnin herättämää huolta lasten vanhemmissa. Uutisointi vaikuttaa osaltaan opiskelijoiden ja muiden ihmisten ajatuksiin varhaiskasvatusalasta, alalle hakeutumisesta ja sillä työskentelemisestä. Tutkimuksemme mukaan medialla on näin ollen vaikutusta opiskelijoiden käsityksiin, ja pidämme tätä toistaiseksi vielä suhteellisen tutkimatonta ilmiötä yhteiskunnallisesti merkittävänä.

Osallistumisaktiivisuus ja vuorovaikutukseen osallistuminen verkko-oppimisyhteisössä

2022-12-14T22:34:39+02:00

Digitaaliset oppimisympäristöt ja verkkovalmennukset ovat nousseet 2000-luvulla keskeisiksi työntekijöiden ja -yhteisöjen osaamisen kehittämisen paikoiksi. Verkkopohjaisissa valmennuksissa on kuitenkin havaittu erilaisia osallistumiseen liittyviä haasteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata osallistumisaktiivisuutta, tekstipohjaiseen vuorovaikutukseen osallistumista ja niihin liittyviä tekijöitä verkko-oppimisyhteisössä monimenetelmällisesti työelämän kehittämisen kontekstissa. Tutkimus perustuu verkkovalmennuksen alustan analytiikkaan (N=45) sekä valmennuksiin osallistuneiden asiantuntijoiden ja kouluttajien kokemuksiin (haastattelut N=13, kysely N=98). Määrällinen aineisto analysoitiin tarkastelemalla frekvenssi- ja prosenttijakaumia, ristiintaulukoinnilla ja Poisson-regressioanalyysillä, ja laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Analytiikkatarkastelut vahvistavat käsitystä, että keskeyttäneiden määrä nousee alkuinnostuksen jälkeen, osallistumisaktiivisuus on hyvin eritasoista, alustavierailut eriaikaisia ja keskusteluaktiivisuus jakautuu alustalla epätasaisesti. Lisäksi tutkimus osoittaa, että aktivointiviestit ovat yhteydessä osallistumisaktiivisuuteen. Haastatteluaineistoissa osallistumisen keskeisinä lähtökohtina näyttäytyivät tarve ja aika: valmennuksen tuli vastata osallistujien tarpeisiin ja aikahaasteet nousivat esiin vahvimpina osallistumisen esteinä. Osallistujat olivat valmennuksessa hyvin erilaisilla osallistumisen orientaatioilla. Osa selkeästi kehitti itseään eikä osallistunut yhteisiin keskusteluihin, osa oli yhteisössä aktiivisia ja osa toivoi ryhmän sosiaalisen läsnäolon olevan vahvempaa. Kaikkiaan tutkimus loi aikaisempaa monipuolisemman kuvan työn kontekstiin sijoittuvan verkko-oppimisyhteisön osallistumisaktiivisuudesta, vuorovaikutukseen osallistumisesta ja niiden edellytyksistä.

Pääkirjoitus

2023-09-15T10:20:41+03:00

Pääkirjoitus Prologille vol 19, nro 2.