Mitä DAGIS-tutkimus kertoo päiväkoti-ikäisten suomalaislasten terveydestä ja hyvinvoinnista?

Katsaus sosioekonomisiin eroihin sekä koti- ja päiväkotiympäristöön

Kirjoittajat

• Henna Vepsäläinen Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto https://orcid.org/0000-0002-0177-3609
• Carola Ray Folkhälsan Research Center https://orcid.org/0000-0002-1443-3531
• Reetta Lehto Folkhälsan Research Center https://orcid.org/0000-0002-2289-2746
• Essi Skaffari Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-1451-534X
• Kaija Nissinen Seinäjoen ammattikorkeakoulu; Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-0391-1101
• Satu Kinnunen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-7673-0243
• Elviira Lehto Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-1577-6683
• Liisa Korkalo Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0525-9877
• Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-5959-7572
• Eva Roos Folkhälsan Research Center https://orcid.org/0000-0003-3521-6517
• Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6966-1523

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.116414

Avainsanat:

energiatasapainoon vaikuttavat elintavat, ravitsemus, liikunta, varhaiskasvatus

Abstrakti

Stressin säätely ja elintavat ovat yhteydessä toisiinsa jo lapsilla. Sosioekologisten mallien mukaan lasten elintapoihin vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tekijät. Koska valtaosa suomalaisista lapsista osallistuu kunnalliseen varhaiskasvatukseen päiväkodissa, lasten elintapojen kannalta merkittävimmät ympäristöt ovat koti ja päiväkoti.

DAGIS-hankkeen päätavoitteina oli tuottaa uutta tietoa 3–6-vuotiaiden lasten elintavoista ja stressin säätelystä, tunnistaa elintapoihin ja stressin säätelyyn yhteydessä olevia koti- ja päiväkotiympäristön tekijöitä sekä selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä elintapoihin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, ja sen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015–2016 toteutettiin laaja poikkileikkaustutkimus (kartoitus) kahdeksassa kunnassa. Tämän katsauksen aineistona on DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheesta 31.12.2021 mennessä julkaistut ja arvioitavaksi lähetetyt vertaisarvioidut artikkelit (32 kpl), joissa tutkimuksen kohteena on ollut lasten elintavat, stressin säätely tai näiden yhdistelmä.

Korkean sosioekonomisen aseman perheiden lapsilla oli vähemmän ruutuaikaa ja terveellisempi ruokavalio. Vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit olivat yhteydessä vähempään ruutuaikaan. Vähäiseen paikallaanoloon liittyviä tekijöitä olivat vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit, päiväkodista tehtävät retket ja varhaiskasvattajien paikallaanoloa katkovat käytännöt. Vanhempien esimerkki, varhaiskasvattajien myönteinen suhtautuminen päiväkotiruokaan, rohkaiseva käytös sekä päiväkodin ruokailuun liittyvät käytännöt olivat yhteydessä terveelliseen ruokavalioon. Kuntien linjauksilla voidaan vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin liikkua ja syödä terveellisesti sosioekonomisesta taustasta riippumatta.