Prologi

Insights for Opponents on fostering interaction in the public defence of a doctoral dissertation

2023-12-18T20:03:45+02:00

The public defence of a doctoral dissertation is a multifaceted, demanding interaction situation, in which the Doctoral Candidate and the Opponent have a conversation about the Candidate’s doctoral disser-tation. The public defence is an honoured tradition and, in many countries, one of the key celebratory moments in academia. In Finland, the event is public and rather formal. The public defence has received little focus in research and academic discussion from the perspective of social interaction, in which the Opponent has a central role. The interpersonal communication competence of the Opponent largely determines the nature of the public defence. Hence, there is need for guidelines and support for the Op-ponents’ communication. The aim of our article is to describe the typical conventions of Finnish public defence for those unfamiliar with them and provide insights into public defence as an interaction situa-tion. Additionally, we offer communication guidelines for the Opponents on how to construct effective and appropriate interaction in public defence, and help those granted the honour to prepare and conduct their duties competently. We cover both the interpersonal conversation between the Candidate and the Opponent, and the engagement with the listeners.

Reach-searching: kehon liikkeiden vuoropuhelu organisaatioiden vuorovaikutussuhteita tutkittaessa

2024-04-19T16:38:54+03:00

Lectio praecursoria johtamisen oppiaineen väitöskirjaksi tarkoitetun The Reversibility of Body Movements in Reach-searching Organisational Relations tarkastustilaisuudessa Lapin yliopistolla 1.12.2023. Vastaväittäjänä toimi professori Mar Pérezts (Emlyon Business School) ja kustoksena professori Susan Meriläinen.

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-396-9

Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa

2024-04-08T11:22:23+03:00

Lectio praecursoria viestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 1.12.2023. Vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori Emma Kostiainen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Isotalus. Työn ohjaajina ovat toimineet professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto) ja yliopistonlehtori Sanna Ala-Kortesmaa (Tampereen yliopisto).

Vuorovaikutus tuo työn ja muun elämän välisen rajan näkyväksi ja neuvoteltavaksi

2024-12-10T20:25:27+02:00

Lectio praecursoria viestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Vuorovaikutuksessa rakentuva työn ja muun elämän rajanhallinta tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 9.11.2024. Vastaväittäjänä toimi professori, FT Liisa Mäkelä (Vaasan yliopisto) ja kustoksena työn pääohjaaja professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto).

Opiskelijat kiinni essentialismin paradoksaalisessa silmukassa: Kieli-ideologiat kansainvälistyvässä korkeakoulutuksessa

2024-12-29T21:03:48+02:00

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Students navigating the paradoxical loop of essentialism: Language ideologies in internationalizing higher education tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 30.8.2024. Vastaväittäjänä toimi professori Adrian Holliday (Canterbury Christ Church University, UK) ja kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Malgorzata Lahti (Jyväskylän yliopisto). Työn ohjaajina toimivat vanhempi yliopistonlehtori Malgorzata Lahti ja professori Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöskirja on luettavissa verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0242-2

Tilaa tunteille? Narratiivinen muotokuva luottamuksen palauttamisesta työyhteisössä

2024-08-21T10:46:29+03:00

Työyhteisön toimijoiden väliseen luottamukseen sisältyy aina riski sen rikkoutumisesta, millä voi olla haitallisia seurauksia organisaatioille. Tämä tutkimus keskittyy esihenkilön ja työntekijöiden välisen luottamuksen uudelleenrakentamiseen luottamuksen rikkouduttua. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa keinoja, joilla esihenkilö voi palauttaa työntekijöiden luottamuksen, sekä tarkastella luottamuksen palauttamisen prosessiin liittyviä tunnetiloja. Tutkimusaineisto koostuu 15 omakohtaisesta tarinasta, jotka kuvaavat luottamuksen palauttamisprosessia ja siihen liittyviä tunnetiloja. Narratiivisen muotokuvamenetelmän avulla luodaan kuva johtajasta, joka palauttaa luottamusta työyhteisössä. Muotokuvan avulla esitämme tulkintamme siitä, miten esihenkilö voi palauttaa luottamusta ja mikä on tunteiden rooli prosessissa. Tulosten perusteella ehdotamme, että tilan antaminen tunteista puhumiselle ja arvostava kuunteleminen ovat avaintekijöitä luottamuksen palauttamisessa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että luottamuksen palauttaminen on aktiivinen prosessi, joka vaatii aikaa ja molemminpuolista osallistumista, ja johon voi liittyä voimakkaita tunteita. Kunnioittava keskustelu luottamuksen rikkoutumisen ja palauttamisen herättämistä tunteista näyttää edistävän luottamuksen palauttamista.

Arvostavaa ja monipuolista vuorovaikutusta muistisairaan henkilön kanssa

2024-12-16T11:50:10+02:00

Prologos ry myönsi Muistiliiton Omin sanoin –hankkeelle Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan 12.10.2024 Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä Jyväskylässä.

Yhdistävää, osallistavaa ja empaattista vuorovaikutusta

2024-12-16T11:42:41+02:00

Prologos ry jakaa vuosittain gradupalkintoja nostaakseen esiin viestinnän ja vuorovaikutuksen alojen ansiokkaita opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Vuonna 2024 palkinnot jaettiin jo neljättä kertaa. Tänä vuonna tunnustukset myönnettiin Emmi-Leena Juutilaiselle (Vaasan yliopisto), Johanna Virenille (Jyväskylän yliopisto) ja Tiia Hätöselle (Tampereen yliopisto).

The four digital horsemen: Disinformation, misinformation, fake news and pseudoscience

2025-01-08T13:48:51+02:00

Deception and information distortion are likely as ancient as communication itself. The contemporary digital media ecosystem, however, has vastly amplified and accelerated the potential reach and deleterious impact of such distortions. Four common digital types of such distortion are examined: misinformation, disinformation, fake news, and pseudoscience, collectively subsumed under the concept of distorted information in media (DIM). DIM threatens the erosion of democratic institutions, civic discourse, rational policy formation, and public health. As such, DIM poses potential existential threats to humanity. Addressing such threats requires comprehensive theory development. An integrative nested multilevel systems model of meme diffusion (M³D) is posited to provide a framework for organizing relevant theories, constructs, and research. M³D is organized by exigency, message, communicator, social network, societal context, geotechnical, and outcome levels. The heuristic value of the model is illustrated by its potential for generating testable propositions as a priority for theory development in the area of DIM diffusion.

Turvallisuuden näyttämöt muutoksessa – Sota informaatiotiloissa vaatii valppautta

2025-02-19T13:20:34+02:00

Turvallisuudesta on viime vuosien aikana tullut yhä arkisempi puheenaihe. Taustalla on yhä vallitseva monikriisiaika, joka alkoi koronapandemiasta ja on jatkunut mm. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamalla turvallisuustilanteen murroksella, energiakriisillä, Gazan sodalla, poliittisilla kriiseillä ja Yhdysvaltain tilanteen epävakauttaneella vallanvaihdolla. Turvallisuuskäsitys on myös laajentunut huomattavasti, ja esimerkiksi Suomen näkökulmasta monet keskeiset turvallisuusuhat eivät enää olekaan uhkia reaalimaailmassa, vaan esimerkiksi informaatiotilassa.

Pääkirjoitus

2025-02-19T13:08:48+02:00

Pääkirjoitus Prologin numerolle 21(1).