Kokemuksia työterveyshuollon digi- ja etäterveyspalvelujen hyödyntämisestä työkyvyn tukemisessa – laadullinen haastattelututkimus

Kirjoittajat

• Elina Kervinen Tampereen yliopisto
• Lauri Vähätalo Tampereen yliopisto
• Anna Siukola Tampereen yliopisto
• Tiia Reho Tampereen yliopisto, Pihlajalinna
• Klas Winell Conmedic Oy; Turun yliopisto
• Riitta Sauni Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.147541

Avainsanat:

työterveyshuolto, työkyvyn tukeminen, digitaaliset palvelut, etäterveyspalvelut

Abstrakti

Työterveyshuollon ydintehtäviin kuuluu työntekijöiden työkyvyn tukeminen yhteistyössä työnantajien kanssa. Työkyvyn tukemista digi- ja etäterveyspalveluja hyödyntäen on kuitenkin tutkittu vähän.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työterveyshuollon ammattilaisten ja työterveyshuollon asiakasyritysten henkilöstöhallinnon (HR) edustajien kokemuksia työterveyshuollon digi- ja etäterveyspalvelujen hyödyntämisestä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kokemuksista digi- ja etäterveyspalvelujen hyödyntämisestä työkyvyn tukemisessa, jotta työterveyshuollon palveluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Aineisto kerättiin haastattelemalla yhden Suomessa toimivan työterveyshuollon palveluntuottajan ammattilaisia (n=25). Lisäksi haastateltiin kyseisen palveluntuottajan asiakasyritysten HR-edustajia (n=16). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan digi- ja etäterveyspalveluja voidaan hyödyntää työkyvyn tukemisessa. Haastatellut kokivat digi- ja etäterveyspalvelujen madaltavan yhteydenottokynnystä ja helpottavan hoitoon pääsyä, ja täten mahdollisesti nopeuttavan työkyvyn tukemisen alkamista.  Havaitsimme myös, että vaikka useat haastatellut suhtautuivat digi- ja etäterveyspalveluihin positiivisesti, kokivat he myös, että työkyvyn tukemisen onnistumisen kannalta merkityksellistä on myös työntekijän kohtaaminen kasvokkain.

Keskeisiä näkökohtia digi- ja etäterveyspalvelujen kehittämisessä ovat sekä työterveysasiakkaiden että työterveysalan ammattilaisten osaaminen, heidän vaihtelevat tarpeensa käyttää sekä halunsa ottaa käyttöön erilaisia digi- ja etäterveyspalveluja. Tärkeää olisikin panostaa digi- ja etäterveyspalvelujen käytettävyyden kehittämiseen, riittävään käyttökoulutukseen ja käytön tukeen. Tulostemme perusteella vaikuttaa siltä, että digi- ja etäterveyspalvelujen tarjoaminen rinnakkain läsnäpalvelujen kanssa on työkyvyn tukemisen kannalta tarkoituksenmukaisin palvelukokonaisuus.