Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten kokeman vähemmistöstressin yhteys heidän itsetuhoisuuteensa – systemaattinen katsaus
DOI:
https://doi.org/10.23990/sa.146619Avainsanat:
sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, nuoret, vähemmistöstressi, itsetuhoisuusAbstrakti
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla (LGBTIQ) on kasvanut riski itsetuhoisuuteen. He kokevat ennakkoluuloja, syrjintää, väkivaltaa, koulukiusaamista sekä yksinäisyyttä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten kokeman vähemmistöstressin yhteyttä heidän itsetuhoisuuteensa.
Katsaukseen valittiin yhteensä 49 tutkimusta, joita varten hakuja suoritettiin kuudesta eri tietokannasta terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilta, CINAHL Complete (Ebsco), Medline (Ebsco), Medic, Psycinfo (Ovid), SAGE ja Scopus. Aineiston haku rajattiin aikavälille 2014–2024 vertaisarvioituihin tutkimuksiin. Valittujen tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) kriteerejä käyttämällä. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa näkyi niin distaalisten (ulkoisten) kuin proksimaalisten (sisäisten) vähemmistöstressitekijöiden erilaisia yhteyksiä itsetuhoisuuteen. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia olivat väkivaltakokemusten sekä rakenteellisten tekijöiden yhteys itsetuhoisuuteen. Erilaiset väkivaltakokemukset, kuten hyväksikäyttö ja kiusaaminen, lisäsivät nuorten itsetuhoisuutta. Vanhempien kielteiset asenteet näkyivät tutkimuksessa itsetuhoisuuden lisääntymisenä ja pelkona hylätyksi tulemisesta. Rakenteellinen kuormittuminen lisäsi itsetuhoisuutta yhteiskunnan normatiivisuuden ja syrjinnän kautta. Yhteiskunnan ja elinympäristön ymmärtämättömyys vähemmistöjä kohtaan oli yhteydessä itsemurhariskiin ja itsemurhayrityksiin. Tuloksista ilmeni myös, että nuorten itsetuhoisuutta vähensi kokemus yhteenkuuluvuudesta sekä perheeltä ja läheisiltä saatu tuki. Yhteys opettajaan, kouluun ja muuhun koulun henkilökuntaan oli itsetuhoisuudelta suojaava tekijä. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten kokeman vähemmistöstressin yhteys heidän itsetuhoisuuteensa näkyi etenkin distaalisissa stressitekijöissä.
Esimerkiksi koulutusalan, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattu koulutus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä itsetuhoisuudesta voi olla merkittävä tekijä itsetuhoisuuden ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa.
