Psykososiaalisten työolojen yhteys psyykkisen hyvinvoinnin muutoksiin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä kunta-alan työntekijöillä

Kirjoittajat

• Jatta Valkonen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-7880-834X
• Katri Salo Helsingin yliopisto
• Noora Heinonen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-3878-9145
• Jukka-Pekka Jousilahti Helsingin yliopisto
• Anne Kouvonen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-6997-8312
• Noora Kanerva Helsingin yliopisto
• Tea Lallukka Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.147599

Avainsanat:

kunta-ala, psykososiaaliset tekijät, psyykkinen hyvinvointi, työolot

Abstrakti

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä työikäisillä ja korostuvat työurien alkuvaiheessa. Psykososiaalisten työolojen yhteyksistä psyykkisen hyvinvoinnin muutoksiin ei kuitenkaan vielä tiedetä riittävästi. Tavoitteenamme oli selvittää, miten työn henkinen kuormittavuus, työpaikkakiusaaminen ja organisaation oikeudenmukaisuus olivat yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin muutoksiin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä kuntatyöntekijöillä.

Käytimme aineistona Helsinki Health Study -kohorttitutkimusta, jossa vuoden 2017 lähtökyselyyn vastasi 5898 (vastausprosentti 51, 79 % naisia) Helsingin kaupungin 19–39-vuotiasta työntekijää ja vuoden 2022 seurantakyselyyn 3520 osallistujaa. Aineiston rajausten jälkeen lopullinen tutkimusotoksemme koostui 2213:sta lähtö- ja seurantakyselyyn vastanneesta. Arvioimme psyykkistä hyvinvointia RAND-36-terveyskyselymittarin psyykkisen hyvinvoinnin osaskaalalla, josta muodostimme neliluokkaisen muutosmuuttujan: hyvä 2017 ja 2022, parantunut 2017–2022, heikentynyt 2017–2022 sekä heikko 2017 ja 2022. Analysoimme psykososiaalisten työolojen ja psyykkisen hyvinvoinnin muutosten välisiä yhteyksiä multinomiaalisella logistisella regressioanalyysilla. Käytimme analyyseissa taustamuuttujina sosiodemografisia, työolo-, elintapa- ja terveystekijöitä.

Suurimmalla osalla (63 %) osallistujista psyykkinen hyvinvointi oli hyvä molempina kyselyvuosina. Erittäin raskas työn henkinen kuormittavuus, työpaikkakiusaamiselle altistuminen sekä epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu ja päätöksenteko työpaikalla – sekä lähtötilanteessa että seurannassa – olivat voimakkaimmin yhteydessä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin molempina kyselyvuosina (vetosuhteet ikä- ja sukupuolivakioiduissa malleissa 3.33–5.62). Yhteydet säilyivät tilastollisesti merkitsevinä vakiointien jälkeen.

Tuloksemme antavat viitettä siitä, että suotuisat psykososiaaliset työolot voivat tukea nuorten ja varhaiskeski-ikäisten työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia sekä mahdollisesti myös sen pysyvyyttä.