Siellä tervehdittiin ennen Päivää-Goddag, siitä sai toinen valita mieleisensä

Tervehtimiseen liittyvät havainnot ja kokemukset kertomassa suomenkielisten suhteesta ruotsiin

Kirjoittajat

• Anu Rouhikoski Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-7064-1108
• Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.30673/sja.152093

Avainsanat:

kielikäsitykset, ruotsin kieli, tervehdykset

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan suomenkielisten suomalaisten käsityksiä ruotsin tervehdyssanoista ja ruotsinkielisten tervehtimiskäytänteistä sekä näiden käsitysten alueellista variaatiota. Aineistona on Ylen ja Itä-Suomen yliopiston vuonna 2023 toteuttaman tervehdysaiheisen verkkokyselyn vastauksia. Avoimien kirjallisten vastausten joukosta on tekstihaulla etsitty kaikki ruotsia tai ruotsinkielisiä koskevat kommentit (yht.  947). Vastauksia analysoidaan laadullisesti sisällönanalyysin avulla. Teoreettisesti artikkeli edustaa sosiolingvististä kielikäsitysten tutkimusta, ja siinä hyödynnetään myös sosiaalisen indeksisyyden käsitettä. Näkökulmaksi on valittu käsityksissä ilmenevä alueellinen variaatio. Artikkelissa vertaillaan erityisesti kaksi- ja yksikielisillä alueilla asuvien suomenkielisten käsityksiä toisiinsa.

Analyysi osoittaa, että vastaajien käsityksissä on alueellisia eroja. Kaksikielisillä alueilla on ensinnäkin kirjoitettu selvästi enemmän ruotsiin liittyviä kommentteja kuin yksikielisillä. Tarkemman tarkastelun kohteena on neljä vastauksissa toistuvaa teemaa, joita sitoo yhteen tilanteisen vaihtelun näkökulma: 1) tervehtiminen kaksikielisillä alueilla, 2) ruotsinkieliset tuttavat ja sukulaiset, 3) Ruotsissa asuminen, Ruotsista saadut vaikutteet ja asuminen rajaseudulla sekä 4) ruotsin kielen opiskelu ja kielellä leikittely. Kaksikielisillä alueilla painottuvat teemat 1 ja 2, yksikielisillä puolestaan teema 3. Teemaan 4 liittyviä kommentteja on yhtä lailla sekä yksi- että kaksikielisiltä alueilta.  Tulokset osoittavat, että kaksikielisissä konteksteissa tervehdyssanojen valintaan liittyy monitahoista puntarointia koskien esimerkiksi käsityksiä omasta ja puhekumppanin kielitaidosta, asiointitilanteen sujuvuudesta ja tervehdyssanojen sosiaalisista merkityksistä. Kaikille teemoille yhteistä on kuvailla vaikutteita, joita ruotsin kieli on tuonut joko vastaajan omaan tervehdyssanojen käyttöön tai suomenkieliseen puhekulttuuriin yleisemmin. Vaikutteiden antajana mainitaan sekä suomenruotsalainen että ruotsinruotsalainen puhekulttuuri.

Kaiken kaikkiaan vastaajien kuva ruotsin kielen tai ruotsinkielisten tervehdyssanoista ja tervehtimiskäytänteistä näyttää yllättävänkin positiiviselta. Ruotsinkielisiin tervehdyssanoihin (esim. hej, hejsan) liitetään myönteisiä mielikuvia, ja etenkin Ruotsin puhekulttuuria kuvataan ystävälliseksi ja välittömäksi. Tutkimustuloksiin saattaa vaikuttaa se, että vastaajia ei ollut valittu satunnaisotantana vaan he olivat valikoituneet oman kiinnostuksensa perusteella. Kyselyn vastaajamäärä (yli 131 000) on kuitenkin huomattavan suuri.