Prologi https://journal.fi/prologi <p><span style="font-weight: 400;">Puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos ry. julkaisee vuosikirjaa, joka on Julkaisufoorumi-luokituksen saanut tieteellinen aikakausjulkaisu. Prologiin voi tarjota artikkeliehdotuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.</span></p> <p>Vuodenvaihteessa 2019–2020 julkaistaan sarjassaan viidestoista puheviestinnän vuosikirja. Pyydämme nyt ehdotuksia artikkeleiksi. Vuosikirja esittelee ihmisten välisen vuorovaikutuksen uusinta tutkimusta. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi vuorovaikutussuhteisiin, ryhmiin, tiimeihin ja yhteisöihin, johtamisviestintään, esiintymiseen ja julkiseen puhumiseen, vaikuttamiseen ja argumentointiin, poliittiseen viestintään, kulttuurienväliseen viestintään, teknologiavälitteiseen kanssakäymiseen tai vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Tutkimuksen kohteena voivat olla myös vuorovaikutusosaamisen ja -koulutuksen kysymykset.</p> Prologos ry fi-FI Prologi 1795-7613 Prologi – kehittyvä tieteellinen vuosikirja https://journal.fi/prologi/article/view/87615 <p>-</p> Emma Kostiainen Sanna Ala-Kortesmaa Marja-Leena Hyvärinen Ira Virtanen Copyright (c) 2019 Emma Kostiainen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 4 7 10.33352/prlg.87615 Kriisivuorovaikutuksen jännitteet organisaation mainekriiseissä https://journal.fi/prologi/article/view/80452 <p><span style="font-weight: 400;">Organisaation mainetta ja mainekriisejä on tutkittu runsaasti eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa syvennetään ymmärrystä organisaation mainekriiseistä kriisivuorovaikutuksen ja mainekriisien parissa työskentelevien viestinnän ammattilaisten näkökulmasta. Aiheen tarkasteluun sovelletaan relationaalisen dialektiikan viitekehystä (Baxter &amp; Montgomery, 1996). Tutkimuskysymys on seuraava: millaisia kriisivuorovaikutuksen jännitteitä viestinnän ammattilaiset kohtaavat organisaation mainekriisien yhteydessä? Tutkimusaihetta lähestytään mainekriisien parissa työskentelevien viestinnän ammattilaisten kokemana ja kuvaamana. Tutkimus on laadullinen, ja tutkimusaineisto koostuu kahdeksan viestinnän ammattilaisen teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten mukaan kriisivuorovaikutusta luonnehtii organisaation mainekriiseissä kaksi pääjänniteparia: (1) nopeuden ja harkinnan sekä (2) avoimuuden ja salailun jännite. Nämä jänniteparit jakaantuvat edelleen siten, että nopeuden ja harkinnan jännite sisältää yllätyksellisyyden ja ennakoitavuuden sekä uuden ja perinteisen kriisiviestinnän alajännitteen ja avoimuuden ja salailun jännite sisältää vuorovaikutteisuuden ja yksisuuntaisuuden sekä yhdenmukaisuuden ja moniäänisyyden alajännitteen. Kriisivuorovaikutuksen jännitteiden ymmärtäminen auttaa mainekriisien hallinnassa, kriisivuorovaikutuksen kehittämisessä sekä viestinnän ammattilaisten tukemisessa työssään. Päätännössä tuodaan esille tutkimustulosten sovelluskohteita ja jatkotutkimustarpeita. Lisäksi arvioidaan relationaalisen dialektiikan soveltuvuutta viestinnän ammattilaisten työn tarkasteluun mainekriisien yhteydessä.</span></p> Anni Hammarén Anne Laajalahti Copyright (c) 2019 Anni Hammarén, Anne Laajalahti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 8 20 10.33352/prlg.80452 “No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa https://journal.fi/prologi/article/view/80529 <p>Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew &amp; Heritage, 1992). Artikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema rakentuu vuorovaikutuksessa huoltajan kanssa ja minkä tiedon tulkitaan keskusteluissa kuuluvan työntekijän tietämisen alueeseen. Aineisto koostuu varhaiskasvatuksen palveluohjauksen puhelinkeskustelujen tallenteista (n=24), joiden analyysi pohjaa diskurssianalyyttiseen tarkasteluun. Työntekijän tietämisen alueen kuvataan muodostuvan tiedon tarjoamisen, tiedonannon vaiheittaisuuden ja tietämisen oikeutuksen kokonaisuudesta. Tiedon tarjoaminen ja samalla työntekijän ammatillisen tietämisen alue käsitti kunnan varhaiskasvatuspalveluita koskevan perustiedon. Lisäksi siihen katsottiin kuuluvan huoltajien työtilanne, minkä seurauksena puhelinkeskusteluja sävytti työelämäorientoituneisuus. Sen sijaan niihin ei juurikaan sisältynyt keskustelua lapsesta.</p> Anu Katriina Kuukka Anna Siippainen Maarit Alasuutari Copyright (c) 2019 Anu Katriina Kuukka, Anna Siippainen, Maarit Alasuutari http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 22 35 10.33352/prlg.80529 Poliittisen standup-komedian sukupuolittuneisuus Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallisilla https://journal.fi/prologi/article/view/87614 <p>-</p> Outi Hakola Copyright (c) 2019 Outi Hakola http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 36 46 10.33352/prlg.87614 Pro logos https://journal.fi/prologi/article/view/86814 <p>Aino Sallisen juhlapuhe Prologos ry:n 30-vuotisjuhlassa 4.10.2019</p> Aino Sallinen Copyright (c) 2019 Aino Sallinen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 48 52 10.33352/prlg.86814 Vuoden vuorovaikutusteko -palkinto: Johtajatulet https://journal.fi/prologi/article/view/87354 <p>Prologos ry myönsi Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan Suomen Partiolaisille Johtajatulet-metsäseminaarin järjestämisestä. Tapahtuma järjestettiin syksyllä 2019 Hämeenlinnan Evolla. Metsäseminaarin johtajat Paula Viikari ja Pekka Hankela kertovat, että nykymuotoisenaan tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 lähtien joka toinen vuosi. Johtajatulilla on kuitenkin esikuva kauempana partion toiminnassa, johon tapahtuman nimikin viittaa: partionjohtajilla on ollut tapana kerääntyä yhdessä nuotiotulien äärelle keskustelemaan vertaisten kesken johtamisesta.</p> Paula Viikari Pekka Hankela Copyright (c) 2019 Paula Viikari, Pekka Hankela http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 54 55 10.33352/prlg.87354 Lectio Praecursoria: Naiset politiikan huipulla — Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus https://journal.fi/prologi/article/view/85363 <p>Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen <strong>Naiset politiikan huipulla</strong>. <br><strong>Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus</strong> tarkastustilaisuudessa Tampereen yliopistossa 1.12.2018. Vas-<br>taväittäjänä toimi professori Susan Meriläinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Isotalus <br>(Tampereen yliopisto).</p> Johanna Mäkelä Copyright (c) 2019 Johanna Mäkelä http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 56 60 10.33352/prlg.85363 Lectio Praecursoria: Virkateksti koettelee lukijaa https://journal.fi/prologi/article/view/86827 <p>Lectio praecursoria suomen kielen väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen <strong>Virkatekstin käytettävyys. </strong><br><strong>Pöytäkirjasta verkkotekstiksi ja sosiaalisen median päivitykseksi</strong> tarkastustilaisuudessa Tampereen <br>yliopistossa 16.08.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Merja Koskela (Vaasan yliopisto) ja kustoksena <br>dosentti Unni Leino (Tampereen yliopisto).</p> Riitta Suominen Copyright (c) 2019 Riitta Suominen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2019-12-20 2019-12-20 15 1 62 65 10.33352/prlg.86827