Prologi https://journal.fi/prologi <p><span style="font-weight: 400;">Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen yhdistys Prologos ry. julkaisee aikakauslehteä, joka on Julkaisufoorumi-luokituksen saanut tieteellinen journaali. Prologiin voi tarjota käsikirjoituksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjoittajakutsu on aina avoin eli artikkeliehdotuksia voi lähettää ympäri vuoden. <br /></span></p> <p>Aikakauslehti esittelee ihmisten välisen vuorovaikutuksen uusinta tutkimusta. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi vuorovaikutussuhteisiin, ryhmiin, tiimeihin ja yhteisöihin, johtamisviestintään, esiintymiseen ja julkiseen puhumiseen, vaikuttamiseen ja argumentointiin, poliittiseen viestintään, kulttuurienväliseen viestintään, teknologiavälitteiseen kanssakäymiseen tai vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Tutkimuksen kohteena voivat olla myös vuorovaikutusosaamisen ja -koulutuksen kysymykset.</p> fi-FI <p>Tekijänoikeuksien osalta noudatetaan mahdollisimman avointa ja kaikille osapuolille hyödyllistä menettelytapaa. Julkaisemisessa noudatetaan soveltuvin osin Suomen tiedekustantajien liitto ry:n laatimia ohjeita ja periaatteita (<a href="http://www.tiedekustantajat.fi/sopimukset.html">http://www.tiedekustantajat.fi/sopimukset.html</a>).</p> <p>Aikakauslehdessä julkaistujen kirjoitusten tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen käsikirjoitusten osalta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0 -lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on lehdellä sekä sähköisenä että painettuna aikakauslehtenä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin (esim. osana artikkeliväitöskirjaa) siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin DOI-tunnus kokonaisuudessaan. Muunlaisesta jatkokäytöstä on neuvoteltava toimituskunnan kanssa.</p> <p>Artikkelin kustantaja-PDF-version saa tallentaa aikakauslehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan. Kustantaja eli Prologos ry saa puolestaan valita artikkelin julkaisumuodon ja päättää tekstin mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä.</p> ira.virtanen@tuni.fi (Ira Virtanen) ira.virtanen@tuni.fi (Ira Virtanen) ma, 28 marras 2022 14:39:18 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Kokemus työyhteisöön kuulumisesta rakentuu asiantuntijuutta arvostavassa ja hyväksyvässä vuorovaikutuksessa https://journal.fi/prologi/article/view/121816 <p>Lectio praecursoria viestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Työyhteisöön liittymisen ja kuulumisen rakentuminen vuorovaikutuksessa tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 4.12.2021.</p> <p><br />Vastaväittäjänä toimi dosentti, FT Anne Laajalahti (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto). Työn pääohjaajana on toiminut apulaisprofessori Leena Mikkola (Tampereen yliopisto).</p> Sari Rajamäki Copyright (c) 2022 Sari Rajamäki http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/121816 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200 Mitä yhteistyö ennakoi: Petollisesta huolenpitoon tiimeinä https://journal.fi/prologi/article/view/122549 <p>Keynote-puheenvuoro Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä 1.10.2022 Tampereella.</p> Stephanie Fox Copyright (c) 2022 Stephanie Fox http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/122549 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200 Minne menet ja mistä tulet medioitu vuorovaikutus? https://journal.fi/prologi/article/view/122247 <p style="font-weight: 400;">Esitelmässä kuvataan Isotaluksen omien tutkimustensa kautta medioidun vuorovaikutuksen tutkimuksen kehitystä vuosikymmenten aikana. Ajan myötä mediaympäristön muuttuessa medioidun vuorovaikutuksen ymmärtäminen, käsitteellistäminen ja tutkimuskohteet ovat muuttuneet. Medioidulla vuorovaikutuksella esitelmässä tarkoitetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka tapahtuu jonkin median välityksellä, kautta tai yhteydessä. Vanhimmat medioidun vuorovaikutuksen teoriat ovat 1950-luvulta, ja vuosituhannen vaihteeseen saakka nämä teoriat käsittelevät ensisijaisesti viestintää joukkoviestimissä. Isotaluksen ensimmäiset medioitua vuorovaikutusta käsittelevät tutkimukset liittyvät televisioesiintymiseen. Nämä aikaisemmat näkökulmat medioidusta vuorovaikutuksesta auttavat ymmärtämään, minkälaisista ajatuksista aihealueen nykyiset teoriat tulevat. 1990-luvulta alkaen internet ja sen myötä teknologiavälitteinen viestintä sekä myöhemmin sosiaalinen media ovat muuttaneet medioidun vuorovaikutuksen tutkimusta ja näkökulmia ratkaisevalla tavalla. Omissa tutkimuksissaan Isotalus on käsitellyt esimerkiksi verkkosivuja, sosiaalisia agentteja, hybridimediaa sekä vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Nykyinen mediamaisema virtuaalisine medioineen ja tekoälyineen haastaa nykyisiä medioidun vuorovaikutuksen teorioita. Esimerkiksi vuorovaikutus ei enää tapahdu median välityksellä, vaan media voidaan ennemminkin ymmärtää paikkana, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen. Kaikkein uusimassa tutkimusprojektissa tarkastellaan jälleen televisiota, mutta otetaan huomioon myös uudenlaiset ruudussa esiintymisen muodot. Esitelmässä pohditaan myös, mihin suuntaan medioidun vuorovaikutuksen tutkimus voisi tulevaisuudessa mennä.</p> <p style="font-weight: 400;">&nbsp;</p> Pekka Isotalus Copyright (c) 2022 Pekka Isotalus http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/122247 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200 Teoriaa ja käytäntöä vuorovaikutusosaamisen opettamisen tueksi https://journal.fi/prologi/article/view/121490 <p>Kirja-arvio teoksesta: Suvi-Tuuli Murumäki &amp; Heljä Haapamäki-Niemi (toim.) 2022. Yhdessä – Näkökulmia vuorovaikutuksen oppimiseen ja opettamiseen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2022.</p> Emma Kostiainen Copyright (c) 2022 Emma Kostiainen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/121490 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200 Pääkirjoitus https://journal.fi/prologi/article/view/124686 <p>Pääkirjoitus</p> <p>Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen aikakauslehti Prologi. vol. 18, nro 1.</p> Ira A. Virtanen, Sanna Ala-Kortesmaa, Sanna Herkama, Tomi Laapotti Copyright (c) 2022 Ira A. Virtanen; Sanna Ala-Kortesmaa, Sanna Herkama, Tomi Laapotti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/124686 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200 Monikielisissä toimitustiimeissä syntyy juttuja, joita kukaan ei voisi tehdä yksin https://journal.fi/prologi/article/view/122391 <p>Vuoden 2022 vuorovaikutusteko -kunniamaininta myönnettiin Anne Leppäjärvelle ja Haaga-Helian maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutustiimille.</p> Anne Leppäjärvi, Reetta Nousiainen Copyright (c) 2022 Anne Leppäjärvi, Reetta Nousiainen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/122391 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200 Prologos ry palkitsi sukupuolivähemmistöön kuuluvien verkkopelaajien kokemuksia tarkastelevan maisterintutkielman https://journal.fi/prologi/article/view/124658 <p>Prologos ry palkitsi sukupuolivähemmistöön kuuluvien verkkopelaajien kokemuksia tarkastelevan maisterintutkielman</p> Janne Niinivaara, Tomi Laapotti Copyright (c) 2022 Janne Niinivaara; Tomi Laapotti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/124658 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200 Twitter-diplomatiasta https://journal.fi/prologi/article/view/119361 <p>Kansainvälisten suhteiden viestintäympäristö on käynyt viime vuosikymmenten aikana läpi valtavia muutoksia. Viime vuosina erityistä huomiota on saanut Twitterin nousu julkisen diplomatian ja maailmanpolitiikan merkittäväksi areenaksi. Valtiojohtajat, hallitukset ja ulkoministeriöt ympäri maailman ovat valinneet Twitterin keskeiseksi sosiaalisen median viestintäkanavakseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ulkopolitiikan ammattilaisten (N = 125) viestintätoimijuutta ja vuorovaikutusosallisuutta Twitterissä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia heidän käsityksiään Twitter-diplomatian hyödyistä Suomen kannalta. Viestintätoimijuuden suhteen tarkastelun keskipisteessä olivat henkilökohtaiselle osallistumiselle annetut merkitykset. Vuorovaikutusosallisuus taas liittyy ennen kaikkea yksilön kykyyn olla osana viestintätilannetta ja siten suhteessa muihin viestijöihin. Se tarjoaakin Twitter-diplomatiaan osallistumista selventävän käsitteellisen viitekehyksen, koska siinä ilmenevät viestintäosaamisen kaikki tasot tulkintaosaamisesta viestiosaamiseen. Twitter-diplomatian hyötyjen osalta tarkastelun kohteena olivat mediajulkisuuteen, suhteiden rakentamiseen sekä maineeseen ja maakuvaan liittyvät asiat. Verkkokyselylomakkeella kerätyn aineiston analyysissa yhdisteltiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tulosten mukaan Twitteriä työssään käyttävät diplomaatit ja muut ulkopolitiikan ammattilaiset suhtautuvat positiivisesti sen tarjoamiin hyötyihin julkisen diplomatian kannalta. Osallistujat jaoteltiin viestintätoimijuuden suhteen kolmeen viestijätyyppiin riippuen siitä, korostuivatko heidän vastauksissaan vuorovaikutukseen (julkiset diplomaatit) vai viestinnän näkyvyyteen ja tehokkuuteen (tiedottaja-<br />diplomaatit) liittyvät asiat tai pitivätkö he henkilökohtaista osallistumista lainkaan tärkeänä (häivediplomaatit). Vuorovaikutusosallisuus oli sitä korkeampaa, mitä tärkeämpänä henkilökohtaista osallistumista pidettiin. Vuorovaikutusosallisuus oli myös yhteydessä korkeampiin arvioihin Twitter-diplomatian kokonaishyödyistä sekä suhteiden rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvistä hyödyistä.</p> Lassi Rikkonen, Pekka Isotalus Copyright (c) 2022 Lassi Rikkonen, Pekka Isotalus http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/119361 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Marinin hallituksen ministereihin Twitterissä suunnattu vihapuhe https://journal.fi/prologi/article/view/122025 <p>Twitter on myös vihapuheenvälittäjä. Tämä tutkimus käyttää laajaa, käsin luokiteltua twiittiaineistoa Marinin hallituksen ministereihin kohdistuvan vihamielisen puheen tutkimisessa. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, kuinka yleistä ministereihin kohdistuva vihapuhe on, ja miten vihapuhe jakautuu sukupuolen, iän ja puoluekannan mukaan. Tutkin myös vihapuheen lähettäjien seurattavia ja tykkäyksiä. Tulosten perusteella valtioneuvostoon kohdistuva vihapuhe on yleistä, koska keskimäärin noin joka 20. ministerille lähetetty viesti on vihamielinen. Salkkujakauma vaikuttaa oletettavasti vihapuheen jakaumaan eikä tuloksista sen vuoksi voida yleistää, onko vihapuhe suunnattu erityisesti naisiin tai miehiin. Marinin hallitukseen kohdistuva vihapuhe on enimmäkseen lähtöisin perussuomalaisten seuraajilta. Noin 90 prosenttia aineiston käyttäjätileistä ei ole lähettänyt yhtään vihamielistä twiittiä, mutta muuten vihapuhe ei ole erityisen keskittynyttä. Vihapuheen esiintyvyys kasvaa viikonloppuisin.</p> Jari-Mikko Meriläinen Copyright (c) 2022 Jari-Mikko Meriläinen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 https://journal.fi/prologi/article/view/122025 ma, 28 marras 2022 00:00:00 +0200