Research in Arts and Education

Examining the Views of Student Teachers on the Meaning of Crafting

Marja-Leena Rönkkö — 2024-11-20

The purpose of this study was to examine the views of student teachers on the meaning of craft hobbying. This study employed a qualitative case study approach and used essay submissions from a sample of craft student teachers enrolled in a craft-related course. The study findings suggest that making crafts plays a significant role in both their personal lives and academic pursuits. Their perception of craft making transcends mere recreational activity and is viewed as a means of expressing their creativity, honing their skills, and promoting sustainability. It seems that crafting is culturally ingrained in Finnish craft student teachers.

Reflective documentation in arts education – Expanding ways of thinking through multimodal, embodied practices

Eeva Anttila — 2024-11-20

Purpose of this article is to describe the development of a pedagogical research approach entitled reflective documentation. Context for this inquiry is an Erasmus+ project entitled Pedagogy of Imaginative Dialogues (PIMDI). The practical examples are drawn from the PIMDI project. For fuller appreciation of the multimodal nature of reflective work and reflective documentation, we have created an exposition on Research Catalogue portal. As the outcome of this artistic pedagogical research project, we propose that reflective documentation can be seen in connection with artistic research and visual ethnography as an open-ended process, without the traditional requirement to show what really happened.

Taidekasvatus kriisien aikakaudella – toivon ja transformaation mahdollisuuksia

Raisa Foster — 2024-11-20

Jälkiteollisten yhteiskuntien kulttuuri on osoittautunut monin tavoin kestämättömäksi: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, väkivaltaiset konfliktit ja sosiaalinen eriarvoisuus muodostavat uhkaavan dystopian, mikä saa ihmiset toivottomiksi ja näköalattomiksi tulevaisuuden suhteen. Monimutkaisten ekososiaalisten kriisien keskellä on tärkeää pohtia taidekasvatuksen roolia kasvatuksellisellisena ja yhteiskunnallisena voimavarana. Taidekasvatus ei ole yhteiskunnan muista sektoreista irrallaan, vaan se on aina sidoksissa laajempiin kulttuurisiin ja poliittisiin konteksteihin. Toisin sanoen taidekasvatus ei koskaan voi olla olla neutraalia, vaan se osallistuu valinnoillaan joko yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja käytäntöjen vahvistamiseen tai niiden haastamiseen ja muokkaamiseen. Tämä teemanumero, Taide ja toiveikas tulevaisuus, kokoaa yhteen vuoden 2023 Kasvatustieteen päivien Taide- ja taitokasvatuksen tutkimuksen verkoston teemaryhmässä esiteltyjä tutkimuksia, keskittyen erityisesti taidekasvatuksen merkitykseen tulevaisuuden toivon rakentajana.

Art Education in the Age of Crises: Opportunities for Hope and Transformation

Raisa Foster — 2024-11-20

The culture of post-industrial societies has proven unsustainable in many ways: climate change, overconsumption of natural resources, violent conflicts, and social inequality create a looming dystopia that leaves people hopeless and without a vision for the future. Amid complex eco-social crises, it is essential to consider the role of art education as an educational and societal resource. Art education is not isolated from other sectors of society but is always connected to broader cultural and political contexts. In other words, art education can never be neutral; it either strengthens or challenges and reshapes the values and practices prevailing in society through its choices. This thematic issue, Art and a Hopeful Future, brings together studies presented in the Arts Education Special Interest Group at the 2023 FERA (Finnish Educational Research Association) Conference, focusing on the significance of art education as a builder of hope for the future.

Utopianizing Hope through Public Art

Oona Myllyntaus — 2024-11-20

This study explores the potential of public art to evoke hope in people who directly engage with it or actively participate in its creation. Applying an instrumental case study approach, utilizing the concept of utopianizing, and introducing the new concept of utopian potential, the research examines three socially engaged contemporary public artworks, all located in Turku, Finland. The findings highlight that in public spaces, hope for the future is often produced in action – through elements such as participatory art-making, movement, and multiple locations. These can be further perceived as characteristics of citizen art-making.

Monitulkintaiset kuvat: Taideperustaiset menetelmät kognitiivisten medialukutaitojen tukemisessa

Marjo Pernu — 2024-11-20

Medialukutaidolla pyritään vastaamaan nykypäivän yhä moninaisempiin haasteisiin. Tästä johtuen myös medialukutaito-käsitteen määritelmä on laaja. Visuaalinen lukutaito on yksi medialukutaidon keskeisistä osa-alueista, ja sen opettamisesta kouluissa vastaavat erityisesti kuvataideopettajat. Tästä syystä olisikin tärkeää, että visuaaliseen medialukutaitoon liittyvät kysymykset tuotaisiin yhä vahvemmin osaksi myös tulevien kuvataideopettajien koulutusta. Tämä artikkeli esittelee tutkimusta, jonka tarkoituksena on hahmottaa taideperustaisten menetelmien ja kuvien monitulkintaisuuden merkityksiä ja mahdollisuuksia medialukutaitojen tukemisessa. Tutkimus on toteutettu vuosina 2020–2024 kuvataiteen aineenopettajankoulutuksessa, ja sen keskeisiksi kysymyksiksi muodostui: millaisia medialukutaitoja taideperustaisilla menetelmillä voidaan tukea, ja miksi? Tulosten mukaan taideperustaisilla menetelmillä voidaan tukea erityisesti medialukutaidon kognitiivisia, joustavan älykkyyden ja epäselkeyden sietokyvyn osa-alueita.

5.–6. -luokkalaisten kokemukset Mun Ateneum -ohjelmasta osallisuuden ilmentyminä

Seija Kairavuori — 2024-11-20

Artikkeli käsittelee oppilaiden osallisuutta alakoulun ja taidemuseon yhteistyössä. Tutkimuksessa tarkastellaan Ateneumin taidemuseon Mun Ateneum -ohjelmaan vuosina 2021–2022 eri puolilta Suomea osallistuneiden 5.–6.-luokkalaisten käsityksiä monimuotoisesta yhteistyökokonaisuudesta. Oppilaiden kokemuksiin perustuvia käsityksiä lähestytään oppilaiden osallisuuden ilmentyminä. Anonyymin verkkokyselyn avoimia vastauksia (N=1294) analysoidaan fenomenografisella tutkimusotteella. Valtaosalle oppilaista (68%) käsitys ohjelmasta kiinnittyi taiteeseen ilmiönä, sen tarkasteluun ja erityisesti sen tekemiseen. Myös museoon ja luokan vuorovaikutukseen liittyneitä käsityksiä nostettiin keskeisinä esiin. Noin viidenneksellä ei ollut mitään erityistä kerrottavaa pajoista kokemuksensa pohjalta. Osallisuuden näkökulmasta keskeisintä käsityksissä oli taiteen mahdollistama aktiivinen toimijuus ohjelmassa. Tulokset avaavat uutta ymmärrystä valtakunnallisen taidemuseon ja alakoulujen yhteistyön vaikuttavuudesta.

"I Thought Drama was not for Me": Teachers' Experiences and Acquired Skills in Using Drama Activities in Teaching

Heidi-Tuulia Eklund — 2024-11-20

The objective of this study is to examine teachers' experiences and competencies in using drama as a pedagogical tool. The data set comprises 36 teachers who have integrated drama into their pedagogical practices. The theoretical framework was based on Gardner's multiple intelligences theory. The integration of drama facilitated teachers' professional development as educators. Teachers identified improvements in perseverance, moral awareness, self-reflection, and courage to express oneself. Furthermore, the teachers exhibited advancement in creativity, joy of teaching, group management abilities, acceptance of diversity, and the ability to embrace incompleteness.