Hyvinvointialueiden tiedonhallinnan lähtökohdat:kansallisten arviointiraporttien analyysi

Kirjoittajat

• Pirjo Hilama Väitöskirjatutkija, työelämätohtori
• Virpi Jylhä Tutkimuspäällikkö (FT)
• Ulla-Mari Kinnunen Dosentti, professori

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.146822

Avainsanat:

tiedonhallinta, tiedolla johtaminen, tietojohtaminen, hyvinvointialueet

Abstrakti

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehitys on ollut hidasta, mutta 2000-luvun alusta lähtien sen systemaattiseen hallintaan on alettu kiinnittää huomiota. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä tiedonhallinnan osaamisen merkitys on noussut avainasemaan alueiden toiminnan kehittyessä. Tämä tutkimus tarkastelee hyvinvointialueiden tiedonhallinnan lähtötilannetta analysoimalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arvioita teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Choon tiedonhallinnan prosessimallin avulla arvioitiin tiedonhallinnan eri vaiheiden esiintyvyyttä kansallisissa arviointiraporteissa, ja Grundsteinin mallia sovellettiin alueiden tiedonhallinnan kypsyystason määrittelyyn ennen toiminnan käynnistymistä.

Tiedonhallinnan kypsyystasoarvioinnissa (asteikolla 0–5) suurin osa hyvinvointialueista sijoittui asteikolla neljään, mutta alueiden kypsyystasoissa esiintyi vaihtelua. Arviointiraporteissa edistyneimmillä alueilla painottui tiedon hyödyntäminen, kun taas vähemmän edistyneillä alueilla korostui tiedon hankinta ja organisointi. Tiedonjako on kaikilla alueilla heikkoa, mikä voi haitata päätöksentekoa, vaikka aiemmissa tutkimuksissa se on tunnistettu organisaation toimintakyvyn kannalta keskeiseksi. Kansallisissa arviointiraporteissa tiedonhallinnan käsite ilmeni epäselvänä, ja se vaatii yhtenäistämistä ja monitieteistä hyväksyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tutkimus laajentaa tiedonhallinnan kypsyystasomallin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa, missä arviointi on toistaiseksi ollut vähäistä. Choon tiedonhallinnan prosessimallin ja Grundsteinin kypsyystason arviointimallin yhdistäminen tarjoaa uuden näkökulman hyvinvointialueiden tiedonhallinnan osaamisen kehittämiseen ja kypsyystasojen vertailuun. Käytännön tasolla tutkimus auttaa hyvinvointialueiden johtoa suuntaamaan strategista tiedonhallinnan kehitystä. Tämä tukee tiedonhallinnan tehokkaampaa hyödyntämistä päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.