Psykoterapiatutkimuksen monet kasvot
Kommentti Sampolahden ja Kurrin keskustelupuheenvuoroon
DOI:
https://doi.org/10.62443/psykologia.v60i1-2.148438Abstrakti
Psykoterapia on yhä useammin käytetty auttamisen keino ihmisille, jotka elämässään kohtaavat vaikeuksia, jotka nykyisessä kulttuurissamme mielletään mielenterveyden häiriöinä tai psykiatrisina sairauksina. Vuonna 2023 sai Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa 64500 suomalaista (Kela, 2024). Määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Näiden hoitojen keskimääräinen pituus on runsaat kaksi vuotta. Hyvinvointialueet puolestaan myöntävät yhä enemmän palveluseteleitä lyhytterapiaan. HUS alueella tätä palvelua sai vuonna 2023 2400 henkilöä, jonka lisäksi alueella 5155 henkilöä käytti niin sanottua nettiterapiaa (Plattonen, 2024). Myös työterveyspalveluihin sisältyy enenevässä määrin mahdollisuus lyhyisiin psykoterapiapalveluihin. On selvää, että kun julkista ja yhteistä rahaa käytetään tähän toimintaan, halutaan näyttöä sen vaikuttavuudesta ja tutkittua tietoa resurssien mahdollisimman hyödyllisestä kohdentamisesta.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Jarl Wahlström
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Käsikirjoitusta lähettäessäni ymmärrän, että lehden julkaisija Suomen Psykologinen Seura ry. pidättää oikeuden julkaistujen kirjoitusten painettuun ja sähköiseen julkaisemiseen. Poikkeustapauksista sovitaan erikseen kirjallisesti. Kaikissa epäselvissä kysymyksissä pyydetään kääntymään toimitussihteerin tai päätoimittajan puoleen.
