Kokemuksia haastavasta asiantuntijatyöstä suuren työkuorman varjossa

Kuormitustekijät ja voimavarat intensiivistyneessä työssä ja niiden heijastuminen työkykyyn

Kirjoittajat

• Heidi Lahti Työterveyslaitos
• Anna Tienhaara Työterveyslaitos
• Jaana Laitinen Työterveyslaitos

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.147395

Avainsanat:

työn intensiivistyminen, työkyky, työhyvinvointi, asiantuntijatyö

Abstrakti

Työn intensiivistyminen eli työn vaatimusten kasvu ja tahdin kiristyminen on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty työntekijöiden heikentyneeseen hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa selvitimme, millaisia kuormitus- ja voimavaratekijöitä intensiivistyneessä haastavassa asiantuntijatyössä esiintyy ja miten ne heijastuvat yksilön työkykyyn. Tutkimusaineisto koostui Mitä kuluu hyvinvointialuevalmistelijoille? -tutkimuksen kyselyiden avovastauksista (n = 673), joissa ison organisaatiomuutoksen valmistelutyöhön osallistuneet työntekijät kuvaavat kokemuksiaan työstään kiireisen valmisteluvuoden aikana. Kyselyiden määrälliset tulokset osoittivat, että suuri osa valmistelijoista koki työmäärän kohtuuttomaksi ja työnsä hyvin itsenäiseksi, joten tutkimuksen konteksti voidaan hahmottaa intensiivistyneen työn kontekstina. Analysoimme avovastaukset laadullisella sisällönanalyysillä käyttäen teoreettisena viitekehyksenä Työkykytalo-mallia. Keskeisiä vastaussisältöjä ryhmiteltiin lisäksi tarkempiin alaluokkiin aineistolähtöisesti. Suuri työmäärä piirtyi aineistossa esiin keskeisenä työkykyyn haitallisesti heijastuvana kuormitustekijänä. Etenkin yhdistettynä epävarmuuteen työsuhteen jatkuvuudesta sekä korkeaan työmotivaatioon, suuri työmäärä saattoi johtaa jaksamisen kannalta kestämättömään työtahtiin. Myös epäselvä johtaminen ja lähiesihenkilötyön puutteet kuormittivat työntekijöitä. Hyvä yhteistyö puolestaan kuvautui vastauksissa keskeisenä voimavarana, jonka toteutumismahdollisuuksia kaikkien suuri työmäärä ja keskinäinen kilpailu kuitenkin heikensivät. Tuloksemme vahvistavat käsitystä siitä, että intensiivistyneessä työssä erityisesti suuri työmäärä kuormittaa työntekijöitä. Vaikka tulokset pohjautuvat yksilötason kokemuksiin, on niillä myös yhteiskunnallista merkitystä liittyen siihen, miten työn intensiivistymisen haitallisia vaikutuksia voidaan hallita. Tulokset korostavat riittävän ja selkeän johtamisen merkitystä intensiivistyvässä työelämässä. Työn vaatimukset on mitoitettava kohtuullisiksi ja liialliseen työkuormitukseen on puututtava aktiivisesti, jotta työntekijöiden työkyky ja hyvinvointi säilyvät läpi työurien.