Opioidikorvaushoidon nuorena aikuisena aloittaneiden palvelusiirtymät ja niiden taustatekijät

Kirjoittajat

• Sanna Iivonen Tampereen yliopisto
• Eeva Ekqvist Tampereen yliopisto
• Katja Kuusisto Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.154946

Avainsanat:

opioidikorvaushoito, nuoret aikuiset, kriisiasuminen

Abstrakti

Opioidikorvaushoidossa olevien asiakkaiden määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ja sen kattavuutta pyritään edelleen lisäämään. Nuorena aikuisena opioidikorvaushoidon aloittaneita ei ole tutkittu aiemmin omana ryhmänään. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia palvelusiirtymiä nuorena aikuisena opioidikorvaushoidon aloittaneiden elämässä tapahtuu, miten nämä palvelusiirtymät ajoittuvat asiakkaan palvelupolulla, ja millaisia taustatekijöitä niihin liittyy.

Aineistona oli seuranta-aineisto opioidikorvaushoidon vuosina 2017–2021 opioidikorvaushoidon aloittaneista 18–28-vuotiaina asiakkaista (N=127). Aineisto kerättiin vuosina 2017–2022 suuren suomalaisen kaupungin kahdessa opioidikorvaushoitoa ostopalveluina tuottavassa yksikössä ja yhdistettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietoihin asiakkaiden palveluiden käytöstä. Muuttujina olivat työntekijöiden kirjaamat asiakkaiden palvelusiirtymät, jotka olivat tulkittaviksi positiivisiksi, negatiivisiksi tai neutraaleiksi. Muina muuttujina olivat ikä, sukupuoli, asumistilanne, selviämisasemalla asiointi sekä kriisiasumisen käyttö. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla χ²-testeineen sekä Fisherin testillä. Efektikokojen arvioinnissa käytettiin Cramerin V:tä.

Asiakkaiden keskimääräinen seuranta-aika tutkimusyksiköissä oli kolme vuotta. Valtaosalla, eli noin 80 prosentilla asiakkaista, siirtymät olivat yksinomaan positiivisia ja pelkästään negatiivisia siirtymiä oli 10 prosentilla asiakkaista. Lopuilla 10 prosentilla asiakkaista oli niin positiivisia kuin negatiivisiakin siirtymiä. Yleisin siirtymä asiakkailla oli kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen. Kriisiasumisen käyttö oli yhteydessä sekä negatiivisiin siirtymiin että selviämisasemalla asiointiin. Naiset aloittivat korvaushoidon tilastollisesti merkitsevästi miehiä nuorempina. Kukaan asiakkaista ei kuollut opioidikorvaushoidon aikana.

Opioidikorvaushoito voi kohentaa opioideja käyttävien nuorten aikuisten hyvinvointia. Kukaan tutkittavista ei kuollut seuranta-aikana opioidikorvaushoidossa ollessaan, mikä on merkittävä havainto nuorten aikuisten huumeisiin liittyvien kuolemien näkökulmasta. Vakaa asumistilanne on merkittävä tekijä opioidikorvaushoidon tuloksellisuudelle. Jatkossa olisi tärkeää tutkia myös koettua hyvinvoinnin muutosta nuorena aikuisena opioidikorvaushoidon aloittaneilla.