Työllistymistä tukevat ja hankaloittavat tekijät työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakassuunnitelmakirjauksissa
Pohdintaa vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksista
Avainsanat:
Sosiaalityö, avoimet kirjaukset, laadullinen tutkimus, Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, työllistymisen esteetAbstrakti
Lähes 90 prosentilla työelämän ulkopuolella olevista henkilöistä on useampi kuin yksi työllistymistä haittaava este. Usein pitkäaikaistyöttömistä työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Eri arvioiden mukaan 20–50 prosenttia tilastoiduista työttömistä työnhakijoista on käytännössä työkyvyttömiä, joten heille ei useinkaan aseteta työnhakuvelvollisuutta. Myös työpaikkojen puute vaikeuttaa työnhakua. Työttömät työnhakijat, joilla on useita työllistymistä hankaloittavia esteitä, ohjataan usein työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) asiakkuuteen tai kuntoutukseen.
Petteri Orpon hallitus on suunnitellut sosiaaliturvaan kohdistuvia muutoksia, jotka kohdistuvat erityisesti heikompiosaisten työnhakijoiden sosiaaliturvaan. Onkin vaarana, että TYP:n palvelua saavien työttömien työnhakijoiden elämään syntyy niin sanottuja kohtuuttomia tilanteita, jos säädökset eivät sovi asiakkaan tarpeisiin. Tässä tutkimuksessa päätehtävänä on tarkastella, millaisia työllistymistä tukevia ja hankaloittavia tekijöitä TYP:n palveluun ohjattujen työttömien työnhakijoiden asiakassuunnitelmiin on kirjattu. Toisena tavoitteena artikkelissamme on pohtia, miten asiakassuunnitelmakirjauksia voidaan käyttää asiakkaan palvelua koskevaan vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimus on koettu tärkeäksi, jotta voidaan nähdä, löytyykö monialaista tukea tarvitsevien työttömien työnhakijoiden keskuudesta esimerkiksi kohtuuttomia tilanteita, joita voitaisiin poistaa tai vähentää hyödyntämällä asiakassuunnitelmakirjauksissa olevaa informaatiota.
Aineistona hyödynnetään Kainuun työvoiman palvelukeskuksissa vuonna 2023 tehtyjä vapaamuotoisia asiakassuunnitelmakirjauksia. Aineistot on luovutettu THL:aan tutkimuskäyttöön määräaikaisen hallintopäätöksen perusteella. Aineisto järjesteltiin ensin Atlas.ti -ohjelmalla. Tämän jälkeen hyödynnettiin “Faces of Joblessness” kategorisointia työttömien työnhakijoiden työllistymisen esteiden tunnistamisessa.
Artikkeli on osa laajempaa työikäisten asiakassuunnitelmiin liittyvää tutkimusta, jossa selvitetään asiakassuunnitelmakirjausten hyödyntämistä sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa.
