Potilaiden kokemuksia stigmatisoivasta painopuheesta terveydenhuollon vuorovaikutustilanteissa

Kirjoittajat

• Tiia Hagström Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
• Leena Paakkari Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta https://orcid.org/0000-0002-4130-9202
• Hannele Harjunen Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta https://orcid.org/0000-0002-8920-1188
• Pirjo Vuoskoski Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta https://orcid.org/0000-0002-0459-4454

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.144465

Avainsanat:

lihavuuden stigma, stigmatisoivan painopuheen kokemus, terveydenhuollon vuorovaikutustilanteet

Abstrakti

Lihavuuden stigma eli häpeäleima on epätoivottua ja kielteistä sosiaalista leimaamista, jonka syntyyn vaikuttaa usea tekijä, kuten yhteiskunnassa esiintyvät asenteet, ja moraalikäsitykset ihmisistä, joilla on lihavuutta. Suomessa potilaiden kokemuksia stigmatisoivasta painopuheesta terveydenhuollon vuorovaikutustilanteissa ei ole juuri tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa potilaiden kokemuksia stigmatisoivasta painopuheesta terveydenhuollon vuorovaikutustilanteista.
Aineisto analysoitiin tulkitsevan fenomenologisen analyysin mukaisesti. Analyysin tuloksena haastateltavien kokemukset voitiin tiivistää kahteen merkityskokonaisuuteen: 1) kokemus luottamuksen ja turvallisuuden tunteiden puutteesta, sekä 2) kokemus uhkasta terveydelle ja hyvinvoinnille. Ensimmäiseen teemaan sisältyivät kokemukset ennakko-oletusten kohteena olemisesta, terveydenhuollon ammattilaisten epäasiallisesta käytöksestä, vuorovaikutustilanteiden laihdutus- ja painokeskeisyydestä, ei-kuulluksi tulemisesta sekä kokemukset avun saannin riittämättömyydestä. Toiseen teemaan yhdistyivät kielteisten tunteiden, stigmatisoivaan painopuheeseen valmistautumisen, syömiskäyttäytymisen ja kehonkuvan vääristymisen kokemukset sekä kokemukset itsestä lihavana ihmisenä. Molempiin merkityskokonaisuuksiin yhdistyivät kokemukset hoidon välttelystä.
Tutkimus tuotti ymmärrystä potilaiden stigmatisoivan painopuheen kokemuksista terveydenhuollon vuorovaikutustilanteissa. Tulosten perusteella ehdotamme, että painoon liittyvät keskustelut potilaiden kanssa tulisi käydä tahdikkaasti ja luottamuksellisesti turvallisessa vuorovaikutusympäristössä, terveyttä ja hyvinvointia tukien. Tarvitsemme kuitenkin lisää ymmärrystä keinoista vähentää lihavuuden stigmaa terveydenhuollossa niin näyttöön perustuvan politiikan kuin käytännön tasolla.