Hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen johtajia paikantamassa

Kokonaistutkimuksena kerätyn kyselyaineiston luotettavuus

Kirjoittajat

• Sirpa Kannasoja Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4286-4988
• Janissa Miettinen Itä-Suomen yliopisto
• Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-1600-3893
• Kati Närhi Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-9071-0780
• Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-3333-1661

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.148406

Avainsanat:

kokonaistutkimus, kyselytutkimus, katoanalyysi, yleistettävyys, johtaminen

Abstrakti

Tieto ja sen luotettavuus on sekä tutkimustoiminnan että hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisen ja johtamisen lähtökohta. Vaikka luotettavan, yleistettävissä olevan tutkimustiedon tuottaminen tapahtuu tutkimusorganisaatioissa, tutkimukseen osallistuvissa organisaatioissa työskentelevät johtajat toimivat usein tutkimuskumppaneina, tutkimuslupahakemuksen päätöksentekijöinä ja tiedon käyttäjinä. Siten johtajilla on tärkeä rooli luotettavan tiedon tuottamisessa ja tiedon luotettavuuden arvioimisessa. Tutkimuksen kohdistuessa johtajiin on olennaista tunnistaa kohdejoukkoon kuuluvat johtamistehtävissä toimivat henkilöt. Artikkelissa tarkastellaan kokonaistutkimuksena kerätyn kyselyaineiston luotettavuuteen liittyviä tekijöitä sosiaalihuollon johtajien osallistumisprosessiin liittyvän tapausesimerkin avulla. Tapausesimerkkinä toimii keväällä 2024 kaikilla Manner-Suomen hyvinvointialueilla toteutettu kyselytutkimus. Kyselyyn vastasi 358 sosiaalipalvelujen johtajaa (vastausprosentti 36,9). Tapausesimerkkiaineiston luotettavuutta tarkastellaan tutkijan näkökulmasta keskittyen tutkimuslupaprosessiin, perusjoukon paikantamiseen ja vastaajakehikon määrittelyyn, vastausprosentin muodostumiseen ja sen kohottamispyrkimyksiin sekä katoanalyysiin. Artikkelissa nostetaan esiin viisi metodologislähtöistä huomiota, joilla oli keskeinen merkitys kyselyaineiston luotettavuudelle: 1) hyvinvointialueiden tutkimuslupaprosessien eroavaisuudet, 2) yhteistyö tutkimuksen kohteena olevan organisaation sisäisen yhteyshenkilön kanssa, 3) tarkkuus vastaajakehikon muodostamisessa vastaamaan tiettyä aineistonkeruuhetkeä, 4) tutkimuksen merkityksen kirkastaminen ja tutkimuksesta viestiminen vastausprosentin kohottamiseksi ja 5) aineiston katoanalyysin monivaiheinen toteutus. Tuloksia voidaan käyttää sekä kokonais- että otantaperustaisten tutkimusten suunnittelussa, tutkimusorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön edellytysten vahvistamisessa sekä valtakunnallisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämisessä. Näin edistetään tehokkaampaa tutkimusprosessia ja vahvistetaan tiedon luotettavuutta sekä tuetaan tiedon käyttöä hyvinvointialueiden kehittämis- ja johtamisprosesseissa.