Traumakeskeiset menetelmät suomalaisten psykologien näkökulmasta

Kirjoittajat

• Samuli Kangaslampi Tampereen yliopisto
• Eeva Taskinen Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.62443/fchmqa68

Abstrakti

Traumaperäisen stressihäiriön hoidossa parasta näyttöä vaikuttavuudesta on kertynyt traumakeskeisistä hoitomenetelmistä. Tästä huolimatta kansainvälinen tutkimus on havainnut, ettei näitä menetelmiä käytetä riittävästi käytännön kliinisessä työssä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin suomalaiset psykologit käyttävät traumakeskeisiä menetelmiä sekä tunnistaa esteitä menetelmien laajemmalle käytölle heidän keskuudessaan. Verkkokyselyllä tavoitettiin 94 asiakastyötä tekevää psykologia, joiden ikä- ja sukupuolijakauma vastasi suomalaisia psykologeja kokonaisuudessaan. Otos oli kuitenkin pienehkö, ja mahdollisesti vinoutunut aiheesta kiinnostuneiden psykologien suuntaan. Vastaajista vajaa puolet raportoi käyttävänsä traumakeskeisiä menetelmiä. Koulutetummat ja kokeneemmat psykologit käyttivät niitä useammin. Itsen ja oman työn osalta esteiksi menetelmien käytölle raportoitiin yleisimmin koulutuksen tai osaamisen sekä työnohjauksen puute. Asiakkaiden ominaisuuksista selkeimmin esteinä menetelmien käytölle pidettiin päihteiden käyttöä ja psykoosioireita. Traumakeskeisiä menetelmiä käyttävillä oli vähemmän negatiivisia menetelmiin liittyviä käsityksiä kuin muilla, ja tällaiset käsitykset sekä negatiiviset uskomukset altistuksesta vähenivät lisääntyvän koulutuksen myötä. Tulosten perusteella traumakeskeiset menetelmät ovat kohtalaisesti, mutta eivät riittävän laajasti, suomalaisten psykologien käytössä. Panostuksia tarvitaan etenkin menetelmäkoulutukseen sekä organisaatioiden tukeen menetelmien käyttöönotossa. Menetelmien käyttöä voitaisiin myös harkita rohkeammin entistä laajemmalle asiakasjoukolle, kuten traumaperäisten stressioireiden ohella psykoosioireista tai päihdeongelmista kärsiville.