Pitkäikäisten ihmisten terveys ja toimintakyky eri hoiva- ja asuinmuodoissa 2001-2022 - Tervaskannot 90+ -tutkimus

Kirjoittajat

• Pauliina Halonen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet)
• Mari Aaltonen Palvelut- yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
• Marja Jylhä Tampereen yliopisto ja Gerontologian tutkimuskeskus
• Linda Enroth Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), Tampereen yliopisto ja Gerontologian tutkimuskeskus

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.162694

Avainsanat:

ikääntyneiden palvelut, toimintakyky, muistisairaudet, monisairastavuus

Abstrakti

Vanhoista vanhimmat ovat Suomessa voimakkaimmin kasvava ikäryhmä. Ikääntyneiden palvelut ovat Suomessa kokeneet merkittävän muutoksen 2000-luvulla, samaan aikaan kun pitkäikäisyys on yleistynyt voimakkaasti. Kotona asumista painottava politiikka on johtanut ympärivuorokautisen hoidon vähentymiseen, mutta kotihoidon kattavuus ei ole kasvanut. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja toimintakyvyn kehitystä vuosina 2001–2022 eri hoiva- ja asuinmuodoissa ja tarkastella mahdollisia hoiva- ja asuinmuotojen välisiä eroavaisuuksia tässä kehityksessä. Aineistona käytimme Tervaskannot 90+ -kyselyaineistoa, joka kerättiin seitsemän kertaa vuosina 2001–2022 Tampereella yhteensä 6 876 vastaajalta. Sairastavuuden ja toimintakyvyn kehitystä tutkittiin yleistettyä estimointiyhtälöä hyödyntäen regressiomalleilla. Tulosten mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien vastaajien osuus pieneni ja säännöllistä kotihoitoa saavien vastaajien osuus pysyi vakaana, mutta näissä asuinmuodoissa asuvien vastaajien määrä kasvoi tutkimusjakson aikana. Kotona ilman kotihoitoa asuvia vastaajia oli vuosien mittaan kasvava joukko. Vastaajien toimintakyvyssä havaittiin pientä kohenemista varsinkin kotona ilman kotihoitoa asuvilla, mutta kotihoitoa saavien toimintakyky ei juuri muuttunut. Muistisairautta sairastavien vastaajien osuus kasvoi sekä kotihoitoa saavien että ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien joukossa, ja sairauksien määrä kasvoi kaikissa ryhmissä. Aiempaa suurempi joukko monisairaita, muistisairaita ja muiden apua tarvitsevia ihmisiä asuu kotona ilman virallista hoitoa. Kotihoito ja ympärivuorokautinen hoito keskittyvät aiempaa voimakkaammin kaikkein vanhimpiin ihmisiin, joilla on muistisairaus tai paljon toimintakyvyn rajoitteita.