Terveyttä edistävän liikunnan arvottamisen tavat liikunnan ja terveyden politiikoissa

Kirjoittajat

  • Sari Lappalainen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
  • Harri Jalonen Vaasan yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.143782

Avainsanat:

liikuntapolitiikka, fyysinen aktiivisuus, julkinen arvo, narratiivinen tutkimus

Abstrakti

Yksityisasiana pidetystä liikunnasta on tullut länsimaissa yhteiskunnallinen huolenaihe. Huoli kytkeytyy väestön vähäiseen liikunnan määrään. Aiempi tutkimus osoittaa, että liikunnan tuottamat terveyshyödyt toimivat liikunnan edistämisen yhteiskunnallisena perusteluna. Terveyshyödyt voidaan myös käsitteellistää liikuntapolitiikan julkiseksi arvoksi, koska edistämistyöllä tähdätään yhteiskunnalle myönteiseen kehitykseen. Liikuntapolitiikkaa toteutetaan poikkihallinnollisessa ja verkostomaisessa yhteistyössä, jossa julkinen arvo sovittaa yhteen eri toimijoiden tavoitteita. Tutkimus tarkastelee terveyspolitiikan strategisia tavoitteita ja arvoja suhteessa liikuntapolitiikkaan.

Tutkimus on luonteeltaan narratiivinen asiakirja analyysi liikuntapolitiikan makrotason hallinnollisesta keskustelusta sekä liikunnan arvottamisen muutoksista terveyden edistämisen yhteydessä. Tutkimuksessa tunnistetaan terveyspoliittisia sisällöllisiä keinoja liikuntaan liitettävien arvojen edistämisessä. Näitä ovat terveyttä edistävä liikunta, talouspuheen hyödyntäminen ja siihen kytketty huolipuhe sekä lainsäädäntöön vetoaminen ja tätä kautta toiminnan legitimoiminen. Lisäksi tutkimuksessa tunnistetaan julkisen arvon taustalla tapahtuvan arvottamisen muutoksia kolmen vuosikymmenen ajalta. Liikunnan arvottaminen on liukunut hallinnollisessa keskustelussa yksilöllisistä liikkumisen motiiveista ja hyvinvoinnista kohti terveydenhuollon ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmia, johon liittyy väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2025-09-16

Numero

Osasto

Artikkelit

Viittaaminen

Lappalainen, S., & Jalonen, H. (2025). Terveyttä edistävän liikunnan arvottamisen tavat liikunnan ja terveyden politiikoissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62(3), 598-612. https://doi.org/10.23990/sa.143782